Testissämme oli mukana 12 sähkökäyttöistä ja 11 bensiinikäyttöistä ruohonleikkuria. Sähkökäyttöiset maksoivat 99-429 euroa ja bensiinikäyttöiset 249-639 euroa.
Ruohonleikkuu käy kalliiksi isolla pihalla
Ruohonleikkuri voi tulla kalliiksi myös sen jälkeen, kun laite on jo ostettu. Tämä selviää Kuluttajan julkaisemasta, 23:n sähkö- ja bensakäyttöisen ruohonleikkurin testistä.
Tuhatneliöisen pihan siistiminen maksaa bensasyöpöillä Klippon ja Husqvarnan leikkureilla jopa seitsemän euroa kerralta. Koko kesän ruohonleikkuulle voi tulla hintaa kymmeniä euroja.
Sähkökäyttöisten leikkureiden käyttö on huomattavasti halvempaa: Bilteman ja Makitan sähköleikkureilla pihan parturoinnin hinnaksi tulee vain 20 senttiä.
Myös leikkuunopeudessa on isot erot. Nopealla leikkurilla leikkaa kaksi pihaa siinä missä hitaammalla yhden.
Testin nopein on bensakäyttöinen Jonsered, joka kuitenkin hävisi muun muassa John Deeren bensakoneille niin työn jäljessä kuin käyttömukavuudessakin. Varsinkin esteiden ympäriltä leikkaaminen tuottaa Jonseredille vaikeuksia.
Bensaleikkureissa kolmen kärki on John Deere -merkkisiä. Sähköleikkureissa kaksi Boschia kiilasivat John Deeren edelle. Boschin Testivoittaja leikkaa erityisen hyvin myös pitkää ruohoa, mikä tuotti suuria vaikeuksia muutamille testin laitteille.
Vaihtoehtoja testin bensa- ja sähkökäyttöisille leikkureille
Jos leikattavaa on paljon ja jalat huonossa kunnossa, mutta piha on tasainen, järein vaihtoehto on päältä ajettava ruohonleikkuri eli ajoleikkuri, joka muistuttaa pientä traktoria. Ne ovat yleensä myös kalleimpia.
Hyvin pienelle pihalle voi sopia ketterä ja kevyt akkukäyttöinen ruohonleikkuri. Se on kevyt ja hiljainen, mutta akku tyhjenee nopeasti.
Ekologisin ja hyötyliikuntaa tarjoava vaihtoehto on puhtaasti lihasvoimalla toimiva kelaleikkuri. Sellaiseen saa nykyään ruohonkerääjänkin.
Robottileikkuri hoitaa leikkaamisen ja lataamisen itsekseen, mutta vaatii jonkin verran esivalmisteluja ja opettelua. Ruotsalaisen kuluttajalehden Råd & Rönin ja Ylen Kuningaskuluttajan testeissä on todettu, että robottileikkurien jäljiltä jää tavallista enemmän trimmattavaa. Robottien hinnat lähtevät vajaasta tuhannesta eurosta.
Ilmatyynyruohonleikkuri liikkuu muuallekin kuin renkaiden osoittamaan suuntaan. Ilmatyynyleikkureita on sekä sähkö- että bensiinikäyttöisiä.
Ruohotrimmeri on tarkoitettu nimensä mukaisesti siistimiseen, mutta tarvittaessa sellaisella voi leikata nurmenkin pieneltä pihalta. Trimmereitä testasimme Kuluttajan numerossa 4/2014.
Selvitä myös nämä
Ruohonkerääjä on leikkurin perään kiinnitettävä säiliö, jonne viuhuva terä puhaltaa leikatun ruohon. Näin ruohosilppu ei jää trimmatulle nurmikolle kuivumaan. Kaikkia ruohosilppu ei tosin häiritse, ja maahan jätetty jätenurmi toimii hyvänä lannoitteena. Testin koneista kerääjä on kaikissa muissa paitsi Vikingissä ja Klippossa.
Kerääjä hidastaa leikkaamista, sillä se täytyy tyhjentää. Kerääjä saattaa myös tukkeutua. Ongelmia oli Biltemalla, sähkökäyttöisellä Makitalla, Husqvarnalla ja McCullochilla.
Silppuaminen tarkoittaa sitä, että ruoho jauhautuu terien seassa pieneksi silpuksi. Silppu saa jäädä nurmen päälle, missä se toimii lannoitteena. Pitkä ruoho ei kuitenkaan mene silpuksi, vaan pitkiä korsia jää herkästi ruohikolle kuivumaan – haittaako se vai ei, on makuasia.
Testin koneista Viking ja Klippo olivat yksinomaan silppuavia, eli niihin ei saa ruohonkerääjää. Joissakin koneissa silppurin saa käyttöön työntämällä kiilamaisen osan kerääjän aukon eteen. Joissakin koneissa osa kuuluu pakettiin, joihinkin sen voi ostaa ja joihinkin sellaista ei ole edes tarjolla.
Melu kuuluu väistämättä ruohonleikkuuseen, joskin monet akku- ja sähkökäyttöiset leikkurit ovat ruohonleikkureiksi jo melko hiljaisia. Desibelimittauksissa bensiini- ja sähkökäyttöiset leikkurit saivat melko samanlaisia lukemia, mutta testaajat kokivat sähkökäyttöisten leikkurien melun vähemmän häiritseväksi kuin bensakoneiden. Kuulosuojaimia kannattaa käyttää, jos melutaso ylittää tilapäisestikin 85 desibeliä. Tämän rajan alle jäivät testin sähkökäyttöisistä koneista Biltema, Black and Decker ja Makita sekä bensiinikäyttöisistä Husqvarna, Klippo, Mc- Culloch ja John Deere RUN41.
Säädöt voivat vaikuttaa merkittävästi käyttömukavuuteen, varsinkin, jos leikkurin käyttäjä on erityisen pitkä tai pätkä. Monessa koneessa työntöaisaa voi säätää vain muutaman sentin tai ei ollenkaan. Paras säätövara on Husqvarnan työntöaisassa.
Ruohon leikkuukorkeuden säätämisessä oli suuria eroja. Monessa koneessa säätö onnistuu helposti yhdestä vivusta, mutta Jonseredissa, McCullochissa ja sähkökäyttöisessä Makitassa pitää säätää jokaista pyörää erikseen.
