Terveys ja hyvinvointi
Kaikki artikkelit
Turhia vai tarpeellisia? 5 kysymystä ravintolisistä
Kysyimme, kenen ja mitä vitamiineja kannattaa syödä purkista.
1 Mitkä ravintolisät ovat tarpeellisia terveelle ihmiselle?
Riippuu henkilöstä, hänen ruokavaliostaan ja mahdollisista sairauksista ja lääkityksistä. Terveen, monipuolisesti syövän aikuisen ei tarvitse käyttää mitään lisiä. Yleensä vain alle 18-vuotiaille, raskaana oleville ja imettäville suositellaan D-vitamiinivalmistetta ympärivuotisesti, ellei vitamiinia saa riittävästi normaalista ruokavaliosta.
Aspartaami aiheuttaa mahdollisesti syöpää – normaalikokoinen aikuinen saa silti juoda päivässä yli 10 tölkkiä limpparia
Uusi luokittelu ei muuta aspartaamin saantisuositusta. Esimerkiksi Hartwall ei aio muuttaa tuotteidensa makeutusaineita.
Maailman terveysjärjestö WHO luokitteli heinäkuussa makeutusaine aspartaamin ”mahdollisesti syöpää aiheuttavaksi” aineeksi.
Aspartaami on keinotekoinen makeutusaine, jota käytetään yleisesti lisäaineena esimerkiksi virvoitusjuomissa ja makeisissa.
Aspartaamin turvallisuutta elintarvikkeissa on tutkittu moneen kertaan. Mitä uutta tutkimusnäyttöä aspartaamin syöpävaarallisuudesta on nyt saatu, ja mitä WHO:n julistuksesta pitäisi ajatella?
Moniteholasien hintahaarukka on huima – selvitimme, mikä niissä maksaa
Uuden sukupolven monitehot voivat maksaa yli 1 000 euroa. Hintalapussa näkyy taustalla oleva kehitystyö, vaikka valmistus itsessään ei ole kallista.
Moniteholinssien hintahaitari on leveä, alle 100 eurosta aina yli 1 000 euroon. Linssien vertailu on kuluttajan kannalta hankalaa, koska niiden ominaisuuksissa on monenlaisia eroja. On ohennuksia, uv-suojaa, likaa hylkivää pintaa ja niin edelleen. Eroja on myös linssien “tarkan näön” alueessa, jonka pitäisi olla laajempi ja parempi kalliimmissa linsseissä.
Kysyimme optikkoalaa edustavasta Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:stä, mikä moniteholinsseissä oikein maksaa, ja miksi tarkan näön alueen pieni lisähionta voi maksaa satoja euroja.
Lukijakysymys: Voiko lääkäriasema edellyttää rekisteröitymistä?
Lukija ihmettelee, miksi lääkäriaseman verkkopalveluun pitää rekisteröityä saadakseen tutkimustulokset.
Kävin Terveystalossa mammografiassa. Tuloksen saa joidenkin viikkojen kuluttua postitse, mutta sitä ennen tuli tekstiviestillä verkko-osoite, josta vastauksen näkisi heti. Sivustolla vaadittiin luonnollisesti pankkitunnuksilla tunnistautumista. Yllätyksekseni se ei riittänytkään, vaan seuraavaksi piti rekisteröityä Terveystalon asiakkaaksi, ja vasta sen jälkeen pääsin näkemään tuloksen. Mielestäni rekisteröinti oli turhaa, enkä olisi halunnut antaa heille tietojani. Miksi pitää rekisteröityä saadakseen tulokset?
Lukijakysymys: Saako apteekki myydä viallisia tuotteita?
Koronatestin neste kuivui ennen aikojaan, mutta verkkoapteekki ei suostunut palauttamaan rahoja.
Ostin neljä kuukautta sitten verkkoapteekista kotivaraksi koronatestejä. Pakkauksessa testien kerrottiin vanhentuvan kesäkuussa 2023. Testineste kuitenkin kuivui jo huhtikuussa siten, että jäljellä oli vain yksi tippa nestettä. Apteekki vastasi, ettei se hyvitä enää tuotteita, ja ettei tuotteista ole tullut valituksia. Testit eivät ole kovin kalliita, mutta asia harmittaa periaatteellisesti. Saako verkkoapteekki toimia näin?
Apteekki myi allergialääkettä hyllyssä kalliimmalla hinnalla mutta ei reseptillä – tästä syystä samalla lääkkeellä voi olla kaksi eri hintaa
Samasta lääkevalmisteesta voi olla myynnissä pakkauksia, joita saa vain reseptillä tai itsehoitolääkkeenä.
Asiakas haki apteekista reseptillä nenäsumutetta allergisen nuhan hoitoon. Apteekki ilmoitti, että valmiste oli loppu apteekista ja tukusta. Kuitenkin sama tuote oli myynnissä apteekissa ilman reseptiä mutta kalliimmalla hinnalla.
Tuote oli sisällöltään täysin sama mutta etiketti ja hinta erilainen. Hyllyssä olevaa tuotetta ei kuitenkaan saanut ostettua Kela-korvattuna, joten senkin takia se olisi tullut kuluttajalle kalliimmaksi.
Maallikosta hintaero tuntuu kummalliselta. Samasta lääkevalmisteesta voi olla sekä pakkauksia, joita saa vain reseptillä, että pakkauksia, joita saa itsehoitolääkkeenä eli ilman reseptiä, kertoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean yliproviisori Johannes Pietiläinen.
Vuokralasit voivat tulla kalliiksi
Silmälasien vuokraaminen yleistyy. Optikot mainostavat vuokraamista alkaen 5 tai 10 euroa per kuukausi, mutta tähän hintaan laseja ei saa, sillä laseja on vuokrattava kolmet.
Uudet silmälasit alkaen viisi euroa kuukaudessa sisältäen ”kaiken” – kuulostaa edulliselta, mutta totuus voi olla toinen.
Yhteiskunnan palvelullistuminen näkyy kaikkialla, myös silmälasibisneksessä. Silmälasiketjut ovat alkaneet tarjota asiakkailleen mahdollisuutta vuokrata silmälasit ostamisen sijaan.
Lääkkeiden saatavuus tökkii pahasti – Näihin sairauksiin on nyt vaikea saada apua apteekista
Reseptilääkkeitä saa tuoda myös ulkomailta, mutta saatavuuden selvittäminen voi olla työlästä.
Lääkkeiden saatavuusongelmat ovat pahentuneet Suomessa kuluneen talven aikana. Taustalla ovat lääkkeiden valmistuksen ja raaka-ainetuotannon keskittyminen erityisesti Aasiaan sekä flunssa- ja infektiolääkkeiden kysynnän kasvu maailmanlaajuisesti.
Kysyimme lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta, millaisia lääkkeitä on nyt vaikeinta saada, ja mitä kuluttaja voi tehdä nopeuttaakseen lääkkeiden saantia.
Kannattaako perinteisestä hammasharjasta luopua?
Niin sanottua automaattista hammasharjaa mainostetaan hurjilla väitteillä. Asiantuntijan mukaan tavallinen ja sähköhammasharja ovat parhaat vaihtoehdot.
Tympiikö hampaiden harjaaminen? Sosiaalisessa mediassa mainostetaan laitetta, jonka luvataan pesevän hampaat lähes itsestään.
Mainosvideon mukaan SensePro on automaattinen hammasharja, joka puhdistaa hampaat tehokkaasti 30 sekunnissa. Harja on hampaiden ympärille aseteltava mötikkä.
Mainos on huomattu myös Suomen Hammaslääkäriliitossa. Se nostaa asiantuntijahammaslääkäri Aija Hietala-Lenkkerin tuntosarvet pystyyn.
Kuluttaja
Kuluttajan avulla teet onnistuneita ostopäätöksiä. Testaamme puolestasi yli tuhat tuotetta vuosittain.