Hyvitys nollasta satoihin euroihin

Vanhat puhelimet kannattaa viedä kiertoon. Se on helppoa, sillä sähkö- ja elektroniikkaromun SER-kierrätyspisteitä on 500 ympäri maan, ja lisäksi kännyköitä ottaa vastaan noin 2 000 myymälää. Lisäksi laitteen voi kierrättää tietoturvallisesti seiffi.fi -sivuston kautta.

Puhelimesta voi saada ihan hyvän hinnan. Esimerkiksi operaattorit maksavat kalleimmista ja uusimmista puhelimista jopa satoja euroja. Pienimmillään hyvitys jää muutamaan euroon, eikä vanhimmista luureista makseta yleensä mitään.

Kuluttajalle puhelimesta maksettava hinta määräytyy jälkimarkkinakysynnän mukaan. Esimerkiksi teleoperaattorit määrittävät niille palautettujen puhelinten hinnan myymälässä. Elisalla puhelimesta saatava hinta selviää osoitteessa www.elisa.fi/vaihtoetu. Hinta muodostuu sivustolla tehtävän kuntoarvion perustella.

Kolme suurta operaattoria eli Dna, Elisa ja Telia kertovat, että suurin jälkimarkkina-arvo on suosituimpien merkkien puhelimilla, kuten Applella. Siksi niistä maksetaan palautettaessa paras hinta. Puhelimen ei tarvitse olla alun perin ostettu operaattoreilta, mutta Telialla ja Elisalla hyvitys maksetaan vain, jos ostaa heiltä uuden puhelimen tai muun laitteen. Dna:lla tätä rajoitusta ei ole.

Elisan myyjä Kristian Lehtiniittu tutkii kauppakeskus Triplan myymälään palautettua puhelinta.

Operaattorit maksavat hyvitystä vain niistä puhelimista, jotka täyttävät tietyt kriteerit. Telian laiteliiketoiminnan johtaja Markku Saranpää kertoo, että mitä paremmassa kunnossa puhelin on, sitä paremman hinnan siitä saa. ”Myymälässä käydään läpi laitteen kunto eli esimerkiksi se, pystyykö virran kytkemään päälle ja pois, ottaako laite vastaan latausta ja onko akku esimerkiksi pullistunut. Lisäksi tutkitaan muun muassa, onko näyttö ehjä vai säröillä, toimiiko kosketusnäyttö normaalisti ja onko näytössä kuolleita kuvapisteitä tai viivoja. Myös se tarkistetaan, ovatko laitteen reunat, takakansi ja kamerat kunnossa, ja toimivatko painikkeet.”

Jos puhelin on niin vanha, ettei sille ole jälkimarkkinoilla käyttöä, siitä ei makseta kuluttajalle hyvitystä ollenkaan. Uusimpien ja hienoimpien puhelinten maksimihinnat liikkuvat useissa sadoissa euroissa. Esimerkiksi Dna kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko kertoo, että vanhasta puhelimesta voi Dna:lla saada jopa 700 euroa.

Aavikon mukaan hyvityshintaan voi vaikuttaa sekin, jos markkinoilla on syystä tai toisesta pulaa tietystä mallista. Tällöin sen hinta nousee.

Telia on operaattoreista ainoa, joka myös myy jatkuvasti myös kierrätettyjä puhelimia. Tarkastettuja, kunnostettuja puhelimia löytyy myymälöistä ja verkosta recycled-tunnuksella, ja Telia myöntää niille vuoden takuun. ”Myymme vain parhaan eli A-luokituksen saaneita laitteita, joiden korjaukseen on käytetty vain valmistajien alkuperäisiä varaosia. Tuotteet ovat CE-merkittyjä”, Saranpää sanoo. Telia pilotoi parhaillaan järjestelmää, jossa kaikki A-laatuluokituksen mukaiset puhelimet palauisivat Telialle myyntiin. Se merkitsisi, että recycled-markkinan volyymit kasvaisivat merkittävästi.

Dna:kin on aika ajoin myynyt tehdaskorjattuja puhelimia, mutta vain kampanjoiden yhteydessä.

Suurin jälkimarkkina-arvo on suosituimpien merkkien puhelimilla, kuten Applella.

Moni puhelin päätyy maailmalle

Operaattorit myyvät palautetut, toimintakuntoiset puhelimet eteenpäin – kunhan ne on ensin tyhjennetty kaikista tiedoista ja sen jälkeen tehdashuollettu. Puhelimia päätyy myyntiin myös Suomessa. Esimerkiksi Telia myy kierrätettyjä puhelimia itse, ja Elisaan palautetut, Suomen markkinoille jäävät puhelimet myydään yhtiön omistaman Fonumin kautta.

Suuri osa toimivista puhelimista päätyy kuitenkin myyntiin ulkomaille. Operaattoreilla on yhteistyöyrityksiä, jotka hoitavat puhelinten käsittelyn ja myynnin eteenpäin. Puhelimia huutokaupataan esimerkiksi Hongkongissa, josta ne voivat päätyä minne päin maailmaa tahansa.

Kaikki operaattorit kertovat auditoivansa eli tarkastavansa yhteistyöyritysten toiminnan, jotta puhelimet tulevat tyhjennetyksi tietoturvallisesti. Dna:lta kerrotaan, että kuluttaja saa halutessaan kirjallisen dokumentin siitä, että tiedot on asianmukaisesti hävitetty. Telia puolestaan kertoo yhteistyökumppaniensa jopa videoivan prosessinsa.

Vanhojen puhelinten käyttöikä on kuitenkin rajattu. Yksi ongelma ovat käyttöjärjestelmäpäivitykset, joita ei saa riittävän pitkäksi aikaa. SERTY ry:n Arto Puumalainen sanoo, että myös laitteiden muistikapasiteetti tulee useamman vuoden kuluttua helposti vastaan, kun applikaatiot lisääntyvät ja vievät enemmän tilaa.

EU onkin nyt vaatinut puhelinten elinkaarta pidentäviä muutoksia. Käyttöjärjestelmäpäivityksiä on toimitettava vähintään viiden vuoden ajan. Asetus vaatii myös varaosien saatavuutta, laitteiden parempaa korjattavuutta, mekaanista kestävyyttä ja pidentää akkujen käyttöikää.

Elisan Tripan myymälässä on vanhoille puhelimille Luurit looppiin -kierrätyslaatikko.

Talteen kultaa, kuparia ja hopeaa

Usein kiertoon palautetuissa puhelimissa on toimivia varaosia, jotka voidaan hyödyntää käytettynä myytävissä puhelimissa. Elisalta kerrotaan, että Fonum hyödyntää Elisalle palautettujen puhelinten varaosia, kuten puhelinten runkoja, näyttöjä ja järjestelmäpiirejä. Akkuja Fonum käyttää harvemmin uudestaan, sillä ne ovat kiertoon päätyvissä laitteissa yleensä elinkaarensa loppupäässä.

Tällaisillekin akuille on kuitenkin käyttöä. Akut ovat nousseet yhteiskunnassa yhä keskeisempään rooliin. Niitä on puhelinten lisäksi monissa arjen kannalta keskeisissä laitteissa, kuten vaikkapa läppäreissä, kameroissa ja sähköautoissa. Nivalassa sijaitseva AkkuSer kierrättää kaikki Suomessa kerätyt kannettavat akut ja paristot. Sen prosesseissa loppuun käytetyt akut ja paristot kierrätetään uusioraaka-aineiksi metallinjalostajille. Niiden sisältämistä materiaaleista saadaan uusiokäytettyä 50–90 prosenttia.

Suurin osa kierrätettävästä materiaalista on kuitenkin erilaisia metalleja. VTT:n erikoistutkijan John Bachérin mukaan puhelimessa on noin 60 alkuainetta. Arvokkaimpia talteen saatavia materiaaleja ovat arvometallit, joita on etenkin puhelinten piirilevyissä ja niiden pinnalla olevissa komponenteissa. Arvometalleja ovat muun muassa palladium, kulta, kupari ja hopea, ja näitä saadaan erittäin hyvin hyödynnettyä vanhoista puhelimista. Sen sijaan alumiinia ja rautaa puhelimista ei juurikaan saada talteen, eikä myöskään harvinaisia maametalleja.

Koboltti on esimerkki metallista, joka on hyvä saada puhelimistakin talteen siksi, että sen louhimiseen liittyy isoja epäkohtia. Valtaosa maailmassa käytetystä koboltista tuotetaan Kongon demokraattisessa tasavallassa, jonka kaivokset ovat tunnettuja ihmisoikeus- ja ympäristöongelmistaan. Toisaalta kobolttia saadaan myös Suomesta. Itse asiassa Euroopan ainoat kobolttikaivokset sijaitsevat Suomessa.

Ei ole olemassa tarkkaa tietoa siitä, kuinka suuri osa sähkö- ja elektroniikkaromuun (SER) toimitettujen puhelinten materiaaleista saadaan Suomessa talteen. EU on asettanut elektronisille laitteille kierrätystavoitteet. Puhelimet kuuluvat luokkaan ”Pienet laitteet ja pienet teletekniset laitteet”, joiden energiahyödyntämistavoite 75 massaprosenttia. Luku sisältää osien uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteen. Tavoitteisiin ei lasketa laitteena kiertoon meneviä puhelimia.

Tuottajayhteisö SERTYn Arto Puumalaisen mukaan laitteiden kierrätystavoitteet toteutuvat Suomessa, ja puhelinten hyödyntämisprosentti nousee jopa selvästi tavoitetta korkeammaksi. ”Puhelimista saadaan kierrätettyä lähes kaikki, sillä ne ovat selkeitä laitteita, joissa ei ole juurikaan vaarallisia aineita”, hän sanoo.

Telialta kerrotaan, että korjauskelvottomista puhelimista yli 90 % materiaaleista saadaan hyödynnettyä uusissa tuotteissa. Elisa on kertonut, että jopa 99 prosenttia puhelinten materiaaleista on kierrätettäviä.

Luvut kuulostavat hyvältä – liiankin hyvältä, kun niitä vertaa Fairphonesta tehtyyn tutkimukseen. Fairphone on puhelin, joka on suunniteltu erityisesti kestävyyttä ja korjattavuutta silmällä pitäen. Tutkimuksessa Fairphonen materiaaleista saatiin talteen 25–30 %, materiaalien käsittelymenetelmästä riippuen. Jos mukaan laskettiin kierrätettävät osat, osuus oli 31–36 %.

John Bachérin mukaan erot kierrätysosuuksissa saattavat johtua osin siitä, mitä tilastoidut luvut pitävät sisällään. Se, että osat ja materiaalit ovat lähes kokonaan kierrätettäviä, on eri asia kuin se, paljonko kierrätysprosessissa käytännössä saadaan talteen. Lisäksi eroa voi olla siinä, puhutaanko materiaalien uudelleenkäytöstä tuotannossa vai lasketaanko mukaan myös esimerkiksi materiaalista saatava energia. Puhelimissa on myös hyvin laajaa vaihtelua materiaalien suhteen. Esimerkiksi nykyälypuhelimissa on suuri lasista tehty näyttö, ja vanhemmissa peruspuhelimissa taas melkoisesti muovia.

Joka tapauksessa talteen saadut materiaalit päätyvät mitä moninaisimpiin tuotteisiin. John Bachérin mukaan esimerkiksi kuparinjalostusteollisuus valmistaa erilaisia välituotteita, jotka myydään edelleen jatkojalostettavaksi. ”Tuotteet ovat kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kuparia kuluttavat paljon esimerkiksi elektroniikkateollisuus, rakennusteollisuus ja yhä enemmän myös autoteollisuus.”

Älä jätä maksamaasi palvelua käyttämättä

Vastaus siihen, mitä tiensä päähän tulleelle puhelimelle tapahtuu, on siis monitahoinen. Puhelin voi päätyä myyntiin Suomeen tai maailmalle, varaosiksi tai monen eri teollisuudenalan raaka-aineeksi.

Hyötyä vanhasta puhelimesta on vain, jos se ei jää pöytälaatikkoon pölyä keräämään. Onneksi iso osa puhelimista saa uuden elämän esimerkiksi muiden perheenjäsenten puhelimena. Käytetyille puhelimille on myös omat markkinansa: Tori.fi:ssä oli helmikuun alussa myynnissä yli 5 000 käytettyä puhelinta.

Omankin puhelimen käyttöiän pidentäminen on usein järkevää. Elisalta kerrotaan, että jos kuluttaja haluaa itse jatkaa sellaisen puhelimensa käyttöä, joka ei kaikilta osin toimi, hänet ohjataan Fonumille, jossa puhelimeen voidaan vaihtaa esimerkiksi akku tai muita varaosia.

Elisan liiketoimintajohtaja Ville Valkama huomauttaa kuitenkin, että valtaosa suomalaisista hankkii puhelimensa uutena. ”Tekniikka kehittyy sen verran nopeasti, ettei yli neljä vuotta vanha puhelin välttämättä toimi kovin hyvin.”

Käytettynä ostettujen puhelinten määrät voivat kuitenkin nousta, kun uudet EU-ekosuunnitteluvaatimukset tulevat voimaan. Näillä näkymin se tapahtuu aikaisintaan vuoden 2024 lopulla tai vuoden 2025 alkupuolella.

Jollei toimimatonta laitetta saada korjattua käyttökuntoon, talteen saadaan hyviä osia ja valtavasti raaka-aineita. Maailmassa syntyy vuosittain yli 50 miljoonaa tonnia elektronisista laitteista peräisin olevaa jätettä. Turhan takia ei kannata kuormittaa ympäristöä ja louhia metalleja epävakaissa oloissa.

Osa puhelinvalmistajista mainostaakin käyttävänsä kierrätettyjä raaka-aineita. Esimerkiksi Apple, Nothing ja Nokia ovat kertoneet hyödyntävänsä niitä.

SER-tuottajavastuun asiantuntijayhtiö Elker oy on arvioinut, että Suomessa puhelimia viedään kierrätykseen vuosittain noin 100 000 ja uudelleenkäytettäväksi noin 300 000 kappaletta. Suomessa puhelimia myydään vuosittain arviolta noin 2 miljoonaa.

SERTYn Arto Puumalaisella on kuluttajille selkeä viesti. Kierrätys on palvelu, joka maksetaan joka tapauksessa laitteen hinnassa. ”Käytä maksamaasi palvelua. On typerää ostaa teatterilippu ja jättää se sitten käyttämättä.”

Tekniikka

Kaikki artikkelit

Kuluttaja