Ostajan oppaat

Olemme testanneet robotti-imurien lisäksi pölypussilliset imurit, pussittomat imurit ja varsi-imurit.

Jos robotti-imuri keskeyttää siivoamisen, saat ilmoituksen puhelimeesi

Yhä useammalle robotti-imurille on saatavilla älypuhelinsovellus, jolla robotin voi esimerkiksi ajastaa siivoamaan haluttuina päivinä ja kellonaikoina. Parhaimmillaan myös robotin toimintaa voi tarkastella tosiaikaisesti: jos robotti jättää siivouksen kesken, näet puhelimestasi mihin kohtaan asuntoa laite on jäänyt jumiin ja onko syynä esimerkiksi pyörän jumiutuminen tai siivousharjan estynyt liike.

Robotti-imuria pitää huoltaa säännöllisesti. Roskasäiliö pitää tyhjentää useasti. Myynnissä on myös robotti-imureita, jotka osaavat joka siivouskerran jälkeen tyhjentää roskasäiliönsä latausasemaan yhdistettyyn pölypussiin.

Roskasäiliön tyhjentämisen lisäksi robotti-imureista on puhdistettava tai tarpeen tullen vaihdettava siivousharja(t) tai -tela sekä suodattimet. Akut voi joutua vaihtamaan, jos robottia käyttää useita vuosia.  Myös ohjelmistoa päivitetään, ja uusin ohjelmisto kannattaa yleensä ladata, sillä päivitykset voivat esimerkiksi tuoda uusia ominaisuuksia tai parantaa tietoturvaa.

Osa liikkuu järjestelmällisesti, osa satunnaisesti

Robotti-imurit ovat jaettavissa siivoustavan mukaan pääsääntöisesti kahteen kategoriaan: sattumanvaraisesti eteneviin ja järjestelmällisesti siivoaviin. Järjestelmällisesti siivoavat yltävät laboratoriotestien perusteella parempaan siivoustulokseen kuin satunnaisesti ympäri asuntoa poukkoilevat mallit. Hinnasta ei suoraan selviä, kumpaan ryhmään robotti kuuluu.

Sattumanvaraisesti liikkuvat laitteet edustavat robotti-imureiden vanhempaa sukupolvea. Ne etenevät mallista riippuen esimerkiksi siksakkia, spiraalin muotoista rataa, kulkemalla suoraan ja vaihtamalla satunnaisesti suuntaa, vaihtamalla suuntaa esteeseen törmätessään tai näiden etenemistapojen yhdistelminä. Satunnaisesti etenevien robottien siivoustulos ei aina ole tasainen: yksi huone saattaa jäädä täysin siivoamatta samalla kuin robotti pyörii edestakaisin toisessa huoneessa.

Järjestelmälliset mallit eivät jää pyörimään yhteen huoneeseen, vaan ne tutustuvat asuntoon ja piirtävät siitä pohjapiirustuksen tai kartan, jonka jälkeen ne etenevät määrätietoisesti koko asunnon läpi yleensä alue kerrallaan. Näin ollen ne puhdistavat koko lattiapinta-alan yhdellä kertaa. Mikäli akku loppuu kesken kaiken, useimmat järjestelmälliset robotit osaavat palata telakkaansa välilataukseen ja jatkaa sen jälkeen siivoamista siitä kohtaa, mihin ne jäivät.

Älypuhelimen sovelluksella ohjattavia robotteja voi muun muassa ajastaa siivoamaan isäntäväen poissa ollessa tai määritellä robotin asunnosta tekemään pohjapiirustukseen erillisiä huoneita tai alueita, jolloin robotin voi esimerkiksi kieltää lähestymästä perintövaasikokoelmaa tai käskyttää siivoamaan eteisen.

Joidenkin robotti-imureiden siivousaluetta voi rajata myös mukana toimitettavan tai erikseen ostettavan virtuaaliseinänä toimivan majakan tai lattialle asetettavan magneettilistan avulla. Nämä esteet toimivat myös ilman mobiilisovellusta.

1. Lattiamallinen imuri: pölypussilliset ja pölypussittomat
2. Varsi-imuri toimii myös rikkaimurina
3. Robotti-imuri siivoaa omatoimisesti vaikka joka päivä

Uudenlaisia imurimalleja ei välttämättä ole tarkoitettu korvaamaan perinteistä lattiaimuria vaan pikemminkin vähentämään sen käyttötarvetta. Siinä missä ison lattiaimurin esiin kaivamisessa ja pistorasiaan liittämisessä on oma vaivansa, on pienet ja kevyet, akkukäyttöiset varsi-imurit tarkoitettu päivystämään jatkuvasti käden ulottuvilla jopa vain muutamia sekunteja kestäviä imurointirupeamia varten.

Kodin lattiat jopa päivittäin läpikäyvä robotti-imuri edustaa vieläkin radikaalimpaa siivouksen uudelleen ajattelua. Viikoittaisen tai vieläkin harvemmin tapahtuvan ison siivouksen sijasta robotti sopii ylläpitämään tiettyä siisteyden tasoa, jota täydennetään tarpeen tullen käsin imuroimalla. Etenkin epäsiisteyteen taipuvaiselta ihmiseltä tämä saattaa vaatia päivittäisten rutiinien muutoksia, sillä esimerkiksi lattioille jääneet irtotavarat häiritsevät robotin työskentelyä. Pieni ylimääräinen vaivannäkö palkitaan kuitenkin helposti pölyttömänä ja roskattomana pysyvällä lattialla.

Mikäli raha ei ole este, täydentävät jopa kaikki kolme eri imurityyppiä hienosti toisiaan varsinkin isommassa asunnossa. Toisaalta etenkin yksin pienessä asunnossa asuva pärjää todennäköisesti aivan hyvin yhdellä hyvällä imurilla, oli se sitten lattia- tai varsimallinen.

Tyypistä riippumatta imureihin pätee kenties monia muita tuotteita paremmin tänäkin päivänä nyrkkisääntö siitä, että sitä saa, mistä maksaa. Kysymyksessä kun on monesti kovaan käsittelyyn joutuva laite, jolta vaaditaan samaa tehokasta ja luotettavaa toimintaa vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan. Siksi säästö materiaaleissa ja mekaanisissa ratkaisuissa kostautuu usein jo vuodessa tai parissa hajoavina suulakkeina, rispaantuvina harjaksina ja mystisesti katoavana imutehona.

Tätä artikkelia varten haastattelimme palveluesimies Mirva Petäkoskea asiakkaiden kotien siivousta tarjoavilta Stella Kotipalveluilta. Petäkoski muistuttaa, että mitä enemmän kodissa on siivoustarvetta, sitä enemmän imurin valintaan kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa. Imurin paino, lattiasuulakkeen mahtuminen huonekalujen alle, johdon pituus ja suulakevalikoima on syytä huomioida, kuten myös etenkin allergioista kärsivissä perheissä hepa-suodattimen olemassaolo.

1. Lattiamallinen imuri: pölypussilliset ja pölypussittomat

Perinteinen, lattialla pyörillä liikkuva ja joustavan imuletkun päähän asennettavia suulakkeita hyödyntävä lattiaimuri lienee kaikille tuttu. Koska imuri käyttää poikkeuksetta verkkovirtaa, sen moottori voi toimia jopa useiden tuhansien wattien teholla. Koska imureita on totuttu markkinoimaan suurilla moottoritehoilla, joilla ei välttämättä ole juuri mitään tekemistä saavutetun imutehon kanssa, puuttui EU imurien maksimitehoihin vuoden 2017 direktiivillä. Aikaisempi 1 600 watin sallittu maksimiteho pudotettiin 900 wattiin. Jo tällä moottoriteholla saavutetaan täysin riittävä imuteho, mikäli imurin rakenne on riittävän tiivis ja laite on muuten oikein suunniteltu.

Lähes kaikkien lattiaimureiden lattiasuulakkeet on suunniteltu irrottamaan lika puhtaasti suurta imutehoa hyödyntäen. Normaalisti lattiaimurin täysi teho riittääkin hyvin jopa painavan ja hieman kiinni tarttuneen roskan irrottamiseen. Lukuun ottamatta aivan halvimpia malleja, imureiden mukana seuraa erilaisia rako- ja harjasuulakkeita. Parhaiten varustelluissa imureissa on myös pyörivillä tai muuten liikkuvilla harjaksilla varustettu erikoissuulake, jolla on joko oma moottorinsa tai joka saa käyttövoimansa imuilman liikkeestä. Nämä suulakkeet sopivat erityisen hyvin eläinten karvojen irrottamiseen tekstiileistä.

Lattiaimurilla ja sen erilaisilla suulakkeilla onnistuvat lähes kaikki kodin siivoukset, ja siivoustulos on suuren imutehon ansiosta yleensä hyvä. Imurityypin huonot puolet liittyvät sen suureen kokoon ja painoon sekä riippuvuuteen verkkovirrasta. Johdon pituus rajoittaa käyttöpaikkoja ja vaatii siirtämään pistoketta pistorasiasta toiseen, joten mitä suurempi on asunto, sen tärkeämpää on valita riittävän pitkällä johdolla varustettu imuri. Toisaalta suuri johtokela kasvattaa imurin kokoa ja painoa.

Lattiaimurilla esimerkiksi katon rajassa työskentely voi olla vaikeaa, ja useampikerroksisessa asunnossa imurin siirtäminen kerrosten välillä voi olla työlästä tai liikuntaesteiselle jopa mahdotonta. Imurille löytyy myös ani harvoin säilytyspaikka, jossa se olisi helposti ja nopeasti otettavissa esiin aina tarpeen tullen.

Uuni on joka keittiön vakiovaruste. Olemme julkaisseet erillisuunien testituloksia viimeksi maaliskuussa 2025.

Tämä opas kertoo, millaisia uuneja markkinoilla on ja auttaa valitsemaan omaan kotiin juuri oikeanlaisen laitteen.

Sisällysluettelo

Uunityypit

Paistaminen

Lämpötilat

Käyttömukavuus

Puhdistus

Sähkönkulutus

Melu

Turvallisuus

Toiminnot ja erikoisohjelmat

Uunityypit: Tavallinen, kiertoilma vai höyryuuni?

Uunikaupoille lähtiessä on hyvä tietää, millaista uunia on etsimässä. Riittääkö omaan ruuanlaittotapaan perinteinen ylä- ja alalämmöllä varustettu uuni, kannattaako valita nykyaikainen kiertoilmatoiminnolla varustettu uuni vai olisiko hieman kalliimpi höyryuuni hintansa väärti?

Perinteiset tasalämmöllä eli ylä- ja alalämmöllä varustetut uunit alkavat nykyään olla kaupoissa harvinaisuus. Lähes kaikissa nykyaikaisissa uunimalleissa on kiertoilmatoiminto. Pelkällä tasalämmöllä paistava uuni maksaa yleensä vähemmän kuin usealla kypsennysvaihtoehdolla varustettu.

Lähes kaikki kauppojen uunit ovat kiertoilmauuneja. Uunin takaseinässä on tällöin puhallin, jota ympäröi yleensä oma vastus. Kiertoilmatoiminto on tehokkaampi kuin tasalämpö: uuni lämpenee nopeammin ja siellä voi paistaa mallista riippuen samanaikaisesti 2–4 pellillistä tai ritilällistä.

Yhä useammassa uunissa on lisähöyrytoiminto, jota käytetään yleensä kiertoilman lisänä. On myös olemassa varsinaisia höyryuuneja, joiden höyrytoiminto on tehokkaampi ja joissa höyryn määrä on säädettävissä. Höyryä voi hyödyntää lähes missä tahansa ruuanlaitossa ja leivonnassa, mutta se saattaa vaatia opettelua. Höyryuuni voi tarvita kiinteän vesiliitännän.

Paistaminen: Ruskistuuko ruoka tasaisesti ja herkulliseksi?

Kotikeittiössä tärkeintä on tietenkin se, että uuni paistaa ruuat juuri sopivan rapeiksi ja ruskistaa leivonnaiset tasaisesti.

Samalla tämä on juuri se ominaisuus, jota ei voi kokeilla ennen uunin ostamista. Siksi Kuluttajan testeissä suorituskykyä mittaavilla ruuanlaittotesteillä onkin kaikista suuri painoarvo.

Älykellojen serkkuja ovat aktiivisuusrannekkeet. Ne eivät yleensä tarjoa aivan kaikkia älykellojen ominaisuuksia, mutta soveltuvat älykelloja paremmin liikunnan seuraamiseen. Lisäksi niiden akkukestot ovat tyypillisesti älykelloja parempia.

• Aktiivisuusrannekkeet
• Älykellot

Erot eri tuotteiden välillä ovat kuitenkin häilyviä. Vanhan älykellon ominaisuudet voivat olla hyvin uutta aktiivisuusranneketta vajaammat. Hinta ei myöskään ole tae monipuolisista ominaisuuksista. Omaa valintaa varten mielenkiintoisimpia vaihtoehtoja kannattaa punnita ja vertailla rauhassa. Liikkeelle on hyvä lähteä laitteen fyysisestä koosta sekä ominaisuuksista, joita siltä vaaditaan. Myös yhteensopivuus oman puhelimen kanssa kannattaa tarkistaa.

Kevyet aktiivisuusrannekkeet

Aktiivisuusrannekkeet ovat nimensä mukaisesti tehty tarkkailemaan käyttäjän liikkumista. Laitteet muistuttavat leveitä ja paksuhkoja rannerenkaita. Rannekkeiden hinnat vaihtelevat kymmenistä euroista satoihin euroihin. Hinta heijastuu testimme perusteella tyypillisesti ominaisuuksiin, rannekkeen viimeistelyyn ja käyttötuntumaan, sillä testin parhaat laitteet ovat yleensä hintaryhmän tyyriimmästä päästä. Ominaisuuslista kannattaa kuitenkin tarkistaa omien käyttötarpeiden osalta ennen ostopäätöstä. Urheilukäyttöön suunnattuihin rannekkeisiin tekee tuloaan myös kuukausimaksulliset lisäpalvelut, joilla mittausdataa voi hyödyntää entistä tarkemmin oman päivärytmin ja treenien tarkkailussa.

Näyttöjen koossa ja laadussa on selkeitä eroja. Uusimmissa aktiivisuusrannekkeissa on kookkaat ja kirkkaat oled-näytöt, jotka ovat laadultaan jo hyvien puhelinnäyttöjen tasoa. Näytöt eivät kapean muotoilunsa takia pysty kuitenkaan näyttämään yhtä paljon informaatiota kuin isommat älykellot.

Lue myös: Kuluttajan aktiivisuusranneketesti – mikä on paras aktiivisuusranneke juoksuun tai uintiin?

Aktiivisuusrannekkeet poimivat aina vähintäänkin käyttäjän askeleet, mutta uudemmissa malleissa urheiluharjoitusten seuranta on huomattavasti monipuolisempaa. Uusissa malleissa sekä matkan mittaus että sykemittaus ovat luotettavaa treenatessa. Urheilusuorituksen tyypin voi valita ennen harjoituksen alkua, ja parhaassa tapauksessa ranneke osaa sen tunnistaa itsestäänkin. Tietojen kokoamista varten rannekkeet yhdistetään puhelimeen langattomasti.

Jos päätät hankkia koneellisen kuivaajan, vertaa laitteiden energiankulutusta, suorituskykyä, käyttöominaisuuksia ja puhdistamisen helppoutta sekä kuivaamiseen kuluvaa aikaa. Tietoa saat energiamerkinnän ja tuote-esitteiden lisäksi Kuluttaja-lehden testituloksista.

Jos kuivaat pyykkiä koneellisesti, kannattaa pyykinpesukoneessa olla riittävän tehokas linkous, vähintään 1000 kierrosta/minuutissa.

Muistilista kuivausrummun valintaan

• Tyypit: kosteuden tiivistävä eli kondensoiva vai hormiin poistava kuivausrumpu?
• Ohjelman valinta: aikavalinta vai automaattiset ohjelmat?
• Erikoisohjelmat ja lisätoiminnot: tarkista mitä kaikkia vaihtoehtoja rumpu tarjoaa erilaiselle pyykille.
• Nukkasihti ja kondenssivesisäiliö: tutustu liikkeessä, miten irrottaminen ja tyhjentäminen sujuu.
• Tila: varmista, että kuivausrumpu sopii sille varattuun tilaan. Mittaa sijoituspaikka ennen ostoksille lähtöä.
• Käyttömukavuus: tarkista luukun aukeamissuunta, sillä sitä ei voi kaikissa malleissa vaihtaa.

Tietoa ostajalle

Tyypit

Kuivausrumpuja on kahta eri tyyppiä: kondesoivat eli kosteuden vedeksi tiivistävät kuivausrummut ja lämpimän ilman putken kautta hormiin tai ulkoilmaan poistavat kuivausrummut.

Kondensoivat kuivausrummut:

Kondesoivissa kuivausrummuissa lämmitettyä ilmaa puhalletaan märkään pyykkiin. Pyykin kosteus höyrystyy ilmaan. Lämmin vesihöyry siirretään kondensaattoriin tai lämmönvaihtimeen, jossa se kohtaa kylmän ilman tai kylmäaineen ja tiivistyy vedeksi. Vesi menee tyhjennettävään vedenkeruuastiaan tai se ohjataan letkua pitkin viemäriin.

• Ilman avulla toimivassa kuivausrummussa vesihöyry tiivistetään huoneilman avulla vedeksi. Nämä rummut eivät sovellu kovin pieniin tai huonosti ilmastoituihin tiloihin, koska tällaisissa tiloissa lämpötila nousee kuivauksen aikana erityisen korkealle. Liian kuumassa huonelämpötilassa kuivausrumpu ei saa riittävästi viileää korvausilmaa, jolloin pyykin kuivaamiseen menee enemmän aikaa ja sähkönkulutus kasvaa.

• Lämpöpumpputekniikalla toimivassa kuivausrummussa vesihöyry tiivistyy vedeksi laitteessa olevan kylmäaineen avulla. Lämpöpumpuilla varustetut kuivausrummut ovat enemmistössä markkinoilla. Kondesoivat lämpöpumppukuivausrummut ovat yleensä kalliimpia, mutta kuluttavat noin puolet vähemmän sähköä kuin ilman avulla kuivaavat.

Hormiin poistavat kuivausrummut:

• Hormiin poistavia kuivausrumpuja on vähemmän markkinoilla. Kuivausrumpu liitetään hormiin, josta vesihöyry pääsee ulkotiloihin. Kosteuden poisto hormiin on usein vaikea toteuttaa.

Kuluttaja-lehden testeissä selvitetään muun muassa sitä, kuinka hyvä tiivistymisteho kuivausrummuilla on. Tiivistymisteho kertoo, kuinka monta prosenttia vaatteisiin jääneestä vedestä, joka höyrystyy, tiivistyy uudelleen vedeksi. Mitä huonompi tiivistymisteho, sitä enemmän kosteutta pääsee huoneilmaan. Jos tila on ennestään kostea ja ilmanvaihto on huono, tilaa on syytä tuulettaa.

Ohjelman valinta

Ohjelman valinta tapahtuu joko aikavalintaisesti, jolloin käyttäjä määrittää kuivausajan tai automaattisilla ohjelmavalinnoilla, jotka valitaan halutun kuivaustuloksen ja tekstiilien laadun mukaan. Joissakin kuivausrummuissa on sekä aikavalinta että automaattiset ohjelmat.

• Aikavalintaisessa koneessa käyttäjä valitsee kuivausajan, joka voi olla esimerkiksi määrämittainen tai tietyllä välillä portaaton. Ohjelma pysähtyy silloin, kun aika on täysi riippumatta pyykin kuivuusasteesta.

• Automaattiohjelmilla toimivassa kuivausrummussa voi valita esimerkiksi kaappikuivan, silityskuivan tai mankelikuivan ohjelman. Automaattisessa ohjelmassa kone tunnistaa pyykinkosteuden ja ohjelma pysähtyy, kun valittu kuivuusaste on saavutettu. Ohjelman kestoon vaikuttavat jäännöskosteus pesun jälkeen, pyykin määrä, tekstiilien materiaali, valittu kuivuusaste ja lämmitysvastuksen teho.

• Kuluttaja-lehden testeissä mitataan, kuinka hyvin laitteet kuivaavat pyykkejä asetetun tavoitetason mukaan. Kaappikuivassa kirjopyykissä jäännöskosteuden tulisi olla 0 %+/-3 %, kaappikuivassa hienopyykissä 1 %+/-2 % ja silityskuivassa kirjopyykissä 12 %+/-4 %. Jos ohjelman tarkkuus on huono, pyykki voi jäädä liian märäksi. Kannattaa siis kokeilla erilaisia ohjelmia, jotta löytää itseään miellyttävän jäännöskosteuden.

Tässä ostajan oppaassa kerromme, mitä kannattaa huomioida puhelinta ostaessa.

Sisällysluettelo

Kamera

Näyttö

Akku

Suorituskyky ja käyttömukavuus

Kestävyys

Muita puhelinta ostettaessa huomioitavia seikkoja

Kamera

Etenkin kalliimmissa älypuhelimissa on yleensä useita kameroita. Kamerat ovat erityyppisiä: mukana voi olla pääkameran ohella esimerkiksi laajakulmakamera, ultralaajakulmakamera, zoom-linssillinen kamera tai telelinssikamera eli pitkän polttovälin kamera, jolla kauempana olevat kohteet näkyvät suurempina.

Testaamme puhelinten kameroista muun muassa pääkameran kuvanlaadun päivänvalossa ja hämärässä. Valovoimaisella kameralla saa hämärässä tai pimeässä parempia kuvia. Mitä valovoimaisempi kamera, sitä enemmän valoa kennolle päätyy ja sitä pienempi valotusaika tarvitaan. Jos valoa on vähän, hämäräkuvauksessa kuvat voivat tärähtää.

Kameran valovoimaa kuvaa aukkosuhde eli niin sanottu f-luku, joka kertoo linssin polttovälin ja kameran kennolle sisääntulevaa valomäärää rajoittavan aukon suhteen eli valovoiman. Mitä pienempi aukkosuhde, sitä enemmän valoa päätyy kameran kennolle. Pienellä aukkosuhteella syvyysterävyys on kuitenkin pieni, eli jos kuvan etualalla oleva kohde näkyy terävänä, tausta on sumea.

Aukkosuhde eli f-luku ilmaistaan polttovälin ja linssin aukon suhdelukuna, esimerkiksi f/1,4, f/2, f/2,8, f/4 ja niin edelleen. Mitä pienempi aukkosuhde, sitä vähemmässä valossa voi kuvata. Toisaalta jos aukkosuhde on suuri, esimerkiksi f/8, kuvan syvyysterävyys on suuri, eli sekä kameraa lähellä oleva kohde kuten kuvattava henkilö ja kamerasta kaukana oleva kohde, kuten taustalla siintävä metsikkö, ovat teräviä. Pienellä aukkosuhteella tausta on sumea. Pientä aukkosuhdetta kannattaa hyödyntää esimerkiksi potrettikuvauksessa tai hämärissä olosuhteissa, suuret aukkosuhteet sopivat esimerkiksi maisemakuvaukseen. Useimmissa nykypuhelimissa aukkosuhdetta voi säätää kamerasovelluksesta.

Jos kuvataan nopeasti liikkuvia kohteita, kuten vaikkapa villieläimiä tai urheilijoita, valotusaika määrittää sen, miten terävästi liikkeen saa pysäytettyä. Pitkällä valotusajalla nopea liike sumenee. Myös valotusaikaa voi useimmiten säätää manuaalisesti kamerasovelluksesta.

Kolmas kameran kuvanlaatuun liittyvä tekijä on kennon herkkyys eli niin kutsuttu ISO-luku. Mitä suurempi ISO-arvo on käytössä, sitä enemmän valoa pääsee kameran kennolle, ja sitä lyhyempi valotusaika tarvitaan. Suuren herkkyyden haittapuolena on kuitenkin kuvaan tuleva kohina eli kuvakennon kuvapisteiden tuottama satunnaisvaihtelu. Pienellä ISO-arvolla kohinaa on vähemmän, eli esimerkiksi värit ovat tasaisempia. Hämärässä tai nopeaa liikettä kuvatessa tarvitaan suurempaa kennon herkkyyttä, aurinkoisella kesäpäivällä maisemaa kuvattaessa pienempikin ISO-arvo riittää.

Kuluttaja-lehti on testannut televisioita poikkeuksellisen kattavasti vuosien ajan. Televisioista on testattu esimerkiksi kuvanlaatu teräväpiirtokuvalla ja hdr-laajasävykuvalla, ruudun kirkkaus, kontrasti ja värintoisto, äänenlaatu ja virrankulutus.

Mittaustuloksistamme saat selville, miten hyvin valmistajan ilmoittamat lukemat käyvät yhteen laboratoriomittausten kanssa. Julkaisemistamme kattavista ominaisuuslistoista löytyy vastaukset muihin television hankinnan yhteydessä esille nouseviin kysymyksiin.

Testissämme voit rajata valikoimaa esimerkiksi valmistajan, kokoluokan tai hinnan osalta.

Sisällysluettelo

Asennuspaikka ja katseltava sisältö

Rinnakkaismallit

Kuvanlaatu

Television koko

Paneelitekniikat: lcd ja oled

Mustan taso

Kirkkaus ja kontrasti

Hdr eli laajasävykuva

Yhteenveto

Sanasto

Yksi valintaperuste television hankinnalle: asennuspaikka ja katseltava sisältö

Television asennuspaikka sekä tv:stä katseltava sisältö vaikuttavat merkittävästi siihen, millainen televisio kannattaa ostaa.

Kaikki televisiot eivät pysty näyttämään kuvaa virheettömästi suurelle katselijajoukolle. Jos televisiota katsellaan laajalta alalta kuten koko perheen voimin isolta sohvalta eikä suoraan edestä nojatuolista, kannattaa tarkistaa katselukulmat ja heijastukset ruudusta -arvosanat.

Televisiota ostettaessa kannattaa myös varmistaa, että laitteessa on oikeanlainen viritin HD-televisiolähetysten katsomiseen: dvb-t2 antennitalouksiin, dvb-c kaapelitalouksiin, dvb-s tai dvb-s2 satelliittitalouksiin. Useimmat nykyään myytävät televisiot sopivat sekä antenni-, kaapeli- että satelliittitelevisiolähetysten katseluun, sillä laitteiden virittimet tukevat kaikkia mainittuja tekniikoita.

Jos katselet maksukanavia, varmista että televisiossa on paikka palveluntarjoajan maksukortille ja sen lukijalle eli CI-korttipaikka. Jos puolestaan käytät ulkoista mediatoistinta tai pelikonsolia, varmista että televisiossa on siihen sopiva liitin. Yleensä ulkoiset laitteet kytketään televisioon HDMI-liitännän avulla. HDMI siirtää yhdellä kaapelilla sekä kuvan että äänen.

Urheilufaneille iso kuva asettaa uudenlaisia haasteita. Näitä varten televisioissa on liiketoistoa parantava ominaisuus, joka parantaa nopeasti liikkuvaa kuvaa tekemällä siitä terävämmän ja liikkeiltään alkuperäistä lähetystä sulavamman. Jos katsot paljon urheilulähetyksiä, ja sujuva liikkeentoisto on sinulle tärkeää, testaamiemme televisioiden liikkeentoiston sulavuuden näet Kuvanlaatu-arvosanan Liikkeentoisto-aliarvosanasta.

Pelikäytössä liiketoistoa parantavat ominaisuudet tulisi kytkeä pois päältä. Aktiiviselle konsolipelaajalle on hyvä, jos televisiosta löytyy erillinen asetus tai kuvatila pelaamista varten. Se tarkoittaa, että televisio kytkee kuvanparannukset pois päältä minimoiden pelaamista haittaavan viiveen. Tällöin pelihahmo reagoi ruudulla mahdollisimman ripeästi ohjaimen nappien paineluun.

Älytelevisio-ominaisuuksien osalta yleinen sääntö on suosia isoja ja paljon Suomessa myytyjä tv-merkkejä. Niistä löytyy varmimmin ulkomaisten isojen suoratoistopalvelujen, kuten Netflixin ja Amazon Prime Videon, ohella myös pohjoismaiset Viaplay- ja HBO Nordic -sovellukset sekä kotimaiset Yle Areena, Mtv ja Ruutu.

Mitä eroa on eri ketjujen myymillä rinnakkaismalleilla – vertaamalla voit säästää jopa satoja euroja

Useilla televisioilla on rinnakkaismalli tai -malleja, joita myydään eri kodinkoneketjuissa ja -myymälöissä. Eri ketjujen myymien televisioiden mallinumerot poikkeavat toisistaan tyypillisesti vain vähän, esimerkiksi yhdellä numerolla: yksi ketju tai myymälä myy mallia QE50Q60T, toinen mallia QE50Q64T, kolmas mallia QE50Q65T ja neljäs QE50Q67T-mallia.

Rinnakkaismallit eroavat toisistaan tyypillisesti vain pieniltä yksityiskohdilta, esimerkiksi jalustan muotoilultaan.

Vaikka tekniikka rinnakkaismalleissa on tyypillisesti identtistä, mallinumeroinnin ja varustelun pienellä varioinnilla valmistajat ja jälleenmyyjät pyrkivät välttämään esimerkiksi sen, että kuluttaja löytäisi saman tuotteen halvemmalla toiselta jälleenmyyjältä tai toisen alueen kaupasta. Esimerkiksi Pohjoismaissa voidaan myydä eri mallia kuin Keski-Euroopassa.

Kuluttajan kannattaakin hintavertailussa huomioida mallisarjat eikä niinkään yksittäistä televisiomallia. Lisäksi kannattaa huomioida hintataso: tekniikaltaan identtiset rinnakkaismallit voivat olla taulukoituja malleja selvästikin halvempia – tai kalliimpia. Kun olet televisio-ostoksilla, tarkistamalla rinnakkaismallin saatavuuden naapurimyymälästä voit säästää jopa satoja euroja. Tämä pätee erityisesti poistuviin, edellisvuotisiin malleihin, jotka eivät välttämättä eroa merkittävästi uusimman vuosimallin televisiosta.

Sisällys

Suodatinkahvinkeitin

Termoskannullinen kahvinkeitin

Kapselikeitin

Täysautomaattinen espressokone

Manuaalinen espressokone

Suodatinkahvin maku

Espresson maku

Kahvin lämpötila

Vajaan pannullisen keittäminen

Keitinajat

Kahvinkeittimen puhdistus

Kapselikeittimen puhdistus

Espressokoneen puhdistus

Kalkinpoisto

Ääni ja tärinä

Sanasto: laitteiden toimintoja

Suodatinkahvinkeitin

Suomalaiset suosivat suodatinkahvia. Perinteinen kahvinkeitin keittää kerralla 8–12 kuppia, mutta keittimiä on myös pienten kotitalouksien käyttöön: pienimmillä voi valmistaa vain 2–5 kuppia kerrallaan.

Suodatinkahvin makuun vaikuttaa muun muassa suodatusnopeus. Joissakin keittimissä on aromivalitsin, jonka avulla voi säätää valumisnopeutta ja näin kahvin voimakkuutta. Toiminto on hyödyllinen etenkin, jos valmistat usein pieniä määriä kahvia kerrallaan. Kun vesi johdetaan hitaammin pienen kahvijauhemäärän läpi, kaikki aromit saadaan juomaan mukaan.
Perinteisten keittimien hinnat vaihtelevat parista kympistä satoihin euroihin. Halpa keitin tekee makuvertailun mukaan yhtä hyvää kahvia kuin kallis ja on usein yhtä mukava käyttää, joten sopiva keitin löytyy joka kukkarolle. Erihintaisten laitteiden erot voivat näkyä erikoistoiminnoissa ja säädöissä. Ne voivat myös näkyä materiaaleissa ja osien kestävyydessä. Yksi hyvä huomio ennen keittimen ostamista on varmistaa, että siihen on saatavilla varaosia.

Termoskannullinen kahvinkeitin

Termoskannullinen kahvinkeitin suodattaa kahvin suoraan termoskannuun, jotta se pysyy pidempään lämpimänä. Maun puolesta kahvi on toki parasta tuoreeltaan. Jos harkitset termoskannullista kahvinkeitintä, vertaa testituloksiamme: varsinkin pieniä määriä keitettäessä kahvi jäähtyy usein nopeasti termoskannussakin. Keittimien termoskannut eivät ole yhtä tiiviitä kuin tavalliset termoskannut. Termoskannullista kahvinkeitintä ostaessa kannattaa myös selvittää, onko keitin helppo puhdistaa ja kannu pestä.

Testissämme termoskannulliset kahvinkeittimet ovat pärjänneet yleisesti ottaen samaan tapaan kuin muut suodatinkahvin valmistamiseen tarkoitetut kahvinkeittimet.

Sisällysluettelo

Käyttötapa

Koko ja tilavuus

Tehokkuus

Helppokäyttöisyys

Sähkönkulutus

Turvallisuus

Grillimikro ei välttämättä grillaa hyvin

Mikroaaltouunia käytetään tavallisimmin ruuan lämmittämiseen ja sulattamiseen. Markkinoilla on kuitenkin myös grillimikroja sekä uunitoiminnoilla varustettuja yhdistelmämikroja. Lisäksi osan mikroaaltouuneista voi asentaa kalusteiden sisään tai osaksi niitä. Näitä kutsutaan integroitaviksi tai kalusteasenteisiksi mikroaaltouuneiksi. Mikron ostajan ensimmäinen tehtävä onkin miettiä, millaisia ominaisuuksia oikeasti tarvitsee.

Kaikki erikoisominaisuuksilla varustetut mikrot eivät välttämättä edes tee sitä mitä lupaavat. Viimeisimmässä testissämme yli puolet vapaasti seisovista grillimikroista grillasi broilerin vain tyydyttävästi. Integroitavien mikrojen puolella moni edullinen laite jäi tyydyttävään arvosanaan. Heikoimmin broilerin grillasi kuitenkin testin kallein laite.

Sen sijaan lähes kaikki testaamamme yhdistelmämikrot toimivat kiertoilmauuneina hyvin, osa jopa erittäin hyvin. Vain kaksi jää tyydyttävään arvosanaan.

Jos mikroa kuitenkin käytetään ensisijaisesti valmisruokien lämmittämiseen ja marjojen sulattamiseen, ei kannata turhaan maksaa uuniominaisuuksista.

Sekin kannattaa muistaa, että hinta ei ole aina laadun tae. Jo muutamalla kymmenellä eurolla voi saada hyvän perusmikron. Samoin integroitavissa mikroista löytyy hyvää suorituskykyä jo alle kolmella sadalla eurolla.