Kaikki litiumpohjaiseen kemiaan perustuvat akut menettävät ajan ja käytön myötä kykyään säilyttää sähkövarausta. Tämän rappeutumisen nopeus riippuu sekä akun tarkemmasta toteutuksesta että sen käytöstä. Myös akun lämpötila ja varausaste käytössä sekä säilytyksessä vaikuttavat sen käyttöikään.

Akun käyttöiälle ei ole olemassa yksiselitteisiä määritelmiä. Akku vikaantuu vain harvoin täysin, ja se saattaa olla käyttökelpoinen vielä kapasiteetin laskettua merkittävästikin. Jos akulla on voinut ajaa 400 kilometriä sen ollessa uusi ja sen kapasiteetti on laskenut 60 prosenttiin alkuperäisestä, kyseessä on edelleen täysin toimiva ajoneuvo, jolla voi ajaa 240 kilometriä yhdellä latauksella.

Artikkelissa käsitellyt asiat eivät ole sääntöjä, jotka jokaisen sähköllä ajavan autoilijan olisi pakko noudattaa. Valmistaja on suunnitellut autonsa toimimaan hyvin ja pitkään ilman mitään omistajan erityistä vaivannäköä. Seuraavia ohjeita noudattamalla on kuitenkin mahdollista sekä pidentää akun käyttöikää että saada siitä irti suurempi määrä ajokilometrejä yhdellä latauksella.

Vaikka lataushybridi ja täyssähköauto ovat hyvin erilaisia ajoneuvoja ja sopivat erilaisiin käyttötarkoituksiin, pätee valtaosa akkuun liittyvistä asioista yhtä lailla molempiin, oli kyse sitten käyttöiän varjelusta tai mahdollisimman pitkän sähköisen toimintamatkan saavuttamisesta.

Käytännössä kaikissa ladattavissa autoissa ajomatkan ja myös pidemmän ajan sähkönkulutuksen saa auton näytölle. Kulutuksen yksikkö on kilowattituntia sadalla kilometrillä, samaan tapaan kuin polttoaineen kulutusta mitataan litroina sataa kilometriä kohden. Lataushybridissä ajomatkasta ilmoitetaan tyypillisesti molemmat lukemat erikseen.

Lataa täyteen jos tarvitset

Ladattavan auton akun tekninen kapasiteetti ja käytettävissä oleva kapasiteetti eroavat aina toisistaan: ensiksi mainittu voi olla esimerkiksi 80 kilowattituntia ja jälkimmäinen 77 kWh. Ero johtuu pääasiassa valmistajan jättämästä marginaalista, jonka tarkoitus on pidentää akun käyttöikää.

Lataaminen ja säilytys aivan täyteen kapasiteettiin ladattuna on akun käyttöiän kannalta ei-toivottavaa. Useimmissa sähköautoissa on mahdollisuus rajoittaa akun lataus tiettyyn prosenttilukemaan. Etenkin suurella akkukapasiteetilla varustetussa autossa akun lataus täyteen ei ole päivittäiskäytössä millään lailla välttämätöntä, ja tällöin lataus kannattaakin rajata 80 prosenttiin maksimista. Parhaimmillaan tämä toimenpide voi pidentää akun tehokasta käyttöikää huomattavasti. Pidemmälle matkalle lähtiessä akku kannattaa kuitenkin yleensä ladata täyteen.

Lataushybridissä asia on tapauskohtaisempi.

Vaikka akun latausta ei rajoitettaisikaan, ei akkua muutenkaan kannata latailla jatkuvasti täyteen vain varmuuden vuoksi. Akun käyttöiän kannalta järkevämpää on laittaa auto lataukseen vasta kun ajokilometreille on todellista tarvetta. Mikäli auto seisoo pidempään käyttämättä, paras akun varaustaso on 50–80 prosenttia.

Myös jatkuvaa ajamista akun varauksen ollessa alle 20 prosenttia kannattaa akun käyttöiän pidentämiseksi välttää. Suurin osa kuljettajista toki tekee näin joka tapauksessa mahdollisen tien päälle jäämisen stressiä välttääkseen.

Useimmissa autoissa on mahdollista rajoittaa lataustehoa, mutta normaalissa kotilatauksessa teholla ei ole väliä akun käyttöiän kannalta. Yleisin syy rajoittaa virtaa on estää sulakkeen laukeaminen liian suuren latausvirran takia. Skodan lataushybridi ei jostakin syystä kerro latausvirtaa ampeereina, mutta täysi tarkoittaa sen kielellä kuuttatoista ja rajoitettu kahdeksaa ampeeria.

Lataa mieluummin yön yli

Tasavirtaa käyttävä pikalataus on nopea tapa saada lisää toimintamatkaa pidemmillä ajorupeamilla. Se on kuitenkin lähes aina kalliimpaa kuin hitaampi peruslataus, ja lisäksi akun käyttöiälle kuluttavaa. Näiden syiden takia akku kannattaa ladata tavanomaisella vaihtovirtalatauksella aina kun pikalataukselle ei ole erityistä tarvetta.

Sähköautoilijalle, jolla ei ole latausmahdollisuutta kotona tai työpaikalla, tai myöskään julkista latauspistettä kummankaan läheisyydessä, pikalatauksen käyttö voi olla ainoa järkevä tapa ladata autoa. Vaikka jatkuva pikalatauksen käyttö ei olekaan akun kannalta suositeltavin tapa, ei syytä erityiseen huoleen ole: se ei pilaa akkua ennen aikojaan.

Akkukapasiteetin nopea heikkeneminen erityisesti runsaan pikalataamisen yhteydessä oli ongelma varhaisissa sähköautoissa, joissa ei ollut riittävän tehokasta akun jäähdytysjärjestelmää. Ongelmia on ollut esimerkiksi takseissa, joita on pikaladattu useita kertoja päivässä joka päivä. Kaikissa uudehkoissa sähköautoissa akun jäähdytys toimii paremmin, ja latausjärjestelmä rajoittaa tehoa akun ollessa liian kuuma. Merkittävät ongelmat melko tiuhastakaan pikalatauksesta ovat niillä epätodennäköisiä.

Suuret sähköautovalmistajat tarjoavat akuilleen tyypillisesti kahdeksan vuoden tai 160 000 kilometrin akkutakuun. Takuuaikana akun kapasiteetti ei saa laskea alle 70 prosenttiin alkuperäisestä. Minkään auton takuu ei rajoita pikalataamista, mutta esimerkiksi Toyotan uudessa bz4X-mallissa pikalataus täydellä 150 kilowatin teholla on rajoitettu kahteen kertaan vuorokaudessa. Tämä saattaa liittyä kyseiseen autoon tarjolla olevaan pidennettyyn akkutakuuseen, jonka kesto on kymmenen vuotta tai peräti miljoona kilometriä.

Lämmitä fiksusti

Kylmällä säällä lämmityksen energiantarve lyhentää sähköauton toimintamatkaa selvästi verrattuna kesälämpötiloihin. Lämmitykseen kuluvaa energiaa voi kuitenkin suitsia monin tavoin. Jos mahdollista, auto kannattaa aina esilämmittää verkkovirralla ennen liikkeellelähtöä. Useimmissa autoissa samalla lämpiää myös akku. Lämmityksen voi tyypillisesti ajastaa joko puhelinsovelluksesta tai auton kojelautavalikosta.

Ajon aikana sähköä voi säästää suosimalla istuinlämmittimiä ja ohjauspyörän lämmitystä, jolloin ohjaamon lämpötilan voi pitää alhaisempana. Mikäli autossa on erillinen tuulilasin lämmitys, sitä kannattaa suosia ilmastoinnin huurteenpoistoasennon sijaan.

Ohjaamon lisäksi myös akku kaipaa lämmitystä. Erityisen oleellista akun lämpötila on pikalatauksessa: kylmä akku pystyy ottamaan vastaan murto-osan lämpimän akun lataustehosta. Niinpä akku on syytä esilämmittää ennen pikalaturille saapumista, jolloin lataus sujuu nopeammin ja matka voi jatkua aiemmin.

Monissa sähköautoissa akun esilämmitys käynnistyy automaattisesti, jos auton omaan navigointijärjestelmään on asetettu määränpääksi latausasema. Osassa automalleista lämmityksen voi käynnistää myös käsin. Mikäli kumpikaan näistä ei ole mahdollista, akkua voi lämmitellä myös useilla peräkkäisillä kiihdytyksillä ja hidastuksilla energiaa talteen ottaen – luonnollisesti turvallisuusasiat huomioiden.

Lämpötila vaikuttaa myös toisessa ääripäässä: todella kuumat lämpötilat eivät tee akuille hyvää. Kesäkuumalla mikä tahansa auto, joka jää paikoilleen pitkiksi ajoiksi, kannattaa pysäköidä varjoon eikä suoraan auringon paahteeseen. Ajoakulla varustetun auton kanssa tästä kannattaa pitää erityisesti huolta, koska ääritapauksissa akun liika kuumeneminen voi lyhentää sen käyttöikää. Muutaman tunnin suorassa auringonpaisteessa olo ei toki ainakaan Suomen oloissa ehdi kuumentaa auton alla sijaitsevaa akkua merkittävästi.

Esilämmityksen voi käynnistää useimpien autovalmistajien sovelluksesta joko tarpeen mukaan saman tien tai ennakkoon ajastettuna. Volkswagenin sovellus varoittaa, että lämmitys lyhentää toimintamatkaa, kun latauskaapeli ei ole kytkettynä.

Ajonopeudella on väliä

Polttomoottoriautoilija ei yleensä tiedosta täysin ajonopeuden vaikutusta auton energiankulutukseen, sillä polttomoottorin suurilla kuormilla parempi hyötysuhde tasapainottaa lisääntyvän ilmanvastuksen aiheuttamaa kulutuslisää. Sähköllä ajaessa nopeuden vaikutus kulutukseen on paljon suoraviivaisempi.

Etenkin pitkän matkan moottoritieajossa laillisissa nopeuksissa pysyttely on sähköautolla erittäin kannattavaa, jos tarkoitus on päästä perille mahdollisimman nopeasti. Jänis ja kilpikonna -sadun tapaan hitaammin kiiruhtava on perillä ensin, jos nopeuden pudotuksella esimerkiksi 130 kilometristä tunnissa 110:een pystyy välttämään lataustauon.

Nopeuden ohella myös ajotyyli vaikuttaa kulutukseen. Repivää kiihdyttelyä kannattaa välttää, kuten myös tiukkoja jarrutuksia, joissa autoa joudutaan hidastamaan myös pyöräjarruilla eikä yksinomaan energiaa talteen ottavalla generaattorihidastuksella.

Käytä sähkö kaupungissa

Useimmat lataushybridit käyttävät akkuun ladatun sähkön oletusarvoisesti ensin ja siirtyvät vasta sitten polttomoottorin käyttöön. Päivittäisajossa kaupungissa tämä on toivottavaa, mutta pitkällä matkalla akkukilometrien käyttö heti matkan aluksi on yleensä taloudellisuuden kannalta huono idea.

Sähköajo säästää eniten kaupungissa ja hitaissa nopeuksissa. Maantiellä ja moottoritiellä polttomoottorin toimiessa paremmalla hyötysuhteella sähkön käyttö ei säästä yhtä paljon.

Useimmat uudehkot lataushybridit osaavat optimoida käyttövoimien valinnan automaattisesti, kun määränpää on asetettu auton omaan navigointijärjestelmään. Tällöin auto suosii sähköajoa hitaammissa nopeuksissa ja siirtyy polttomoottoriin nopeuden kasvaessa.

Säästämällä akkukilometrejä esimerkiksi kaupunkiajoon määränpäässä polttoaine tulee käytettyä mahdollisimman tehokkaasti. Mikäli navigointivaihtoehto ei ole käytettävissä, saman voi tehdä myös käsipelillä vaihtamalla ajotilaa tarpeen mukaan täyssähkökäytöstä automaattiseen hybriditilaan ja takaisin.

Skodan lataushybridin ajotilanäyttö tarjoaa kaksi perusvalintaa: ajon pelkästään sähköllä ja hybriditilan, jossa auto päättää itse käyttövoimasta. Poistamalla ruksin pääsee halutessaan valitsemaan akun varaustilan, jonka jälkeen auto käyttää puhtaasti polttomoottoria, kunnes ajotilaa taas muutetaan.

Tiedosta turvallisuus

Sähköautolle voi suorittaa itse monia huolto- ja korjaustoimenpiteitä aivan kuten polttomoottoriautollekin. Jarrut, renkaat, alustan osat ja erilaiset apulaitteet ja varusteet ovat sähköautoissa hyvin samanlaisia kuin perinteisemmissä ajoneuvoissakin. Täyssähköautoissakin on perinteinen 12 voltin akku, jonka käsittely ei ole sen riskialttiimpaa kuin muissakaan autoissa.

Sen sijaan ajoakun, sähkömoottorin ja niiden johdotuksien korjaukset on sähköautoissa ehdottomasti syytä jättää asianmukaisesti koulutettujen ammattilaisten huoleksi. Sähköautoissa käytetyt jännitteet ovat tavallista verkkosähköäkin korkeampia ja siksi pahimmillaan todella vaarallisia. Lisäksi korjaajan väärä toiminta voi pahimmillaan johtaa erittäin kalliiseen akkuvaurioon tai jopa räjähdysmäiseen tulipaloon.

Sähköautojen tulipalot ovat selvästi harvinaisempi tapahtuma kuin polttomoottoriautojen, mutta akkupalon sammuttaminen on huomattavan vaikeaa. Mikäli sähköauto syttyy tuleen, sitä ei missään tapauksessa pidä
yrittää sammuttaa itse, vaan siirtyä välittömästi turvallisen etäisyyden päähän ja soittaa hätänumeroon.

Ladattavien autojen korkeajännitekaapelit on merkitty oranssilla värillä, ja niihin liittyviä korjauksia saavat tehdä vain pätevät ammattilaiset. Varoitusväri on tärkeä myös pelastushenkilöstölle onnettomuusautoa käsiteltäessä.

Matkustaminen ja liikenne

Kaikki artikkelit

Kuluttaja