Kuluttajan Mustalle listalle joutuneet yritykset eivät ole noudattaneet kuluttajariitalautakunnan suositusta siitä, miten niiden pitää hyvittää virheensä kuluttajalle.
Kuluttajan Mustalla listalla mainitut yritykset eivät ole noudattaneet kuluttajariitalautakunnan suositusta siitä, miten niiden pitää hyvittää virheensä kuluttajalle. Suosittelemme välttämään tällaisia yrityksiä. Kyse ei kuitenkaan ole oikeuden päätöksistä.
Mustalla listalla on jo lähes 300 yritystä. Julkaisemme Mustalla listalla tapauksia vuodesta 2014 eteenpäin. Tapaukset voivat olla sitä vanhempia, sillä riitojen käsittely kuluttajariitalautakunnassa kestää useita kuukausia. Päätöksen jälkeen yrityksille annetaan vielä kuukausia aikaa noudattaa suositusta.
Kuluttaja toimittaa Mustan listan itsenäisesti kuluttajariitalautakunnan julkisista asiakirjoista. Listan luvaton kopiointi ja julkaisu muualla on kiellettyä. Jos haluat jakaa tietoa muualla, voit julkaista linkin tälle sivulle.
Musta lista on luettavissa maksutta Kuluttaja.fi-tunnuksella.
Katso Mustalla listalla olevat yritykset täältä.
Kuluttajariitalautakunnassa käsitellään lähtökohtaisesti kuluttajien ja yritysten välisiä riitoja. Joissain tapauksissa yhdistyksen tai urheiluseuran toiminta voidaan kuitenkin katsoa liiketoiminnaksi, jolloin sitä voidaan käsitellä lautakunnassa.
Kuluttajariitalautakuntaan tulevat ratkaisupyynnöt liittyvät useimmiten kuluttajan ja kaupallisen yrityksen – eli vaikkapa osakeyhtiön tai toiminimiyrittäjän – välisiin riitoihin. Joissakin tapauksissa lautakunta voi kuitenkin käsitellä myös esimerkiksi yhdistyksiin ja urheiluseuroihin liittyviä ratkaisupyyntöjä.
Lautakunnan toimivaltaan kuuluvat lähtökohtaisesti sellaiset kaupankäynnin tilanteet, joissa toisena osapuolena on liiketoimintaa harjoittava taho. Ainoa poikkeus on asuntokauppa, jossa lautakunnalla on toimivalta käsitellä myös yksityisten välisiä riitoja.
”Jos urheiluseura myy makkaroita ennen peliä, se ei ole elinkeinotoimintaa. Mutta jos seura ryhtyy järjestelmällisesti vaikkapa luomaan lumia taloyhtiöiden pihoilta ja ottaa siitä rahaa, mennään jo toisenlaiseen maailmaan”, kuvailee lautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg.
Verkkokaupasta ostettujen tuotteiden virheisiin kannattaa varautua maksamalla ostokset luotolla. Uutena ongelmana ovat suoratoimitukset Euroopan ulkopuolelta, usein Kiinasta.
Verkkokauppaan liittyvien asioiden määrä kuluttajariitalautakunnassa on kasvussa. Lautakuntaan tuli viime vuonna 109 verkkokauppaan liittyvää ratkaisupyyntöä, kun vielä vuonna 2019 määrä oli 93 ja kolme vuotta tätä aiemmin 79. Verkkokaupan suosioon nähden tapauksia ei kuitenkaan ole paljon.
Ylitarkastaja Veli-Matti Mäki-Fränti kertoo useimmin kyseen olevan siitä, että myyjä ei ole toimittanut verkkokaupasta ostettua tuotetta eikä palauttanut rahoja asiakkaalle. Yleistä on sekin, että myyjä yrittää vetäytyä kaupasta vetoamalla hinnoitteluvirheeseen. Riitaa voi olla myös toimituskuluista ja tavaroista annettujen tietojen paikkansapitävyydestä.
Eräässä Kuluttajan Mustalle listalle päätyneessä tapauksessa asiakas osti verkkokaupasta moottoripyörän mäntäsarjan, jonka asennusnuoli näytti väärään suuntaan. Tästä syystä mäntäsarjan asennus rikkoi moottoria. Myyjä ei suostunut maksamaan asiakkaalle kuluttajariitalautakunnan suosittamia vahingonkorvauksia.
Toisessa listalle tulevassa tapauksessa asiakas tilasi mopon osia, jotka hän maksoi etukäteen. Yritys ei kuitenkaan toimittanut osia eikä palauttanut rahoja.
Jos urakoitsija tekee remontissa virheen, tärkeää on tehdä viipymättä virheilmoitus. Asiakkaalle voi syntyä oikeus myös jättää tulevia laskuja maksamatta.
Remontointiin liittyvät kuluttajariidat näyttävät olevan hienoisessa kasvussa. Niiden määrä on korkeimmillaan sitten vuoden 2018.
Alkuvuoden aikana kolmessa kuukaudessa uusia tapauksia on tullut jo yli 200. Viime vuonna kuluttajariitalautakunnan remontointi- ja rakennusjaostolle tuli 678 uutta tapausta, kun vuotta aiemmin tapauksia tuli 630 ja sitä edellisenä vuonna 650.
Myyjä voi yrittää korjata auton vikaa kahdesti sekä uuden että käytetyn auton kaupassa. Sen jälkeen asiakkaalla on oikeus kaupan purkamiseen.
Auton ostajan pahin kauhukuva on, että ajoneuvosta paljastuu vikoja, joita ei yrityksistä huolimatta saada korjattua. Seuraa pahimmillaan kuukausien korjauskierre ja epätietoisuutta siitä, tuleeko autosta enää käyttökelpoista.
Finnair on useita kertoja jättänyt noudattamatta kuluttajariitalautakunnan suosituksia. Lautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg pitää asiaa huolestuttavana.
Valtionyhtiö Finnair on järjestelmällisesti jättänyt noudattamatta tiettyjä, yhtiölle epäedullisia kuluttajariitalautakunnan ratkaisusuosituksia.
Finnairilla on Mustalla listalla nyt yhteensä 12 tapausta eli enemmän kuin millään muulla suomalaisella yrityksellä.
Lain mukaan tavara pitää toimittaa ja palvelu suorittaa kohtuullisessa ajassa, jos muuta ei ole sovittu. Viivästykset ovat tyypillisiä kuluttajavalitusten aiheita.
Viivästykset ovat yleisiä syitä kuluttajariitalautakunnassa käsiteltäville riidoille.
Ylitarkastaja Timo Maso kuluttajariitalautakunnasta sanoo viivästyksiin liittyvien riitojen kumpuavan tyypillisesti siitä, että esimerkiksi remontin tai rakennusurakan aikataulua ei ole sovittu riittävän tarkasti sopimusta tehtäessä. Jos tarkkaa aikaa ei ole kirjattu sopimukseen, lain mukaan palvelukset on silti tehtävä ”kohtuullisessa” ajassa.
”Kohtuullinen aika taas on sopimuksen sisällöstä riippuen tulkinnanvarainen”, Maso toteaa.
Kuluttajariitalautakunta ei yleensä suosita korvauksia alle tuhat euroa maksaneista autoista. Mustalle listalle päätyy usein autoriitoja, joissa autolla on ajettu noin 300 000 kilometriä.
Jos ostaa autokaupasta alle 1 000 euroa maksavan auton, voi varautua siihen, että isoistakaan vioista ei saa jälkikäteen korvauksia. Näin halvan auton ostajan täytyy kuluttajariitalautakunnan mielestä ymmärtää auton olevan huonokuntoinen ja elinkaarensa päässä.
Kuluttajaviranomaisten pöydällä on nyt suuri määrä sähkön hintaan liittyviä tapauksia. Aiempina vuosina kiistat ovat koskeneet pääasiassa sähkökatkoksien aiheuttamia vahinkoja.
Sähkö on ollut vuoden 2022 kuumimpia puheenaiheita, ja se näkyy myös kuluttajaviranomaisten työpöydällä.
Sähkön hinta on noussut ennätyslukemiin, ja sähköyhtiöitä on jopa kaatunut. Esimerkiksi kun Lumo Energia lopetti kesällä toimintansa, yhtiö lakkautti asiakkaidensa määräaikaisia sähkösopimuksia ennenaikaisesti. Asiakkaiden oli tehtävä uusi sähkösopimus toisen yhtiön kanssa todennäköisesti paljon kalliimmalla.
Kuluttajaluotoille tuli 20 prosentin korkokatto vuonna 2019. Nyt osa luotonantajista yrittää ujuttaa pikaluottoihin erilliskustannuksia, jotka nostavat luoton todellisen vuosikoron kohtuuttomaksi.
Kuluttajaluottoihin ja erityisesti niin sanottuihin pikaluottoihin liittyvät ongelmat eivät ole kadonneet, vaikka luottojen kustannuksia on pyritty suitsimaan lakimuutoksilla.
Kuluttajariitalautakuntaan tuli viime vuonna 299 ja toissa vuonna 266 kuluttajaluottoihin liittyvää tapausta. Vielä vuonna 2019 tapauksia oli vain 134.
”Lähes poikkeuksetta tapauksissa on kyse siitä, että kuluttajan mielestä luoton kustannukset ovat kohtuuttomat. Ei pelkästään korko, vaan muutkin kustannukset”, sanoo ylitarkastaja Annaliisa Ahlroth.
Käsittelemme Kuluttajariitalautakunnan ratkaisuja kuluttajan ja yritysten välisissä ongelmatilanteissa myös Ratkaisuja riitoihin -sivullamme. Tapaukset ovat luettavissa verkkosivujemme lisäksi 8 kertaa vuodessa ilmestyvässä Kuluttajan painetussa lehdessä.
Kuluttaja tarjoaa lukijoilleen uusia näkökulmia ja luotettavaa tietoa tuotteista ja palveluista. Tilaajana pääset käsiksi kaikkiin asiantunteviin testeihin, vertailuihin ja artikkeleihin, joiden avulla teet fiksuja valintoja.
Kuluttajan avulla teet onnistuneita ostopäätöksiä. Testaamme puolestasi yli tuhat tuotetta vuosittain.
