Miten tehdä terveellisiä valintoja ruokakaupassa ja keittiössä? Mitä pakkausmerkinnöistä on syytä tietää? Kuluttaja selvittää faktat puolestasi.
Teen keittäminen on helppoa, kun muistaa keskittyä lämpötilaan ja aikaan.
Helpottava tieto kaikille satunnaisille teenkeittäjille: kaikkia teelaatuja voi valmistaa juotavaksi onnistuneesti lähes kaikilla tavoilla.
Näin yleistää teemyyntiin erikoistuneen Forsman tee -liikkeen myymälävastaava ja kouluttaja Joona Mäkinen. Teen hauduttamisessa on kuitenkin muutamia sääntöjä ja keinoja, joilla saa varmistettua nautinnollisen teekupillisen. Keskiössä ovat veden lämpötila ja haudutusaika, joihin myös liittyvät yleisimmät virheet: vesi keitetään liian kuumaksi ja teen annetaan hautua liian pitkään.
Papukahvi ja valmiiksi jauhettu kahvi ovat yleensä yhtä laadukkaita, mutta käyttäjäkunnat saattavat erota. Entä onko jauhettu kahvi jo noussut hinnoissa papukahvien tasolle.
Kahvin hinta on noussut Suomessakin reilusti. Samaan aikaan edelleen joitakin kahvilaatuja tai -tyyppejä voi saada selvästi halvemmalla kuin jokasuomalaista juhlamokkaa. Voisiko kokonaisia paahdettuja kahvipapuja ostamalla säästää rahaa tai saada parempaa kahvia? Otimme selvää.
Papukahvi on Suomessa harvojen harrastus. Nielsen IQ Homescanin tilastoinnin mukaan papukahvin osuus on 4 prosenttia Suomen kokonaiskahviostoista. Papuihin yhdistetäänkin mielikuva laatukahvista ja pienpaahtimoista. Kahvin muoto ei kuitenkaan määritä laatua tai hintaa suoraan.
EU asettaa tiukat rajat PFAS-yhdisteiden käytölle esimerkiksi take away -pakkauksissa.
Helmikuussa voimaan astunut pakkaus- ja pakkausjäteasetus (EU) 2025/40 kieltää käytännössä niin sanotut ikuisuuskemikaalit, eli PFAS-yhdisteet useissa pakkauksissa kesän 2026 jälkeen.
”Asetus sisältää PFAS-yhdisteiden pitoisuuksille hyvin pienet raja-arvot, joita ei saa ylittää”, Ruokaviraston erityisasiantuntija Merja Virtanen kertoo.
Osa ruoka-aineista menettää alkuperäisen koostumuksensa ja kasveista.
Kaikki ruuat eivät kestä pakastamista. Muutamilla keinoilla esimerkiksi nestettä paljon sisältävät ruoka-aineet voi saada säilymään pakkasessa.
Listasimme hankalia pakastettavia:
Tulli tutki viime vuonna yli 50 elintarvikerikosta, kun viisi vuotta aiemmin tapauksia oli vain yksi. Euroopan tasolla elintarvikeväärennökset ovat merkittävä rikollisuuden ala.
Suomi tunnetaan puhtaasta ruoastaan ja suomalaiset sääntöjen noudattamisesta, mutta elintarvikkeisiin liittyvät väärennökset ja petokset ovat meilläkin kasvamaan päin.
Asia selviää esimerkiksi Tullin tilastoista. Vuonna 2020 Tulli tutki vain yhden elintarviketuontiin liittyvän rikoksen, mutta viime vuonna eli vuonna 2024 tapauksia tutkittiin jo 53.
Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen sanoo rikostapauksissa olevan usein kyse siitä, että elintarvike on todellisuudessa eri tuotetta kuin sen väitetään olevan, tai että maahan tuodaan elintarvikkeita, joiden tuonti on kielletty.
Sinkkonen ottaa esimerkiksi muutama vuosi sitten paljastuneen tapauksen, jossa Suomeen tuotiin Norjasta jopa 36 000 kilon verran lahtivalaan lihaa, jonka tuonti EU-alueelle on kielletty. Lihaa oli koirille tarkoitetuissa makkaroissa.
Kolmas yleinen elintarvikerikostyyppi liittyy elintarvikkeen alkuperään. Ulkomailta saatetaan tuoda Suomeen esimerkiksi marjoja, joita myydään täällä kotimaisina. Ruokaviraston valvonnassa on tänä vuonna paljastunut useita tällaisia tapauksia.
Myös Ruokaviraston tilastot kertovat elintarvikeketjun rikollisuuden tason vakiintumisesta. Tietoon tulleita rikosepäilytapauksia oli vuosina 2022 ja 2023 enemmän kuin viime vuonna, mutta asiaa selittää osaltaan vuosina 2020–2023 aktiivisena ollut harmaan talouden torjuntaohjelma, jolloin valvonta- ja tutkintaresursseja oli enemmän.
Viime vuonna Ruokaviraston tietoon tuli 37 elintarvikeketjun rikoksiin liittyvää rikosepäilyä, joista tehtiin 26 tutkintapyyntöä esitutkintaviranomaisille.
Ruokaviraston tilastoissa näkyvät ensisijaisesti Suomen rajojen sisällä tietoon tulleet tapaukset. Ruokavirasto valvoo elintarvikeketjun toiminnan lainmukaisuutta yhdessä kuntien elintarvikevalvontaviranomaisten, aluehallintovirastojen, ELY-keskusten ja Tullin kanssa. Tullin tilastot taas kertovat rajat ylittävästä elintarvikerikollisuudesta.
Lista muutamasta ruokatuotteesta, jotka saa näppärästi kokkaamisen avuksi pakastimesta.
Lähes kaiken kotikeittiöstä yli jääneen ruuan ja nesteet voi pakastaa myöhemmin käytettäväksi.
”Kannattaa tosin miettiä onko se tarpeellista tai edes järkevää, jollei myös käytä pakastamiaan elintarvikkeita”, muistuttaa Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten erityisasiantuntija Asta Asunmaa.
Pakastaminen onkin hyvä hoitaa niin, ettei pakastettuja ruokia joudu laittamaan roskiin puutteellisten merkintöjen tai unohtamisen vuoksi.
Tässä alla vinkkejä tuotteista tavanomaisten pakasteiden oheen.
Herra Hakkaraisen ksylitolipastillien pakkauksissa on lukijan havainnon mukaan epäselvyyttä.
KYSYMYS
Ksylitolituotteisiin erikoistunut verkkokauppa myy kilon pakkauksia Herra Hakkaraisen pastilleja, joissa mansikkapastillin ja päärynäpastillin kohdalla lukee, että “saattaa sisältää maitoa”. Marketeissa myytävissä pienemmissä purkki- ja pussipakkauksissa taas ei mainita tätä tietoa, kuten ei Cloettan sivuillakaan. Tekeekö valmistaja kahta eri pastillia vai mikä homma?
Dippipussit, eli maustejauheseosta sisältävät pakkaukset, valmistetaan yleensä paperista, muovista ja alumiinista.
KYSYMYS
Mihin dippipussi pitäisi kierrättää, kun siinä on päällä kartonkia ja sisällä ilmeisesti alumiinia? Joissakin on vain kierrätyslogo, mutta ei tarkkaa tietoa.
Logotarrat haittaavat lukijan mielestä biojätteen kierrätystä ja ovat tarpeetonta muoviroskaa.
KYSYMYS
Miksi banaaneissa on logotarroja? Yhdessä tertussa saattaa olla jopa useita. Niiden irrottaminen on hankalaa, mikä haittaa biojätteen kierrätystä. Lisäksi ne ovat tarpeetonta muovijätettä. Voisiko banaanit myydä hyllyn alareunassa olevan tuotetiedon perusteella ilman tarroja, kuten esimerkiksi irtona myytävät tomaatit tai sipulit?
Kuluttajan avulla teet onnistuneita ostopäätöksiä. Testaamme puolestasi yli tuhat tuotetta vuosittain.