Ostimme kotimaisista kaupoista AA-koon paristoja ja testasimme laboratoriossa, miten hyvin eri paristot suoriutuvat erilaisissa käyttötilanteissa ja erilaisten paristokäyttöisten laitteiden kanssa.
Testin paristojen kappalehinnat vaihtelivat 25 sentin ja 2,50 euron välillä. Laboratoriomittauksissa selvisi, että kalliille ostohinnalle on monesti katetta – mutta myös halvimmatkin paristot tarjoavat hyvän vastineen rahalle.
Testin paristoista valtaosa eli 16 kappaletta on alkaliparistoja, loput 3 litiumparistoja.
Alkali- ja litiumparistot eroavat toisistaan sähkökemiallisesti: alkaliparistoissa sähköä tuotetaan tyypillisesti hapettamalla sinkkiä mangaanioksidilla. Sähköparin jännite-ero on noin 1,5 volttia, eli perinteinen AA-pariston jännite.
Jännite eli potentiaaliero pariston napojen välillä vaihtelee kuitenkin sekä ympäristöolosuhteiden että pariston kulumisen mukaan: mitä enemmän paristoa käytetään, sitä enemmän elektrolyyttiä kuluu, ja sitä pienemmän jännitteen paristo pystyy tarjoamaan.
Jännitteellä on merkitystä monien paristotoimisten laitteiden kohdalla: jos vaikkapa paljon ja nopeasti virtaa kuluttavan radio-ohjattavan auton moottori ei lähde pyörimään alle 1,4 voltin jännitteellä, jo hiemankin kulunut paristo on käyttäjän kannalta “tyhjä”, jos pariston jännite tarvittavalla virtamäärällä ei ylitä laitteen tarvitsemaa kynnysjännitettä. Toisaalta jos vaikkapa herätyskellon viisari pyörii vielä 0,8 voltin jännitteellä, pariston voi käyttää sähkökemiallisesti huomattavasti tyhjemmäksi.
Virrankulutus vaikuttaa merkittävästi pariston kulumiseen: mitä suuremmalla virralla paristoa käytetään, sitä nopeammin se kuluu. Ja päinvastoin: jos laite on vähävirtainen, paristot kestävät pidempään.
Tämän takia olemme testissämme huomioineet AA-paristojen kapasiteetit niin kevyellä, keskiraskaalla kuin raskaallakin kuormalla.
Litiumparistojen sähkökemia on erilainen kuin alkaliparistojen: litiumparistoissa anodi eli negatiivinen napa, missä hapettumisreaktio tapahtuu, on sinkin sijaan litiumia.
Kemiallinen hapetin määrittää litiumpariston jännitteen: 1,5 voltin jännitteeseen päästään käyttämällä rautasulfidia hapettimena. Muilla elektrolyyteillä litiumpariston potentiaaliero on suurempi.
Esimerkiksi puhelimissa ja tableteissa käytettävien uudelleenladattavien akkujen jännite on tyypillisesti 3,7 volttia, johon voidaan päästä tionyyli-, sulfyyri- tai bromikloridien tai näiden yhdistelmien kanssa. Sopivalla katalyytillä litiumpariston jännite voi olla niinkin alhainen kuin 1,2-1,4 volttia, joka on jo lähellä perinteistä AA-pariston 1,5 voltin jännitettä.
