Millainen sähkösopimus kannattaa valita? Miten arjen kuluja voi karsia? Kuluttaja tarjoaa hyötytietoa taloudesta.
Kellopuhelimia markkinoidaan erityisesti lapsien ensilaitteina. Kuluttaja kysyi viranomaiselta ja Elisalta näkemyksiä, onko tällainen mielikuvamarkkinointi soveliasta.
Koulujen alku lähestyy ja monelle koululaiselle hankitaan ensimmäinen älylaite tai -puhelin.
Heinäkuun lopulla verkossa saattoikin törmätä Elisan kellopuhelinmainokseen, jossa laitteen luvataan antavan supervoimat. Mainoksessa oli supersankarityylisesti pukeutunut iloinen lapsi, ja sitä on esitetty sosiaalisessa mediassa ja muilla verkon alustoilla. Kellopuhelimen kuvan alla luki Laite joka antaa supervoimat! (sic) ja Luo yhteys sankareihin kellopuhelimella.
Mainostettu kellopuhelin oli Xplora XGO3 2nd Gen.
Kellopuhelimia markkinoidaan niin sanottuina ensipuhelimina lapsille. Niitä pidetään älypuhelimia turvallisempana vaihtoehtona, sillä kellopuhelimien ominaisuuksia ja verkkokäyttöä voidaan rajoittaa.
Onko Elisan mainoksen tapainen mielikuvamarkkinointi kuitenkaan soveliasta lapsille suunnattuna? Erityisesti kun kyseessä on laite, tai sen esiaste, joka voi olla haitaksi lasten ja nuorten kehitykselle.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtava asiantuntija Saija Kivimäki ei ota kantaa kyseiseen mainokseen, mutta kommentoi yleisellä tasolla lapsille kohdistuvaa markkinointia.
”Aivan ensimmäisenä on arvioitava sitä, onko kyse lapsiin kohdistuvasta markkinoinnista eli ovatko lapset markkinoinnin tosiasiallinen kohderyhmä.”
Merkitystä on tällöin esimerkiksi sillä, missä kanavassa mainosta on esitetty.
”On otettava myös huomioon, että mainonta saattaa tavoittaa lapsen, vaikka mainosta ei olisi kohdistettu suoraan lapseen. Muita kriteereitä voivat olla esimerkiksi se sisältääkö mainos elementtejä, jotka puhuttelevat lasta erityisesti tai esiintyykö mainoksessa lapsi.”
Jos mainosta arvioi Kivimäen kommenttien pohjalta, voidaan todeta, että Elisan mainoksessa esiintyy lapsi ja supersankarit on mielletty lasten kulttuuri-ilmiöksi, vaikka niistä tuotettua sisältöä kuluttavat myös aikuiset. Markkinointi voi olla suunnattu lapsille ja heidän vanhemmilleen, mutta mainoksessa kuitenkin luodaan mielikuvaa lapsesta, jolle kellopuhelin antaa supervoimat.
Suurimmilla operaattoreilla on yritystoimintaa myös kiinteiden verkkoyhteyksien parissa.
Suomessa on kolme suurta teleoperaattoria, jotka tarjoavat matkapuhelinliittymien lisäksi myös kiinteitä verkkoyhteyksiä.
DNA, Elisa ja Telia rakentavat kaikki valokuituyhteyksiä, eli käytännössä kaivavat itse tai yhteistyökumppaneiden kanssa nopean internet-yhteyden mahdollistavia kaapeleita maan alle ja myyvät niiden liittymiä kiinteistöille.
Liittymämyynnissä hinnat voivat vaihdella jopa päivittäin. Mutta miksi puhelinliittymien hinnat nousevat tasaisesti vuodesta toiseen, kuluttajahintaindeksiäkin enemmän? Kuluttaja kysyi myös, onko hinnankorotuksille jokin kipuraja?
Liittymätarjous päättyy ja kuukausimaksu ponnahtaa useilla euroilla. Tuttua?
Etuhintainen sopimus on nimittäin yleinen käytäntö suomalaisten operaattoreiden tarjonnassa. Listahintaa halvempi sopimus saatetaan solmia esimerkiksi kahden vuoden määräajaksi, jonka jälkeen hinta nousee ”normaaliksi”. Usein tämä tarkoittaa selkeää hinnannousua. Aikaisempaa liittymätyyppiä ei välttämättä ole enää tarjolla, vaan vastaava liittymä saattaa sisältää uusia ominaisuuksia, kuten entistä nopeamman 5G-verkkoyhteyden.
Liittymän voi kuitenkin saada listahintaa halvemmalla hyvin usein.
Kuluttaja selvitti isojen operaattoreiden DNA:n, Elisan ja Telian hintatasoa ja liittymäkauppaa. Lisäksi selvisi, että liittymähinnat ovat nousseet tasaiseen tahtiin, mutta nousu on taittunut viime vuosina.
Lukija teki määräaikaiset liittymäsopimukset, mutta jäi työttömäksi.
KYSYMYS
Tein nettiliittymän (36kk), puhelinliittymän (24kk) ja kotimokkulan (36kk) sopimukset. Jäin työttömäksi ennen sopimuksen tekoa. Kauppasopimuksessa ei edes ilmene määräaikaisuuden ehtoja. Nyt lasku on mennyt perintätoimistolle. Olen edelleen työtön, eikä operaattorin myyntiliike suostunut tekemään asialle enää mitään. Eikö ole kohtuutonta ja suorastaan törkeää ettei kauppaa voida purkaa, vaan minua laskutetaan määräaikaisuuksien loppuun saakka käyttämättömistä liittymistä ja laitteesta?
Kodinkoneliikkeen tarjoama luotto voi olla kallis tai halpa. Paljon riippuu ostoksen hinnasta. Vertasimme eri maksutapoja kodinkoneiden rahoittamiseksi.
Kodinkonekaupoilla hintalappu kohoaa helposti tuhansiin euroihin, jos hankitaan vaikkapa kerralla keittiökoneet uuteen kotiin.
Myyjäliikkeet tarjoavat asiakkailleen ”helppoa maksamista” (Gigantti) sekä ”joustoa ja valinnanvapautta” (Euronics). ”Maksa omaan tahtiisi”, mainostaa puolestaan Power.
Mainoslauseilla markkinoidaan kulutusluottoja, joissa luotonantajana on myyjäliikkeen kumppanina oleva pankki tai rahoitusliike. Esimerkiksi Gigantin ja Powerin kautta otetut luotot myöntää Resurs Bank, Euronicsin kumppani on Avarda.
Ostoksen rahoittaminen myyjäliikkeen tarjoamalla luotolla on kieltämättä vaivatonta. Se tuo maksamiseen joustoa, jos kerralla hoidettavaan käteismaksuun ei ole mahdollisuutta. Mutta miten kallis tapa se on rahoittaa uusi kodinkone?
Tuleeko edullisemmaksi rahoittaa ostos omasta pankista haetulla kulutusluotolla tai luottokortilla?
Pyysimme kodinkoneliikkeiltä ja pankeilta tietoja todellisista vuosikoroista, kun ostoksia rahoitetaan luotolla.
Kävi ilmi, että maksutavan valinnalla on todella väliä. Ostoksen hinnasta riippuen myyjäliikkeen tarjoama luotto voi olla jopa kaikkein kallein maksutapa.
Verkkokaupassa käytetään monenlaisia tapoja asiakkaan ohjailemiseksi. Osa keinoista on laittomia.
Törmäsitkö verkkokaupassa hoputukseen siitä, kuinka tuote on juuri loppumassa? Saatoit silloin joutua manipuloinnin kohteeksi.
Verkon kauppapaikat hiovat palveluitansa ja ostopolkuaan asiakkaan asioinnin ja myynnin kannalta äärimmäisen tehokkaiksi, mutta joukossa on myös kuluttajansuojan ja -oikeuksien kannalta arveluttavia keinoja.
Selvitimme asiantuntijan kanssa, mitä yleisimmät manipuloivat käytännöt ovat ja miten niitä voi tunnistaa.
Manipuloivilla käytännöillä tai pimeillä käytännöillä tarkoitetaan pääasiassa verkkosivujen ja mobiilisovellusten suunnitteluratkaisuja, joiden ideana on harhauttaa tai ohjata kuluttajaa tekemään jotain, mitä hän ei ollut alun alkaen suunnitellut tekevänsä.
Ihmisen päätöksiä pyritään ohjailemaan niin, että ne hyödyttävät yritystä, mutta ovat usein hänelle itselleen epäedullisia.
Yhteistä näille on tunteisiin vetoaminen: kuluttajan valintoihin yritetään vaikuttaa käyttämällä hyväksi ihmisen tunnetiloja tai tiedonkäsittelyn heikkouksia, mistä voi seurata virhearviointeja.
Ruuankuljetuspalvelu antoi harhaanjohtavaa tietoa asiakkaille. Kuluttaja-asiamies löysi Foodoran menettelyistä muitakin puutteita.
Kuluttaja-asiamies on puuttunut Foodoran lainvastaisiin menettelyihin, jotka liittyvät esimerkiksi hintoihin ja sopimusehtoihin. Foodora-alustan kautta voi tilata muun muassa ravintola-annoksia kotiin kuljetettuna.
Kuluttaja-asiamies kertoo tiedotteessaan, että se kiinnitti huomiota hintojen ilmoittamiseen Foodoran palvelussa. Ruoka-annoksen hinnan lisäksi maksettavaksi saattoi tulla esimerkiksi palvelumaksu ja toimitusmaksu. Jälkimmäiset maksut ilmoitettiin alustan ravintolanäkymässä pienellä tekstillä ja ne poistuivat näkyvistä kuluttajan selatessa näkymää.
Muista maksuista ei kerrottu alustalla yhtä selkeästi kuin annosten hinnoista, joten asiakkaalle saattoi tulla käsitys, että hän maksaisi tilauksestaan vain annoksen hinnan.
Kun asiakas lisäsi tuotteita ostoskoriin palvelun sovellusversiossa, sen Näytä ostoskori -palkissa hinta ei sisältänyt aina kaikkia maksuja, kuten palvelu- ja toimitusmaksuja, vaan hinta saattoi nousta vasta ostoskoriin siirryttäessä.
Klarna on kertonut ottaneensa tekoälyn laajasti avuksi asiakaspalvelussaan, mikä on herättänyt epäilyksiä asiakkaissa. Chatissa on kuitenkin edelleen myös ihmisiä palvelemassa.
Maksupalveluyhtiö Klarnan asiakaspalvelun chat on herättänyt kummastusta.
Yritys on ottanut tekoälyä hyödyntäviä ohjelmistoja käyttöönsä erityisesti asiakaspalvelussa. Asiakaspalvelun chat on kaksiportainen: ensin vastailee tekoälypohjainen avustaja, jolta voi tarvittaessa pyytää yhteyttä ihmisasiakaspalvelijaan. Tämän jälkeen voi tarvittaessa siirtyä ”agentin” puheille.
Selvitimme S-mobiilin, K-Ruoka-sovelluksen ja Lidl Plussan toimintalogiikkaa. Kysyimme myös, miksi jotkin tarjoukset löytyvät vain mobiilisovelluksesta.
Suomessa toimivilla ruokakauppaketjuilla on kaikilla oma sovelluksensa, joissa on sekä tarjouksia että tietoja sovelluskäyttäjän ostoksista.
S-ryhmän S-mobiili, K-ryhmän K-Ruoka ja Lidlin Lidl Plus ovat ladattavissa älypuhelimien sovelluskaupoista ilmaiseksi. S-mobiilin kerrotaan olevan noin 2,4 miljoonalla S-Etukorttia käyttävällä henkilöllä, K-Ruoka-sovelluksen yli 2 miljoonalla asiakkaalla, joista aktiivisia viikkokäyttäjiä on yli 800 000, ja Lidlin sovelluksella on puolestaan 1,7 miljoonaa rekisteröitynyttä suomalaiskäyttäjää.
Selvitimme, miten mobiilitarjoukset toimivat ja voiko kauppa jopa syyllistyä asiakkaidensa eriarvoistamiseen, jos tarjouksia annetaan ainoastaan sovellusten käyttäjille.
Kuluttajan avulla teet onnistuneita ostopäätöksiä. Testaamme puolestasi yli tuhat tuotetta vuosittain.