Talous

Myyjäliikkeet tarjoavat asiakkailleen ”helppoa maksamista” (Gigantti) sekä ”joustoa ja valinnanvapautta” (Euronics). ”Maksa omaan tahtiisi”, mainostaa puolestaan Power.

Mainoslauseilla markkinoidaan kulutusluottoja, joissa luotonantajana on myyjäliikkeen kumppanina oleva pankki tai rahoitusliike. Esimerkiksi Gigantin ja Powerin kautta otetut luotot myöntää Resurs Bank, Euronicsin kumppani on Avarda.

Ostoksen rahoittaminen myyjäliikkeen tarjoamalla luotolla on kieltämättä vaivatonta. Se tuo maksamiseen joustoa, jos kerralla hoidettavaan käteismaksuun ei ole mahdollisuutta. Mutta miten kallis tapa se on rahoittaa uusi kodinkone?

Tuleeko edullisemmaksi rahoittaa ostos omasta pankista haetulla kulutusluotolla tai luottokortilla?

Pyysimme kodinkoneliikkeiltä ja pankeilta tietoja todellisista vuosikoroista, kun ostoksia rahoitetaan luotolla.

Kävi ilmi, että maksutavan valinnalla on todella väliä. Ostoksen hinnasta riippuen myyjäliikkeen tarjoama luotto voi olla jopa kaikkein kallein maksutapa.

Verkon kauppapaikat hiovat palveluitansa ja ostopolkuaan asiakkaan asioinnin ja myynnin kannalta äärimmäisen tehokkaiksi, mutta joukossa on myös kuluttajansuojan ja -oikeuksien kannalta arveluttavia keinoja.

Selvitimme asiantuntijan kanssa, mitä yleisimmät manipuloivat käytännöt ovat ja miten niitä voi tunnistaa.

Mitä manipuloivat käytännöt ovat?

Manipuloivilla käytännöillä tai pimeillä käytännöillä tarkoitetaan pääasiassa verkkosivujen ja mobiilisovellusten suunnitteluratkaisuja, joiden ideana on harhauttaa tai ohjata kuluttajaa tekemään jotain, mitä hän ei ollut alun alkaen suunnitellut tekevänsä.

Ihmisen päätöksiä pyritään ohjailemaan niin, että ne hyödyttävät yritystä, mutta ovat usein hänelle itselleen epäedullisia.

Yhteistä näille on tunteisiin vetoaminen: kuluttajan valintoihin yritetään vaikuttaa käyttämällä hyväksi ihmisen tunnetiloja tai tiedonkäsittelyn heikkouksia, mistä voi seurata virhearviointeja.

Kuluttaja-asiamies kertoo tiedotteessaan, että se kiinnitti huomiota hintojen ilmoittamiseen Foodoran palvelussa. Ruoka-annoksen hinnan lisäksi maksettavaksi saattoi tulla esimerkiksi palvelumaksu ja toimitusmaksu. Jälkimmäiset maksut ilmoitettiin alustan ravintolanäkymässä pienellä tekstillä ja ne poistuivat näkyvistä kuluttajan selatessa näkymää.

Muista maksuista ei kerrottu alustalla yhtä selkeästi kuin annosten hinnoista, joten asiakkaalle saattoi tulla käsitys, että hän maksaisi tilauksestaan vain annoksen hinnan.

Kun asiakas lisäsi tuotteita ostoskoriin palvelun sovellusversiossa, sen Näytä ostoskori -palkissa hinta ei sisältänyt aina kaikkia maksuja, kuten palvelu- ja toimitusmaksuja, vaan hinta saattoi nousta vasta ostoskoriin siirryttäessä.

Yritys on ottanut tekoälyä hyödyntäviä ohjelmistoja käyttöönsä erityisesti asiakaspalvelussa. Asiakaspalvelun chat on kaksiportainen: ensin vastailee tekoälypohjainen avustaja, jolta voi tarvittaessa pyytää yhteyttä ihmisasiakaspalvelijaan. Tämän jälkeen voi tarvittaessa siirtyä ”agentin” puheille.

S-ryhmän S-mobiili, K-ryhmän K-Ruoka ja Lidlin Lidl Plus ovat ladattavissa älypuhelimien sovelluskaupoista ilmaiseksi. S-mobiilin kerrotaan olevan noin 2,4 miljoonalla S-Etukorttia käyttävällä henkilöllä, K-Ruoka-sovelluksen yli 2 miljoonalla asiakkaalla, joista aktiivisia viikkokäyttäjiä on yli 800 000, ja Lidlin sovelluksella on puolestaan 1,7 miljoonaa rekisteröitynyttä suomalaiskäyttäjää.

Selvitimme, miten mobiilitarjoukset toimivat ja voiko kauppa jopa syyllistyä asiakkaidensa eriarvoistamiseen, jos tarjouksia annetaan ainoastaan sovellusten käyttäjille.

KYSYMYS

Eläkeläisyhdistyksemme järjesti matkan museoon huhtikuussa. Itse museon osuus toimi asianmukaisesti, mutta tilasimme sen lounasravintolaan ruokailun samana päivänä, ja kysyin, voidaanko lasku lähettää ja hoitaa yhdistyksen tililtä? Sain vastauksen, että kyllä voidaan ja näin sovittiin. Minua ei kuitenkaan varoitettu, että tästä tulee 15 euron laskutuslisä, josta saimme tiedon vasta kun lasku tuli. Kun soitin asiasta, vastattiin sen olevan heidän käytäntönsä ja pahoittelivat asiaa ja lupasivat infota eteenpäin, että se jatkossa merkittäisiin myös verkkosivuille. Voiko 15 euron laskutuslisää pitää kohtuuttomana yhdestä sähköpostista?

Hovioikeudenneuvos Kristiina Harenko esittää Opetus- ja kulttuuriministeriölle (OKM) tekemässään selvityksessään yhtenä vaihtoehtona, että yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä muutettaisiin budjettirahoitteisesta tallennuspohjaiseksi.

Hyvitysjärjestelmällä pyritään takaamaan riittävä korvausta luovan alan tekijöille ilman tekijän lupaa sallitusta yksityisestä kopioinnista. Käytännössä korvaus sisältyisi tuotteiden hintaan. Helmikuun lopussa julkaistussa selvityksessä esitetään, että hyvitysmaksu perittäisiin tallennuslaitteiden valmistajilta, maahantuojilta ja tarvittaessa jälleenmyyjiltä. Maksu perittäisiin digitaalisista tallennuslaitteista, kuten esimerkiksi matkapuhelimista, tietokoneista ja tableteista sekä mahdollisesti pelikonsoleista, joissa on tallennusominaisuus. Hyvityksen piiriin kuuluisivat muun muassa kirjalliset teokset, kuvataide ja valokuvateokset sekä radio- ja televisioyritysten lähetykset.