Tiedätkö, mihin uunisi pystyy?

Jos ruokaa on tottunut laittamaan 20 vuotta vanhalla uunilla, voi uuden ostaminen hämmentää. ”4D HotAir -ilmankierto”, ”gratinointitoiminto”, ”UltraFanPlus-lämmitysjärjestelmä” – apua! ”Suuri haaste on, että terminologiaa ei ole standardoitu. Toiminnoista voidaan käyttää erilaisia nimiä, vaikka kyse on samasta toiminnosta”, tutkija Tarja Marjomaa Työtehoseura TTS:stä sanoo. Uusissa uuneissa on usein myös automaattiohjelmia esimerkiksi erilaisille lihoille, leivonnaisille ja kasviksille. Niitäkään ei Marjomaan mukaan kannata pelätä. ”Eri ohjelmien ja toimintojen avulla voi oppia soveltamaan uusia juttuja ruuanlaitossa, tai sitten vain huomata, että niillä ei ole minulle käyttöä.” Ylä- ja alalämpö on uunin niin sanottu perusasetus. Lämpö tulee tasaisesti katon ja pohjan vastuksista. Kerrallaan voi kuitenkin paistaa vain yhtä peltiä. Pelkkä alalämpö kannattaa valita, jos haluaa esimerkiksi mustikkapiirakkaan rapsakan pohjan ilman, että täyte kuivahtaa. Ylälämpö sopii ruuan lämmittämiseen sekä paistamisen loppuvaiheeseen, jos pintaan halutaan lisää väriä, tai jos pinta uhkaa jäädä raa’aksi. Ylälämmöllä voi myös gratinoida esimerkiksi kasviksia tai lämpimiä voileipiä. Kiertoilmatoiminnossa peräseinän puhallin kierrättää ilmaa uunin sisällä niin tehokkaasti, että kerralla voi paistaa useammankin pellillisen kerralla. Uunia ei tarvitse esilämmittää, ja paistolämpötila on 20 astetta matalampi kuin normaalisti. Grillivastuksen avulla voi käristää nopeasti ruskean pinnan esimerkiksi uunimakkaraan, maissintähkiin tai uunijäätelön marenkipintaan. Monissa uuneissa ylävastus toimii myös grillivastuksena.