Kuluttajan testi

4.95 €

Induktiotasot liesituulettimella

27.5.2021| / /

Testausolosuhteet ja käytetyt materiaalit

Testit tehdään puolueettomissa laboratorioissa yhdessä muiden maiden kuluttajalehtien kanssa. Liesitasojen suorituskyvyn testaus perustuu osaltaan EN 60350-2: ”Household electric cooking appliances – Part 2: Hobs – Methods for measuring performance” -standardiin. Testattavat laitteet olivat kytketty 230 V ± 1 % jännitteeseen, ja testit suoritettiin 20 °C ± 5 °C lämpötilassa sekä 65 % ± 15 % suhteellisessa ilmankosteudessa. Testeissä käytettävät ruoka-aineet olivat varastoitu 3 °C ± 2 °C lämpötilassa vähintään 24 tuntia ennen testin aloittamista. Vetenä käytettiin 15 °C ± 1 °C lämpöistä hanavettä yhdestä lähteestä.

Lieden suorituskyky

Lämpötilan tasaisuus pienellä teholla (öljytesti)

Keittoalueen kykyä pitää pienellä teholla lämpötila alhaisena ja tasaisena testattiin öljytestillä. Testi suoritettiin pienimmällä ja suurimmalla keittoalueella standardin EN 60350-2 kohdan 8.1 mukaisesti lämmittämällä 30 mm öljyä minimiteholla mahdollisimman lähellä keittoalueen kokoa olevassa avoimessa kattilassa. Öljyn lämpötilaa ja laitteen sähkönkulutusta mitattiin jatkuvasti 30 minuutin ajan sekä öljyn ylin lämpötila kirjattiin ylös. 

Paiston tasaisuus keittoalueella (pannukakkutesti)

Keittoalueen paiston tasaisuutta testattiin pannukakkutestillä standardin EN 60350-2 kohdan 9. mukaisesti. Testi suoritettiin paistamalla lettuja keskikokoisella keittoalueella Tefalin paistinpannulla (Tefal Talent Pro Crépière), jonka koko oli mahdollisimman lähellä keittoalueen kokoa. 

Lettuja paistettiin standardin mukaisesta taikinasta ja laitteen käyttöohjeen pannukakkutestin mukaisella teholla tai teholla, joka johti standardin mukaiseen paistoaikaan. Lettuja paistettiin peräkkäin neljä kappaletta, joista kustakin mitattiin puolen paistumiseen kulunut aika, letun paistoaste, letun suurimman ja pienimmän paistumisen ero sekä letun paiston väri. Lisäksi pannun lämmityksen sekä koko testin sähkönkulutus mitattiin.

Lämpöteho (ranskalaistesti)

Laitteiden suorituskykyä suurella kuormituksella testattiin uppopaistamalla ranskalaisia öljyssä suurimmalla keittoalueella ja keittämällä samanaikaisesti muilla keittoalueilla vettä standardin EN 60350-2 kohdan 10. mukaisesti. Testi aloitettiin lämmittämällä vesi kiehuvaksi, jonka jälkeen tehoja laskettiin ja paistoöljyä aloitettiin kuumentamaan täydellä teholla. Öljyn saavuttaessa 180 °C lämpötilan ranskalaisia aloitettiin kypsentämään standardin mukainen aika ja määrä, minkä jälkeen öljy lämmitettiin taas 180 °C lämpötilaan ja aloitettiin uuden ranskalaiserän kypsennys. Testi kesti yhteensä 45 minuuttia veden keiton aloittamisesta. Öljyn lämmitykseen kulunut aika, paistettujen ranskalaiserien määrä sekä kokonaissähkönkulutus mitattiin testin aikana. 

Lämmönsiirtokyky (vedenkeittotesti)

Keittoalueiden kykyä siirtää lämpöä kattilassa olevaan veteen testattiin standardin EN 60350-2 kohdan 7. mukaisesti. IEC standardoidussa kannellisessa, halkaisijaltaan keittoalueen kokoa lähellä olevassa keittoastiassa lämmitettiin standardin mukainen määrä 15 °C lämpöistä vettä 90 °C lämpötilaan pienimmällä ja suurimmalla keittoalueella täydellä teholla. Käytetyn veden määrä, lämmitysaika ja energiankulutus mitattiin, joiden avulla laskettiin lämmönsiirtokyky. 

Paiston tasaisuus mukautettavilla keittoalueilla (jauhotesti)

Mukautettavien paistoalueiden paiston tasaisuutta testattiin ruskistamalla jauhoja mukautettavan alueen kokoisessa pannussa. Rasvattua tasaisesti jauhotettua pannua kuumennettiin maksimiteholla, kunnes jauhot alkoivat ruskistumaan. Jauhojen ruskistumisen tasaisuus ja lämmön jakautuminen alueella arvioitiin lopputuloksesta. Myös ruskistamiseen kulunut aika ja sähkö mitattiin.  

Tuulettimen suorituskyky

Tuulettimien suorituskykytestaukset suoritettiin suurimmalla tehoasetuksella (ei boost) ja valmistajan ilmoittamalla suurimmalla kanavoinnilla. 

Rasvansuodatus

Rasvasuodattimien tehokkuutta testattiin standardin IEC 61591:1997 kohdan 12. mukaisesti. Hormiin poistavassa eikä huoneilmaan palauttavassa asennustavassa käytetty hajusuodatinta, mutta huoneilmaan palauttavassa asennuksessa simuloitiin painetta vastaamaan hajusuodattimen aiheuttamaa painehäviötä. Käytettäessä tuuletinta täydellä teholla, maissiöljyä ja vettä pudotettiin liesitason etuvasemmalla keittoalueella olevaan 250 °C ± 5 °C lämpöiseen kasariin. Öljyä pudotettiin 1,6 ml/min (45 pisaraa minuutissa) määrä sekä vettä 2,3 ml/min (80 pisaraa minuutissa) määrä yhteensä 30 minuutin ajan, minkä jälkeen tuulettimen annettiin käydä vielä 10 minuutin ajan. Testin jälkeen mitattiin käytetyn öljyn kokonaismäärä, rasvasuodattimen, rasvasuodattimen säleikön ja hiukkassuodattimen massan muutos sekä liesitasolle päätynyt öljy, joista laskettiin laitteen rasvansuodatuskyky.  

Hajunsuodatus huoneilmaan palauttaessa

Huonetilaan palautuvan ilman hajunsuodatuksen tehokkuutta testattiin standardin EN 61591:1997 kohdan 13. mukaisesti. Testi suoritettiin noin 22 m3 kokoisessa, avoimella tuloilmasäleiköllä varustetussa tilassa käyttämällä tuuletinta täydellä teholla. Hajusuodattimet valmisteltiin ennen testiä pitämällä niitä 16 tuntia 50 °C lämpötilassa. Liesitason etuvasemmalla keittoalueella olevaan 170 °C ± 5 °C lämpöiseen kasariin lisättiin tasaisin väliajoin 30 minuutin ajan liuosta, joka koostui 300 ml:sta tislattua vettä ja 15 ml:sta metyylietyyliketonia (MEK, orgaaninen yhdiste, joka muistuttaa hajultaan asetonia). Testin aikana tilan aromaattinen konsentraatio mitattiin minuuteittain, kunnes 15 % maksimikonsentraatiosta (ppm, neljässä mittauspisteessä) saavutettiin tai 60 minuutin ajan testin aloittamisesta. Huonetilan maksikonsentraatio määritettiin samalla menetelmällä, mutta ilman tuuletinta. 

Vesihöyrynpoisto hormiin poistettaessa

Vesihöyrynpoiston tehokkuutta testattiin 22 m3 ± 2 m3 kokoisessa, avoimella tuloilmasäleiköllä varustetussa tilassa käyttämällä tuuletinta täydellä teholla sekä boost-toiminto päällä. Liesitason kaikilla keittoalueilla keitettiin vettä, ja testihuoneen suhteellisen ilmankosteuden saavutettua 90 % tuuletin kytkettiin päälle täydelle teholle. Ilmankosteus ja lämpötila mitattiin testin alkaessa ja 15 minuutin kuluttua aloituksesta. Ilmankosteuden pienenemiseen 90 %:sta 60 %:in kulunut aika mitattiin. Subjektiivisessa arvioinnissa huomioitiin myös tuulettimeen kondensoitunut vesi. Tuulettimen alaspäin suuntautuvan imukyvyn tehokkuutta tutkittiin videoanalyysillä liedeltä nousevasta höyrystä. Vesihöyrynpoistotesti suoritettiin vain hormiin poistavassa asennustavassa.      

Käyttömukavuus

Kolmen hengen laboratorioryhmä arvioi laitteiden asennuksen helppoutta, käyttöohjeita, lieden säätöjen ja lisätoimintojen helppoutta, kaikkien keittoalueiden yhtäaikaista käyttöä, puhdistamisen helppoutta sekä laitteen ohjaamiseen käytettävää puhelinsovellusta.

Sähkönkulutus

Sähkönkulutus mitattiin suorituskykytestien yhteydessä sekä laitteiden ollessa pois päältä perustuen IEC 62301 ja IEC 60350 standardeihin. 

Melu

Kolmen hengen laboratorioryhmä arvioi liesitasojen aiheuttamaa melua minimi-, maksimi- ja boost-teholla. 

Tuulettimen melu mitattiin IEC 60704-1:2010 ja IEC 60704-2-13:2016 standardien mukaisesti sekä arvioitiin subjektiivisesti tuulettimen ollessa täydellä teholla, suodattimet asennettuna sekä hormiin poistavalla että huoneilmaan palauttavalla asennustavalla.  

Turvallisuus

Lämpöturvallisuus

Liesitasojen lämpöturvallisuutta testattiin mittaamalla korkeimpia pintalämpötiloja lämpötehotestin (ranskalaistesti) aikana keittoalueiden välistä, ohjauspaneelista ja näkyvästä rungosta tai kehyksestä. 

Turvallisuustestit

Liesitasojen reagoimista läikkyvään veteen testattiin pudottamalla vettä päällä olevalle keittoalueelle sekä ohjauspaneelin päälle. Laitteiden reagoimista tyhjiin keittoastioihin testattiin jättämällä tyhjä pannu täydellä teholla olevalle keittoalueelle. Jos liesi ei reagoinut tyhjään pannuun, testi lopetettiin pannun saavuttaessa 500 °C lämpötilan. Testissä mitattiin aikaa, kunnes liesi reagoi tyhjään pannuun ja laski tehoa tai kunnes pannu saavutti testin maksimilämpötilan.    

Sähköturvallisuus

Laitteiden sähköturvallisuus arvioitiin standardien EN 60335-2-6, EN 60335-1:2012 + A11:2014 + A13:2018 ja EN 60335-2-31:2014 mukaisesti visuaalisesti tarkastaen sähköturvallisuuteen liittyviä poikkeamia. Mahdollisesti havaittujen poikkeamien kohdalla tehtiin tarkempi tutkimus.


Tämä on Kuluttajan maksullista sisältöä. Kirjaudu sisään tai osta testi.