Tarvitaanko lihan vai tofun tuottamiseen enemmän soijaa?

Tofukilon tuottamiseen käytetään enemmän soijaa kuin lihakilon tuottamiseen. Suomalaiset syövät kuitenkin niin paljon lihaa, että siitä huolimatta jopa 85 prosenttia Suomeen tuodusta soijasta syötetään eläinten rehuksi.

Viimeaikainen uutisointi Amazonin metsäpaloalueilta on pysäyttänyt monet, niin lihan- kuin tofunsyöjät. Yksi syy roihuihin on soijantuotanto.

Kotimaisten rehuntuottajien mukaan Suomeen ei tuoda paloalueelta ainakaan kovin paljon soijaa. Moni miettii silti, että kumpi on isompi paha: karjaeläimille syötettävä soijarehu vai ihmisruuaksi tuotava soija?

Tofun tuottamiseen käytetään kyllä enemmän soijaa kuin lihan tuottamiseen kiloa kohti. Tofukilon valmistamiseen tarvitaan noin 700 grammaa soijapapuja, kertoo tofutuotteitta valmistavan Jalofoodsin kaupallinen johtaja Jouko Riihimäki. Yritys käyttää muun muassa brasilialaista Reilun kaupan luomusoijaa, mutta sen viljelyalue sijaitsee 3000 kilometrin päässä Amazonin alueesta.

Suomalaisen sianlihakilon tuottamiseen käytetään keskimäärin noin 240-470 grammaa soijarouhetta osana muuta rehua, broilerin- ja naudanlihakilon tuottamiseen tätäkin vähemmän. Arvio perustuu Hankkijalta saatuun tietoon lihakilon tuottamiseen tarvittavasta rehun määrästä sekä arvioon soijan osuudesta Suomessa käytetystä rehussa.

Suomalaiset syövät kuitenkin niin paljon lihaa, ettei käytetyn soijan määrällä yhtä liha- tai tofukiloa kohti ole kokonaisuuden kannalta merkitystä. WWF:n mukaan 85 prosenttia Suomeen tuodusta soijasta syötetään eläinten rehuksi.

Jos sen sijaan puhutaan lihan ympäristökuormasta ylipäätään, tofun tuottamiseen tarvitaan huomattavasti vähemmän raaka-ainetta kuin lihan tuottamiseen. Kun tofukiloon tarvitaan noin 700 grammaa soijaa, nautakilon tuottaminen vaatii rehua – joka siis koostuu pääosin muusta kuin soijasta – peräti 18-kertaisesti eli 12,7 kiloa. Sianlihakiloon tarvitaan 4,7 kiloa rehua ja broilerinlihakiloon 1,8 kiloa.

Kuluttajan saamat tiedot rehun määristä ovat arvioita.

”Tarkkoja lukuja on mahdotonta antaa, sillä muuttuvia tekijöitä on niin paljon. Eläimen kasvatusaika, rehunhyötysuhde ja rehun laatu vaikuttavat rehunkulutukseen merkittävästi”, kertoo Hankkijan rehuliiketoiminnasta vastaava johtaja Henrik Willberg.

Willbergin mukaan myös rotu vaikuttaa siihen kuinka paljon eläin tarvitsee rehua. Esimerkiksi liharotuinen sonni kasvaa paljon nopeammin kuin lypsyrotuinen. Eläimen syöntikyky myös muuttuu sen kasvaessa.

Tarkennus juttuun 6.9.2019 klo 15.11: Lisätty maininta siitä, että nautakilon vaatimat 12,7 kiloa rehua koostuu pääosin muusta kuin soijasta.

Kommentit (5)

1) Suomessa naudat eivät syö ollenkaan soijaa.
2) ”Suomalaiset syövät kuitenkin niin paljon lihaa, ettei käytetyn soijan määrällä yhtä liha- tai tofukiloa kohti ole kokonaisuuden kannalta merkitystä.”
Tässä lauseessa ei ole mitään järkeä. Tottakai sillä on merkitystä. Jos kaikki liha korvattaisiin tofulla, soijan tuonti Suomeen lisääntyisi huomattavasti.

Jos kaikki liha ja tofu korvattaisiin härkäpavuilla tai nyhtökauralla, Suomeen ei tarvitsisi tuoda yhtään soijaa.

Mutta hernettä ja härkäpapua pitäisi tuoda. Suurin osa nyhtökauran valmistusaineista tulee ulkomailta.

Suomalaisille eläimille tuodaan ulkomailta muutakin rehua kuin soijaa: ”Suomen omavaraisuus runsaasti valkuaista sisältävien täydennysrehujen osalta vain noin 15 prosenttia, sillä käytämme runsaasti ulkomaisia soija- ja rapsipohjaisia rehuja.” – Luonnonvarakeskus

Ja ainakin viisi vuotta takaperin Suomessa syödyistä nadoista 20% ja sioista 13% tuotiin lihana ulkomailta.

Lihansyönnin vähentäminen yleisen käsityksen mukaan parantaisi myös kansanterveyttä. Tosin varmaan vähemmän, kuin alkoholin käytön vähentäminen…

Eri tuotantolinjojen kasvihuoneoäästöistä ei sitten kerrota samassa yhteydessä?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.