Kuohuviinipullossa piilee ihmisoikeusriski – etsi etiketistä sertifikaatti

Kuohuviinien vastuullisuutta on tutkittu vähän, mutta esimerkiksi Etelä-Afrikassa viinitilojen työoloissa on paljastunut suuria puutteita. Reilun kaupan logon etsiminen kuoharipullon etiketistä helpottaa vastuullisen valinnan tekemistä.

Vappu lähestyy kohisten, ja moni valitsee juhlajuomaksi kuohuviinin. Mutta piileekö kuoharipullossa ihmisoikeusriski? 

Kuohuviinien vastuullisuutta on tutkittu vähän. Esimerkiksi Ylen Ulkolinjan dokumentti Viinin katkera maku kertoi kaksi vuotta sitten viinitilojen työntekijöiden kurjista oloista Etelä-Afrikassa.  Dokumentin mukaan maan viinitiloilla tehdään työtä alkeellisissa oloissa ympäristömyrkkyjen kanssa. Palkat ovat surkeat, eikä työläisillä ole oikeutta järjestäytyä.

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin mukaan työntekijöiden olot Etelä-Afrikassa eivät ole merkittävästi parantuneet parin vuoden takaisesta. Työntekijät eivät usein saa koulutusta torjunta-aineiden käyttöön ja heillä ei ole riittäviä suojavälineitä. Sairaus- ja loukkaantumistapauksissa työnantajat saattavat evätä sairausloman.

”Maatiloilla työntekijät ovat riippuvaisempia työnantajistaan kuin muilla aloilla. Työntekijät ovat perinteisesti asuneet työnantajan mailla, joten työsuhteen päättyminen vie helposti myös asunnon alta. Silloin heidän on todella vaikea puolustaa oikeuksiaan. Toisaalta myös surkeat asuinolot tilojen ulkopuolella ovat iso ongelma”, viestintäpäällikkö Laura Ventä SASKista kertoo.

Myös Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala nimeää Etelä-Afrikan maaksi, jonka viinintuotantoon liittyy ongelmia. Suurista viinintuottajista toinen riskimaa on Argentiina.

Kuinka kuoharihyllyllä voi sitten tehdä vastuullisimman valinnan?

SASKin Ventä ei voi nimetä maata, jossa tuotetut kuohuviinit olisivat varmasti vastuullisia. Ventän mukaan esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa työskentelee maataloudessa paljon vierastyövoimaa, jonka työoloista ja palkkauksesta ei ole varmuutta.

Finnwatchilla ei ole kuohuviinien suhteen tiukkaa kantaa, sillä järjestö ei ole tutkinut niiden vastuullisuutta tarkemmin. Vartiala ei lähtisi boikotoimaan minkään tietyn maan tai valmistajan kuohuviiniä. Ainoastaan Israelin laittomista siirtokunnista kuten Golanin kukkuloilta tulevat viinit Vartiala jättäisi hyllyyn. Alkon valikoimassa ei tällä hetkellä ole siellä valmistettuja kuohuviinejä.

Kaukomailta tulevien kuohuviinien joukosta Vartiala valitsisi ehdottomasti pullon, jossa on Reilun kaupan logo. Reilun kaupan logon lisäksi Alkossa myytävän viinipullon kyljessä voi olla vastuulliseen tuotantoon liittyvä Fair for Life -sertifikaatti. Sitä Finnwatch ei ole tutkinut.

”Tutkimistamme erilaisista vastuullisuusjärjestelmistä Reilun kaupan sertifikaatti oli tavoitteiltaan kunnianhimoisin. Reilun kaupan sertifikaatti vaatii esimerkiksi takuuhinnan tuottajille, ” Vartiala toteaa.

Myös Ventä suosisi kuohuviinejä, joilla on sertifikaatti.

”Sertifikaatit ovat ehdottomasti parempi kuin ei mitään. Ammattiliitto on kuitenkin ainoa tapa valvoa työoloja paikan päällä. Se on taho, joka pystyy aidosti neuvottelemaan työnantajan kanssa, vaikuttamaan työlainsäädäntöön ja parantamaan työoloja sitä kautta”, Ventä sanoo.

Kommentit (1)

Yksi kamalimmista paikoista oli viinitila Northern Capella. Köyhyyttä ja alkoholisoituneita työntekijöitä.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.