Oikeusministeriö: Kuluttajariitalautakunta ei noudata lakia vielä 2-3 vuoteen

Riitajuttujen käsittely kuluttajariitalautakunnassa kestää laittoman pitkään.

Tammikuussa tuli voimaan EU-laki, jonka mukaan kuluttajariidat pitää ratkaista 90 päivässä. Kuluttajariitalautakuntaa valvova oikeusministeriö ei usko, että lakia pystytään noudattamaan vielä pitkään aikaan. Esimerkiksi asuntoriitojen käsittely kestää nykyisin keskimäärin kaksi vuotta.

Tammikuussa tuli voimaan lakimuutos, jonka mukaan lautakunnissa ratkaistavat kuluttajariidat pitää ratkaista 90 päivässä. Laki perustuu EU-direktiiviin, ja se tuo isoja muutoksia valitusruuhkissa tarpovien lautakuntien arkeen.

Lautakunnissa pohditaan kuumeisesti, miten käsittelyaikoja saadaan lyhennettyä. Finessä on päätetty, että kaikkia riitoja ei viedä enää lautakuntiin, vaan kokeneimmat lakimiehet voivat antaa ratkaisusuosituksia toimistotyönä niin sanotuissa selvissä tapauksissa. Kuluttajariitalautakunnassa kehitetään sähköisiä palveluita ja tiivistetään käsittelyä.

Pientä helpotusta asiaan tuo se, että käsittelyaikaa ei uuden lain mukaan lasketa valituspäivästä, vaan siitä päivästä, jolloin kaikki asiakirjat ja osapuolten vastineet on toimitettu lautakuntaan.

Lisäksi lakiin otettiin säännös, jonka mukaan asiakkaan pitää ennen kuluttajariitalautakuntaan valittamista olla yhteydessä kuluttajaneuvontaan. Muuten lautakunta voi jättää jutun käsittelemättä.

Tarkoituksena on vähentää kuluttajariitalautakunnalta sellaisten juttujen käsittelyä, jotka voitaisiin sopia neuvottelemalla. Kuluttajaliitto on moittinut muutosta, joka liiton mukaan lisää byrokratiaa ja ruuhkauttaa kuluttajaneuvontaa entisestään.

Oikeusministeriön erityisasiantuntija Riitta Haapasaari arvioi, että vie ainakin 2–3 vuotta ennen kuin kuluttajariitalautakunta pääsee kaikissa jutuissa 90 päivän määräaikaan.

Vaikeissa tapauksissa 90 päivän aikarajasta voidaan joustaa. Silloin lautakunnan on ilmoitettava käsittelyn pitenemisestä molemmille osapuolille. Kuluttajaliiton johtavan lakimiehen Tuula Sarion mielestä jousto on tarpeen, sillä ehdoton 90 päivän takaraja ei olisi aina kuluttajankaan etu.

”Jokunen päivä tai viikko lisäaikaa voi tehdä hyvää. Jos väkisin hutkitaan, se ei ole hyvä asia”, Sario sanoo.

Jos lautakunta ei pysty ratkaisemaan riitoja 90 päivässä, EU voi periaatteessa viedä siltä oikeuden toimia riidanratkaisuelimenä. Todennäköistä tämä ei ole, sillä kuluttajariitalautakunnan toiminnasta EU:lle raportoi sama taho, joka myöntää sille määrärahatkin: nimittäin oikeusministeriö. Ministeriö siis valvoo tavallaan itse itseään.

Lue myös:

Voiko kuluttajariitojen ratkaisijoihin luottaa? Kuluttajariitalautakunnan ja Finen ratkaisukäytännöissä suuret erot

Nettikaupan ongelmista voi valittaa uudella EU-sivustolla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.