Kuluttaja 1/2021 on ilmestynyt: artikkeleissa käytetyn auton ostajan opas, avoin kuntademokratia ja elektroniikan kierrätys

Kuluttajan numerossa 1/2021 kirjoitamme käytetyn auton ostamisesta, avoimesta kuntademokratiasta ja elektroniikan kierrätyksestä.

Vuoden 2021 ensimmäinen Kuluttaja on ilmestynyt. Kuluttajan numerossa 1/2021 kirjoitamme artikkeleissamme käytetyn auton ostamisesta, avoimesta kuntademokratiasta ja elektroniikan kierrätyksestä. Voit lukea artikkelit kirjautumalla verkkosivuille lehden takakannesta löytyvällä asiakasnumerolla.

Käytetyn auton ostajan opas: 10 asiaa, mitä sinun tulee tietää autoa ostaessasi

Käytetyn auton ostajan oppaamme kertoo seuraavat asiat:

  1. Mitä pitää miettiä ensin, kun auton hankinta on ajankohtaista?
  2. Mistä saan tietoa automerkeistä ja -malleista?
  3. Kannattaako käytettyä autoa lähteä etsimään liikkeestä vai suoraan yksityishenkilöltä?
  4. Kannattaako käytetty auto maksaa käteisellä, pankkilainalla vai autoliikkeen rahoituksella?
  5. Millaisilla ajokilometreillä ajetun auton uskallan ostaa?
  6. Miten vanhan auton ostaminen on järkevää?
  7. Mihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun autoa käy katsomassa?
  8. Ennen päätöksentekoa auto on koeajettava. Miten saan mahdollisimman paljon irti koeajosta?
  9. Olen löytänyt varteen-otettavan auton. Mistä voin kaivaa tietoa sen historiasta?
  10. Mitä kaupanteon yhteydessä kannattaa muistaa?

Avoin kuntademokratia: hyvinvointia kuluttajille avoimella päätöksenteolla

Helsingin OmaStadi-projektissa kaupunkilaiset ovat ehdottaneet parannuksia omalle asuinalueelleen. Projektiin on varattu 8,8 miljoonaa euroa, ja kaikki yli 12-vuotiaat kaupunkilaiset voivat osallistua päätöksentekoon. Osallistuvan demokratian voi nähdä tapana saada yksittäisen kuluttajan ääni kuuluviin päätöksenteossa.

Avoimuudesta on hyötyä myös koronavirustilanteessa: esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen it-yhtiö Solitalla teettämä Koronavilkku-sovellus on julkaistu avoimella lähdekoodilla. Avoin lähdekoodi tarkoittaa sitä, kuka tahansa saa tehdä ohjelmistolle aivan mitä tahansa: käyttää sitä omaksi tai toisten hyödyksi rajoittamatta, selvittää miten se toimii, levittää sitä muille ja muokata sitä eri käyttötarkoituksiin sopivaksi. Tämä mahdollistaa sen, että tulevissa mahdollisissa pandemiatilanteissa Koronavilkun tekniikkaa voidaan hyödyntää vapaasti, oli toteuttajana mikä taho tahansa.

Avoin lähdekoodi ja julkinen sektori ovat erityisen toimiva parivaljakko, sillä kummankin tavoitteet ovat pitkälti yhtenevät. Voiton tavoittelun sijasta yhteiskunta pyrkii edistämään jäsentensä hyvinvointia. Pyörää ole mitään järkeä keksiä esimerkiksi jokaisessa kunnassa uudelleen. Sama vapaasti levitettävä ohjelmisto tai siitä erikseen kehitettävät paikalliset versiot voivat palvella kuinka suurta joukkoa tahansa ilman massiivisia kehityskustannuksia. Esimerkiksi kunnat voisivat hyötyä toisten kuntien tietojärjestelmiin tekemistä teknisistä parannuksista, jos ne jaettaisiin avoimella lisenssillä kaikkien saataville.

Elektroniikan kierrätys: mitä tapahtuu sen jälkeen, kun laite on viety SER-kierrätyspisteeseen?

Selvitimme, mitä käytetylle laitteelle tapahtuu, kun sen vie sähkö- ja elektroniikkaromun SER-kierrätyspisteeseen. Samalla selvisi, että suomalaisten elektroniikkajätettä päätyy myös laittomasti ulkomaille virallisten reittien ulkopuolelta arviolta 5 000 tonnia vuodessa.

Suomi on kilomäärillä mitattuna kuitenkin ahkerimpia elektroniikan kierrättäjiä. Keskimäärin elektroniikkaa päätyy kierrätykseen 12 kiloa per asukas. Tilaston kärjessä oleva Ruotsi kerää pari kiloa enemmän asukasta kohden. EU:n tavoitteena on 65 prosentin kierrätysaste. Suomalaisilta kotitalouksilta kerättiin reilut 56 000 tonnia käytettyjä sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Samaan aikaan markkinoille toimitettiin yli 132 000 tonnia vastaavia laitteita.

Kerromme artikkelissamme sen, miten kodinkoneiden kuten pesukoneen sekä viihde-elektroniikkalaitteen kuten älypuhelimen tai tietokoneen materiaalit kierrätetään ja mihin ne päätyvät uusiokäyttöön. Esimerkiksi älypuhelinten akuissa käytettävä koboltti päätyy Kokkolaan, josta se päätyy jalostuksen jälkeen takaisin käyttöön esimerkiksi Applen puhelimiin.

Silmiä avaavia juttuja, ei mainoksia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.