Käteisautomaatteihin voi tulla palvelumaksuja – selvitimme, mitä pankin peruspalvelut saavat maksaa

Finanssivalvonnan päätös sallisi pankkien periä asiakkailtaan maksun osasta automaatteja.

Finanssivalvonnalta on tulossa alkuvuodesta päätös siitä, saavatko pankit jatkossa periä asiakkailtaan maksun käteisen nostamisesta osasta automaatteja, Uutissuomalainen uutisoi lokakuussa. Finanssivalvonta pyysi lausuntoja asiasta elokuussa. Selvitimme, mitä laki sanoo automaattinostojen laillisuudesta.

Finanssivalvonnan päätös koskee pankista riippumattomien vierasautomaattinostojen hinnoittelua. Vierasautomaatteja ovat esimerkiksi norjalaisen Nokas-konsernin Nosto-käteisautomaatit. Suomessa yleisimmin käytettyjä automaatteja ovat Automatia oy:n Otto-automaatit.

Automatian perustivat alun perin Suomessa toimineet pankit, mutta vuonna 2020 Automatian koko osakekanta myytiin rahan käsittelyyn keskittyneelle Loomis AB:lle. Kauppojen myötä kummankin keskeisen käteisautomaattitoimijan eli Nokasin ja Automatian omistus on pankeista riippumaton.

Voimassa olevan suosituksen mukaan muiden toimijoiden ylläpitämillä automaateilla käteisen nostaminen saa maksaa enintään saman verran kuin Otto-automaateilla.

Jos Finanssivalvonta poistaa suosituksen, käteisen nostaminen voi muuttua asiakkaalle maksulliseksi Nosto-automaateilla ja muilla vierasautomaateilla.

Kysyimme Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (KKV), mitä käteisnosto ja muut pankin peruspalvelut saavat maksaa ja miten niiden hinnoittelua säännellään.

Laki ei kiellä perimästä maksuja

KKV antoi viime syksynä lausuntonsa Finanssivalvonnan valmistelemasta uudistuksesta.  Lausunnossaan KKV ei ottanut suoraan kantaa siihen, tulisiko vierasautomaattinostojen hinnoittelua koskeva suositus poistaa.

KKV perusteli kantaansa sillä, ettei sillä ole tietoja, joiden pohjalta se voisi arvioida, onko jollakin toimijalla Suomessa määräävä markkina-asema käteisnostoissa, tai miten suosituksen poistaminen voisi vaikuttaa markkinoihin.

KKV huomautti kuitenkin lausunnossaan, että ”peruspankkipalveluiden ja niihin kuuluvien käteisnostojen tarjoamisen tulee olla yhdenvertaista, syrjimätöntä ja asiakkaille kohtuuhintaista”. Näiden edellytysten on täyttävä riippumatta siitä, onko käteisen nostamisen hinnoittelulle annettu suositusta vai ei.

Laki ei kiellä pankkeja perimästä asiakkailtaan maksuja niin sanotuista peruspankkipalveluista. Myöskään maksujen suuruutta ei ole yksiselitteisesti säännelty. Peruspankkipalveluja ovat esimerkiksi käteisnostot, perusmaksutilin käyttäminen, varojen tallettaminen ja maksukortilla maksaminen.

”Luottolaitoslain mukaan asiakkailta veloitettavien maksujen tulee olla kohtuullisia ja vastattava niistä talletuspankille aiheutuvia todellisia kustannuksia”, KKV:n ryhmäpäällikkö Paula Hannula kertoo Kuluttajalle.

Lain mukaan maksujen kohtuullisuutta arvioitaessa on huomioitava ”ainakin kansallinen tulotaso ja maksutilipalveluista keskimäärin veloitettavat maksut”.

”Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei ole tehnyt valvontaratkaisuja, joiden perusteella voitaisiin ottaa kantaa siihen, mikä suuruisia palvelumaksuja pankit saavat periä”, Hannula sanoo.

”Käteisen saatavuudesta tärkeä huolehtia”

Hannulan mukaan käteisautomaattien hinnoittelu ja saatavuus on kuitenkin ajankohtainen aihe. Kuluttaja-asiamies pohti blogissaan toukokuussa 2021, tarvittaisiinko Suomessa uutta lainsäädäntöä käteisen aseman turvaamiseen.

”Kehitys ei näytä tässä suhteessa kuitenkaan kovin myönteiseltä, kun käteisen jakeluverkosto on supistunut entisestään ja käteisen varassa oleminen johtaa usein erilaisiin palvelumaksuihin”, blogissa kirjoitettiin.

Hannula sanoo, että vaikka koronapandemia on lisännyt korttimaksamisen suosiota, käteisen käyttäjiä on edelleen paljon.

”Käteisen saatavuudesta ja kohtuuhintaisuudesta täytyy huolehtia. On esimerkiksi erityisryhmiä ja vähävaraisia, joilla on edelleen tarve tehdä säännöllisesti pieniä käteisnostoja.”

Silmiä avaavia juttuja, ei mainoksia

Kommentit (4)

Suomen lakiin tulee välittömästi kirjata, että käteisen rahan on kelvattava kaikkialla maksuvälineenä. Niin paljon häiriöitä on maksujärjestelmissä ja tietotekniikka muuttuu jatkuvasti herkemmäksi häiriöille. Maksuliikenne on kyettävä turvaamaan myös poikkeusoloissa, vaikka myrsky reuhtoisi, Aurinko roihuaisi, tai joku katkoisi verkkoliikenteen kokonaan. Maksuliikenne on osa kriisinhallintaa ja omavaraisuutta, sen on toimittava kaikissa olosuhteissa.

Aivan oikein, kyllä käteistä tarvitaan.
Ei kaikilla lapsilla pankkikortti konetta kun käy mummolassa tai jostain pienistä askareista.

Aluevaalit tuovat kaikkiin pankin palveluihin muutoksia ja korotuksia. Tavallinen kansalanen ei pääse
paljoa vaikuttamaan muutoksiin. Käteinen raha pitää saada käyttöön takaisin. Luottamus kortteihin ja
muunlaiseen maksutapaan on huono asia.

Miten ihmeessä _aluevaalit_ liittyvät pankkien palveluihin ja miten aluevaaleista aiheutuisi ”pankin palveluihin muutoksia ja korotuksia”!?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.