Jätteiden lajittelu on ympäristöteko: jäteautojen päästöt ovat pieni paha verrattuna kierrätyksen hyötyihin

Suomalaisten kotitalouksien pitäisi saada nostettua kierrätysastettaan yli 10 prosentilla lähivuosina.

Yhdyskuntajätteen kierrätysaste polkee Suomessa lähes paikallaan, vuonna 2019 se oli 43 prosenttia. EU:n asettamiin kierrätystavoitteisiin on matkaa: niiden mukaan kierrätysasteen pitäisi nousta 55 prosenttiin vuonna 2025 ja vuonna 2035 jo 65 prosenttiin.

Yhdyskuntajäte sisältää kotitalousjätteen ja siihen rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja palveluiden jätteet. Kotitaloudet tuottavat yli puolet yhdyskuntajätteestä.

Suomen kierrätysaste tarkoittaa, että yli puolet syntyvästä yhdyskuntajätteestä on tällä hetkellä sekajätettä, joka poltetaan. Yhdyskuntajätettä syntyy Suomessa yli kolme miljoonaa tonnia vuodessa, 565 kiloa asukasta kohti. 

Moni heittää kierrätyskelpoista materiaalia sekajätteeseen ajatellen, että hyödynnetäänhän se kuitenkin polttamalla lämmöksi ja sähköksi. Kierrätys on kuitenkin aina ympäristön kannalta parempi vaihtoehto. ”Polttoon pitäisi päätyä vain jätteen, jota ei voida muuten kierrättää. Neitseellisten materiaalien käytön vähentäminen säästää luonnonvaroja”, sanoo tutkija Tiina Karppinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Ympäristötekniikan professori Mika Horttanainen on samaa mieltä. Erilliskeräyksen aiheuttama rekkaralli on pieni paha suhteessa saavutettuihin hyötyihin.

”Keräilyn aiheuttamat päästöt eivät yleisesti ottaen ole ongelma. Ne ovat vain murto-osa kierrätyksen kokonaispäästövaikutuksista”, Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa (LUT) työskentelevä Horttanainen sanoo.

Hän ottaa esimerkiksi LCA Consulting Oy:n vuonna 2018 tekemän selvityksen. Siinä laskettiin muovipakkausten erilliskeräyksen ilmastovaikutuksia Keski-Suomessa.

Esimerkiksi Jyväskylässä muovipakkausten ilmastovaikutukset pienenisivät noin viidenneksellä, jos kaikki yli viiden asunnon kiinteistöt alkaisivat kierrättää muovin.

Kuluttajien muovipakkausten jalostus on keskitetty Suomessa Fortumin Riihimäen muovijalostamolle. Muovipakkausten erilliskeräys aloitettiin Suomessa 2016. Niitä kerätään kotitalouksista joko suoraan tai Rinki-ekopisteiden kautta.

Keräysmäärät kasvavat koko ajan. Vuonna 2019 muovijätteen erilliskeräys kasvoi edellisvuodesta yli kymmenellä prosentilla.

Mitä kotiroskiksissa lajitelluista jätteistä sitten lopulta syntyy? Monenlaisia raaka-aineita ja uusiotuotteita: biojätteestä esimerkiksi multaa ja biokaasua, muovipakkauksista siivousvälineitä ja muovikasseja, lasista pulloja ja vaahtolasia, metallipakkauksista säilyketölkkejä ja lapioita, paperista ja kartongista wc-paperia ja kirjekuoria.

Lue juttu jätteiden koko matkasta tuotteiksi uudesta Kuluttajasta.

Kommentit (1)

Nyt kerätään vain muovipakkaukset. Periaatteessa muovin keräykseen ei saisi laittaa esim rikkinäistä muoviämpäriä tai kukkaruukkua eikä edes rullasta otettua muovipussia.
Mutta ilmastohätätilan takia kaikki muovi pitäisi saada kiertoon. Yhtään hiiliatomia ei saisi päästää polttoon lämmittämään ilmakehää enää lisää.
Toisaalta vesistöjen muovittumisen takia ei yhtään muovihippuakaan saisi joutua luontoon ja siksi pitäisi olla yksi astia, mihin saa surutta laittaa kaiken muovijätteen.
Samoin kuin kaikki metallit saa nyt laittaa metallikeräykseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.