Harjaa hampaat oikein

Kuinka pitkään hampaita pitää harjata, huuhdellaanko suu ja miten pian voi taas syödä? Nappaa talteen Kuluttajan vinkit oikeaoppiseen hammaspesuun.

Hampaiden harjaamiseen pätevät samat ohjeet, käyttipä sitten sähköhammasharjaa tai tavallista. Hampaat pestään aamuin ja illoin fluorihammastahnalla, vähintään 2 minuuttia kerrallaan.

”Väkivaltaa ei saa käyttää, vaan hampaat täytyy harjata hellävaraisesti”, neuvoo Hammaslääkäriliiton asiantuntijahammaslääkäri Hannu Hausen.

Harjan painaminen voimalla hampaita vasten ei lisää tehoa, mutta voi vahingoittaa ikeniä ja hammaskiillettä. Etenkin ikenien alta paljastuneet hammaskaulat kuluvat herkästi, mikä voi aiheuttaa vihlontaa.

Plakkia muodostuu varsinkin ienrajaan, joten harjaspää täytyy pitää 45 asteen kulmassa hampaiden sivupintoihin nähden. Moni harjaa hankalat kohdat, kuten takahampaat, etuhampaita laiskemmin – kannattaa tarkkailla omia pesutottumuksiaan.

Pesun jälkeen ylimääräinen vaahto sylkäistään pois. Suuhun saa jäädä vähän fluoria, joka suojaa hampaita reikiintymiseltä.

Hampaita ei pidä pestä noin tuntiin sen jälkeen, kun on juonut täysmehua, limsaa, viiniä tai jotain muuta hapanta juomaa. Hapot irrottavat hampaasta mineraaleja, jolloin hammaskiille pehmenee.

”Jos siinä vaiheessa harjaa hampaat, ja vielä hiovalla hammastahnalla, voi tulla harjanneeksi pois pehmennyttä kiillettä. Se on huono juttu, koska kiille ei kasva millään opilla takaisin”, Hausen varoittaa.

Hammasharja tai harjaspää suositellaan vaihtamaan noin 3 kuukauden välein. Hausen antaa nyrkkisäännön:

”Nosta harja nenäsi eteen sillä lailla, että harjakset sojottavat itsestä poispäin. Jos muovisen osan sivuilta näkyy yhtään harottavaa harjasta, harja pitää panna vaihtoon.”

Lue myös: Sähköhammasharjojen testi

Plakki, karies, hammaskivi - nämä kaikki vaanivat hampaitasi

Plakki Suussa on bakteereja, jotka käyttävät sokeria ja muita hiilihydraatteja ravinnokseen. Bakteereista ja niiden aineenvaihduntatuotteista muodostuu hampaiden pinnoille kerros, jota sanotaan plakiksi.

Hammaskivi Jos plakki saa olla hampaan pinnalla kauan, syljen ja ientaskunesteen mineraalit saostavat sen hammaskiveksi, jota ei saa harjaamalla pois.

Ientulehdus Saa alkunsa, kun plakkia kertyy ienrajoihin ja hammasväleihin.

Parodontiitti Hampaiden kiinnityskudoksen tulehdus, joka saa alkunsa, kun ientulehdus kestää pitkään. Bakteerikerros eli plakki tuhoaa sidekudosta, joka kiinnittää hampaan luuhun. Jos vaivaa ei hoideta, hammas alkaa heilua ja lopulta irtoaa.

Karies Suun bakteerit tuottavat sokerista ja muista hiilihydraateista happoja, jotka liuottavat hampaan kiilteestä pois mineraaleja. Tätä kutsutaan happohyökkäykseksi. Happohyökkäys loppuu, kun bakteereilta loppuu ruoka, eivätkä ne enää tuota happoja. Sylki neutraloi happojen vaikutuksen, ja mineraalit pääsevät kovettumaan takaisin hampaiden pinnalle. Jos happohyökkäyksiä on tiheään, sylki ei ehdi auttaa. Tällöin vaurio jatkaa kasvuaan ja reikä on valmis.

Kaikkiin vaivoihin on helppo ehkäisykeino: huolellinen hampaiden pesu ja säännöllinen ruokailurytmi. Jatkuva napostelu pitää happohyökkäystä yllä.

Lähde: Hannu Hausen, www.hammaslaakariliitto.fi

Kommentit (1)

Myös xylitol pysäyttää happohyökkäyksen. Happohyökkäyksiä olisi hyvä olla päivässä korkeintaan viisi-kuusi kappaletta. Suuvesiä ei tulisi käyttää, raflaavista mainoksista huolimatta, ilman suuhygienistin/hammaslääkärin ohjeistusta.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.