Farkut nielevät tuhansia litroja vettä

Monetko farkut sinulla on kaapissa? Tiesitkö, että niiden valmistamiseen kuluu yhtä paljon vettä kuin juot keskimäärin 17 vuodessa? Suihkussakin voit käydä yksien farkkujen ”hinnalla” useamman kuukauden. Luvut on laskenut voittoa tavoittelematon Waterfootprint-säätiö. Vesimäärällä on merkitystä, sillä farkkujen puuvillaa viljellään alueilla, joilla vedestä on kova pula.

Halvan muodin hinta maapallolle on muutenkin kova. Ellen MacArthur -säätiön mukaan vaateteollisuus tuottaa yhtä paljon päästöjä kuin lentoliikenne ja rahtilaivat yhteensä. Lue Kuluttajan jutusta (tilaajille) millaista bisnestä pikamuoti on, ja miten yksittäinen kuluttaja voi tehdä kestäviä valintoja vaatekaappiin.

 

 

Kommentit (5)

Muuttuuko se vesi ydinreaktiossa energiaksi, vai mihin se katoaa? Lomonosovin-Lavoisier’n lain mukaan aine ei kemiallisessa reaktiossa katoa, vaikka voikin muuttaa muotoaan. Keinokuiduista (muoveista) valmistettujen vaatteiden valmistus ja käyttö pilaa vettä paljon enemmän kuin puuvillasta valmistettujen. Mikromuovia on jo lähes kaikkialla, niin järvissä, joissa, kuin merissäkin. Olisiko vaihtoehto sitten turkisvaatteet ja nahka? Villa-asusteet ovat tietysti hyviä, mutta ei se lampaiden kasvatuskaan saasteetonta touhua ole. Voidaanhan tietysti nostaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuus neljään promilleen, niin tarkenee kelteisillään!

Artikkelissahan kerrotaan myös tekokuituvaatteista ja niihin liityvistä ongelmista, mutta nostona on tuo farkut, koska ilmeisesti halutaan tuoda esille sitä, että vaikka puuvilla on luonnonkuitu, ei sekään ihan ongelmaton ole.

Liikaa sesonkeja monta vuodessa muodissa vastuuseen pitäisi pistää suuret muotitalojen edustajat ja halpafirmat kuten h&m jne. Sekä taustalla oleva mainosmedia aivopesee nuoria ja miksei vanhempiakin muodin kuluttamiseen. Eik 2 riitä kevät ja syksy. Nykyään on vielä väli sesongit. Kestävämpiä vaatteita voi tehdä, myös kohtuu hinnalla.

Kysymys puuvillan ja farkkujen vedenkäytössä on veden paikallisesta saatavuudesta. Puuvillan viljely ja farkkukankaan valmistus ovat hyvin vesi-intensiivisiä, ja niiden tuotanto keskittyy alueille joilla muutenkin vesivarantoon kohdistuvat riskit ovat koholla. Vesi on paikallinen resurssi, ja vaikkei se ei toki mihinkään katoa, se vain ei ole saatavilla muuhun käyttöön tuolla samalla alueella. Vesi-intensiiviset tuotantomuodot aiheuttavat pahimmillaan paikallisten vesivarantojen köyhtymistä, joka johtaa mm. kuivuudesta aiheutuviin ruoantotuotannon ongelmiin.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.