Älykellon, aktiivisuusrannekkeen ja urheilukellon ostajan opas

Mihin käyttöön eri älyrannelaitteet on suunnattu? Huomioi nämä asiat valitessasi älykelloa, aktiivisuusranneketta tai urheilukelloa.

Puhelimet ovat valloittaneet taskut ja tuoneet älytoiminnot kiinteäksi osaksi arkea. Viime vuosien trendinä puhelinten koot ovat tyypillisesti kasvaneet, joten niitä kevyemmille laitteille on tullut selkeää kysyntää. Vastauksena painaville puhelimille on luotu älykellot, jotka tarjoavat monia puhelinten ominaisuuksia täydentäviä toimintoja kevyessä ranteen ympärillä kulkevassa paketissa.

Älykellojen serkkuja ovat urheilukellot ja aktiivisuusrannekkeet. Ne eivät yleensä tarjoa aivan kaikkia älykellojen ominaisuuksia, mutta soveltuvat älykelloja paremmin liikunnan seuraamiseen. Lisäksi niiden akkukestot voivat olla selvästi älykelloja parempia.

Kevyimmin älyä ranteeseen saa askelmittareista jatkokehitetyillä aktiivisuusrannekkeilla. Ne soveltuvat arkiliikkumisen seurantaan, mutta eivät ominaisuuksiltaan yllä älykellojen tasolle.

Aktiivisimmille liikunnan harrastajille toiminnoiltaan monesti vaatimaton aktiivisuusranneke ei riitä. Heitä varten on luotu vielä kolmas ryhmä eli urheilukellot. Ne vastaavat jo pitkälti älykelloja, mutta laitteiden toiminta ja akkukesto on optimoitu monipuoliseen liikunnan harrastamiseen.

Erot eri tuotteiden välillä ovat kuitenkin häilyviä. Vanhan älykellon ominaisuudet voivat olla hyvin uutta aktiivisuusranneketta vajaammat. Hinta ei myöskään ole tae monipuolisista ominaisuuksista. Omaa valintaa varten mielenkiintoisimpia vaihtoehtoja kannattaa punnita ja vertailla rauhassa. Hyvä on lähteä liikkeelle laitteen fyysisestä koosta sekä ominaisuuksista, joita siltä vaaditaan.

Kevyet aktiivisuusrannekkeet

Aktiivisuusrannekkeet ovat nimensä mukaisesti tehty tarkkailemaan käyttäjän liikkumista. Laitteet muistuttavat leveitä ja paksuhkoja rannerenkaita. Näyttöjen koossa ja laadussa on selkeitä eroja. Uusimmissa aktiivisuusrannekkeissa on kookkaat ja kirkkaat oled-näytöt, jotka ovat laadultaan jo hyvien puhelinnäyttöjen tasoa. Näytöt eivät kapean muotoilunsa takia pysty näyttämään yhtä paljon informaatiota kuin isommat älykellot.

Testasimme syksyllä 2021 yhteensä 13 eri aktiivisuusranneketta hintaluokissa 40-150 euroa. Laitteiden mittaustarkkuuksista löytyi suuria eroja. : suurimmillaan ero esimerkiksi todellisen askelmäärän sekä aktiivisuusrannekkeen mittaaman askelmäärän välillä paljastui peräti 64,3 prosentiksi. Useimmat aktiivisuusrannekkeet osoittautuivat kuitenkin varsin tarkoiksi, mittaustulokset heittelivät tyypillisesti vain joitakin prosentteja todellisista arvoista.

Aktiivisuusrannekkeet poimivat ainakin käyttäjän askeleet, mutta uudemmissa malleissa urheiluharjoitusten seuranta on huomattavasti monipuolisempaa. Uusissa malleissa sekä matkan mittaus että sykemittaus ovat luotettavaa treenatessa. Urheilusuorituksen tyypin voi valita ennen harjoituksen alkua, ja parhaassa tapauksessa ranneke osaa sen tunnistaa itsestäänkin. Tietojen kokoamista varten rannekkeet yhdistetään puhelimeen langattomasti.

Akkukesto on kevyiden ominaisuuksien ja pienen virrankulutuksen ansiosta yleensä hyvä, vaikka aktiivisuusrannekkeisiin ei mahdukaan suurta akkua. Parhaimmillaan rannekkeita voi käyttää viikonkin ilman latausta. Pitkän akkukeston ja pienen koon vuoksi rannekkeet soveltuvat myös unenseurantaan, sillä ne pieninä ja kevyinä laitteina eivät häiritse nukkumista. Aktiivisuusrannekkeet pystyvät syke- ja liikemittausten avulla kertomaan ainakin jollain tasolla, kuinka pitkään on nukuttu sekä nukkumisen yleisen laadun perustuen syvän unen määrään.

Useista edullisimmista aktiivisuusrannekkeista puuttuu satelliittipaikannus. Tämän vuoksi ne eivät pysty itsenäisesti piirtämään kävely-, pyöräily- tai muita reittejä harjoituksen aikana, ainakaan olematta jatkuvassa yhteydessä puhelimeen. Jos puhelin on tarkoitus jättää treenin ajaksi kotiin, ei myöskään viestintä kuntoilun aikana onnistu, sillä rannekkeisiin ei voi hankkia mobiilidataliittymää.

Fiksummat rannekkeet osaavat näyttää esimerkiksi tekstiviestit ja sosiaalisen median kuten Whatsapp-sovelluksen viestit. Vastaaminen viesteihin voi kuitenkin olla mahdotonta. Ominaisuus on silti kätevä, sillä varsinkin liikkuessa puhelimen kaivaminen repusta tai taskusta esille katkaisee helposti treenin. Puheluihin vastaamiseen rannekkeessa pitää olla mikrofoni ja kaiutin. Useimmista testaamistamme aktiivisuusrannekkeista nämä uupuvat.

Aktiivisuusrannekkeiden hinnat pyörivät 50–200 euron hintaluokissa. Hinta heijastuu testimme perusteella tyypillisesti ominaisuuksiin, rannekkeen viimeistelyyn ja käyttötuntumaan. Tästä huolimatta ominaisuuslista kannattaa tarkistaa omien käyttötarpeiden osalta ennen ostopäätöstä. Urheilukäyttöön suunnattuihin rannekkeisiin tekee tuloaan myös kuukausimaksulliset lisäpalvelut, joilla mittausdataa voi hyödyntää entistä tarkemmin oman päivärytmin ja treenien tarkkailussa.

Älykellot kaikilla herkuilla

Älykellot ovat aktiivisuusrannekkeita isokokoisempia, vanhanaikaisia rannekelloja kooltaan muistuttavia minitietokoneita. Niitä ei ole suunniteltu puhtaasti aktivisuuden seurantaan, mutta ne soveltuvat siihen usein ominaisuuksiensa osalta jopa aktiivisuusrannekkeita paremmin.

Testasimme älykelloja viimeksi vuonna 2021. Testissä oli mukana 23 älykelloa, joiden hintahaitari oli 120-510 euroa. Testimme perusteella hyvästä älykellosta ei ole kuitenkaan pakko maksaa useita satoja euroja, vaan hyvän älykellon saa halvemmallakin.

Kellot toimivat puhelimen jatkeina ja laajentavat käyttäjän kommunikoinnin ranteeseen. Ne pystyvät näyttämään puhelimeen tulevat viestit ja sähköpostit, viesteihin voi myös monen laitteen kohdalla vastata joko sanelemalla tai kirjoittamalla. Kätevää on esimerkiksi viestien kuittaus ja turhien sähköpostien poisto suoraan ranteesta ilman, että puhelinta tarvitsee kaivaa esille taskusta. Suuri osa älykelloista mahdollistaa myös puhelut – kunhan puhelin on bluetooth-yhteyden päässä.

Monipuolisimpiin kelloihin voi hankkia multisim-liittymän sisäisen eSIM-kortin avulla kaikilta suurimmilta kotimaisilta operaattoreilta. Liittymän avulla kello toimii itsenäisesti ilman puhelimen datayhteyttä. Rinnakkaisliittymän ansiosta siihen yhdistyy puhelimeen tulevat puhelut ja viestit, vaikka puhelin ei ole matkassa. Samalla esimerkiksi suoratoistopalveluiden musiikki on käytettävissä lenkkipolullakin. Koska kelloja voi käyttää lähimaksuihinkin, niillä voi monilta osin pärjätä varsin kattavasti ilman älypuhelintakin.

Mittaustoiminnoissa on testimme perusteella eroja valmistajien ja kellomallien väleillä. Kelloissa on tyypillisesti vähintään liiketunnistin, satelliittipaikannin sekä sykemittari. Niiden avulla älykello voi seurata käyttäjän aktiviteetteja aktiivisuusrannekkeen tavoin. Sykemittauksen tarkkuudessa on kuitenkin Kuluttajan testien perusteella toivomisen varaa monissa kelloissa, mutta parhaat kellot pystyvät mittaustarkkuudellaan haastamaan myös aktiivisuusrannekkeet ja urheilukellot.

Matkan ja askeleiden mittauksessa älykellot ovat Kuluttajan testitulosten perusteella yleisesti erittäin luotettavia. Älykellot osaavat mitata lisäksi korkeuseroja, mutta testitulokset paljastavat, että mittaustarkkuuksissa on suuria eroja mallien väleillä. Kaikki kellot eivät edes osaa toimia itsenäisesti, vaan vaativat treenin ajaksi puhelimen lähelleen.

Joistakin älykelloista löytyy treenaamiseen käytettävien anturien lisäksi esimerkiksi sydänkäyrä- ja happisaturaatiomittaus, jotka auttavat pitkäaikaisten sairauksien havaitsemisessa. Uusiin malleihin on tullut lisäksi suurimman hapenottokyvyn mittaus. Verenpaineen ja veren sokeritason mittausta odotetaan seuraavan sukupolven laitteisiin.

Joihinkin älykelloihin voi asentaa omia sovelluksia, joilla kellon käyttömahdollisuuksia voi muokata paremmin omien käyttötarpeiden mukaiseksi. Sovellusvalikoimaan vaikuttaa kellon käyttöjärjestelmä, joka vaihtelee valmistajien kesken. Kellot, joiden sovelluksiin ja toimintoihin voi vaikuttaa, ovat yleensä monipuolisimpia ominaisuuksiltaan kuin ne mallit, jotka rajoittuvat vain valmistajan esiasentamiin toimintoihin.

Älykellojen sovellusten ansiosta käyttäjän ei tarvitse sitoutua tiettyyn aktiivisuusseurantaan, vaan voi valita itselleen sopivan seurantamallin. Esimerkiksi aktiivinen lenkkeilijä voi valita eri sovelluksen kuin pyöräilyharrastaja, ja kumpaankin käyttötarkoitukseen voi olla tarjolla kuhunkin aktiviteettiin keskittyvä sovellus.

Sovellukset eivät rajoitu ainoastaan liikunnan seuraamiseen. Älykellojen – aivan kuten älypuhelintenkin – sovelluksilla voi esimerkiksi avata älylukkoja suoraan ranteesta tai asettaa itselleen muistutuksia, ajastuksia ja herätyksiä. Myös monet puhelimen pilvipalveluihin tallentamat tiedot ovat käytettävissä suoraan ranteesta.

Akkukestoissa on testimme perusteella isoja vaihteluja älykellojen välillä. Monipuolisimmilla toiminnoilla varustetut älykellot on käytännössä ladattava joka yö, tai vähintään aamupalan ajan. Vähiten ominaisuuksia omaavilla älykelloilla akkukesto voi yltää aktiivisuusrannekkeiden tasalle eli yli viikkoon. Jos unenseuranta on yksi älykellon pääkäyttötarkoituksista, kannattaa valita malli, jonka akku kestää pidempään kuin päivän, ja jota ei tarvitse ladata joka yö. Älykellojen akkukestot löydät julkaisemastamme älykellotestistä. Älykellotestissä kerromme myös parhaat älykellot eri käyttötarkoituksiin.

Älykellot ovat kalliimpia kuin aktiivisuusrannekkeet ja niiden hintahaitari on myös suurempi: hinnat vaihtelevat noin sadasta eurosta lähemmäs tuhanteen euroon. Lisähinnalla saa lisää ominaisuuksia, parempaa viimeistelyä ja itsenäisen käytön mahdollistavan eSIM-kortin. Mobiililiittymä tuo lisäksi omat kuukausikulunsa.

Urheilukello aktiiviliikkujalle

Urheilukellot ovat ikään kuin älykellojen erikoisryhmä: laitteet on suunnattu aktiiviselle treenaajalle, yhdistäen ominaisuuksia sekä älykelloista että aktiivisuusrannekkeista. Nykyiset urheilukellot kommunikoivat puhelimen kanssa, siinä missä vanhemmat älykellot piti yhdistää tietokoneeseen. Treenaustiedot siirtyvät puhelimeen ja sitä kautta pilvipalveluihin saumattomasti esimerkiksi treenipäiväkirjoja varten.

Testasimme urheilukelloja viimeksi vuonna 2019. Testitulosten perusteella halpa urheilukello voi mitata jopa tarkemmin kuin kallis.

Treenausohjelmien määrä on urheilukelloissa yleisesti rannekkeita ja älykelloja suurempi. Suuri kellotaulu näyttää monipuolista tietoa harjoituksen aikana, mistä on varsinkin kestävyysurheilijoille suurta hyötyä esimerkiksi sykkeen ja väliaikojen tarkkailun osalta. Uusien urheilukellojen mittausdata on laboratoriotestiemme perusteella tarkkaa niin sykkeen kuin kuljettujen matkojenkin osalta, mutta vanhemmissa ja halvemmissa malleissa on selkeitä ongelmia näiden suhteen.

Älykkäämmät urheilukellot toimivat monilta osin kuten älykellot ja ne pystyvät näyttämään ruudullaan puhelimen ilmoitukset. Jos ilmoitusten välittyminen on oleellista käytön kannalta, kannattaa asia tarkistaa ennen hankintaa: kerromme testissämme, mitä tietoja älypuhelimet ja urheilukellot välittävät keskenään. Myös älypuhelimen valmistajalla on vaikutusta tähän, sillä kellojen älypuhelinsovellukset Android-puhelimille ja Applen iPhonelle voivat poiketa toisistaan.

Urheilukelloihin ei usein ole mahdollista asentaa ulkopuolisia sovelluksia, vaan laitteiden käyttötavat on sidottu valmistajan toimittamiin sovelluksiin. Tämä estää esimerkiksi suoratoistopalveluiden musiikin kuuntelun treenauksen aikana ilman puhelinta, ja samoin esimerkiksi valmistajasta riippumattomien, lajikohtaisten treeninseurantasovellusten käytön.

Urheilukellojen akkukestoissa on isoja eroja. Jos treenaat jatkuvasti sykemittausta ja sijaintia seuraavaa satelliittipaikannusta käyttäen, monipuolisimpia urheilukelloja pitää ladata joka yö. Jos treenauksen seuraus ei ole yhtä aktiivista eivätkä kellon ominaisuudet ole puhelimen osalta kattavat, akku riittää pidempään. Ominaisuuksiltaan riisutuimmissa malleissa akkukesto on viikosta kolmeen viikkoon. Ison urheilukellon käyttö unenseurantaan vaatii myös ainakin totuttelua.

Urheilukellojen hinnat liikkuvat sadasta useaan sataan euroon. Urheilukellot sopivat aktiivisimmille liikkujille, joille aktiivisuusrannekkeiden tai älykellojen ominaisuudet tai tarvittavien treenitietojen määrä ja ruudun helppo näkyvyys eivät riitä.

 

Tämä on päivittyvä artikkeli, jonka sisältö tarkastetaan säännöllisesti. Artikkelin sisältö on tarkastettu viimeksi 9.11.2021.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.