5 kysymystä: Miten saan itseni liikkeelle?

Miten saa houkuteltua itsensä ylös sohvalta?

Liikunnan harrastamisesta ei pidä tehdä liian vaikeaa. Suomalaisten yleisin liikuntamuoto on kävely. Reippailemaan voi lähteä kotiovelta, mieluiten hyvässä seurassa.

 

Jotkut aloittavat joka vuosi uuden harrastuksen, joka hiipuu pian. Onko siitä hyötyä?

Terveyden kannalta lyhyistä liikunnanharrastusjaksoista ei ole merkittävää hyötyä. Liikkumisesta pitäisi tehdä elämäntapa. Se onnistuu, jos harrastaa mieleistään lajia.

 

Kuinka paljon pitäisi liikkua?

Jo 30 minuutin reipas kävelylenkki joka toinen päivä tai vastaava muu liikunta alentavat selvästi tyypin 2 diabeteksen riskiä.

On kuitenkin vaikea antaa tarkkoja ohjeita, koska ihmiset ovat yksilöllisiä. Tärkeintä on se, että liikkuu säännöllisesti.

Askelmittarin käyttö voi motivoida liikkumaan. 10 000 askelta päivässä on kelpo suositus.

 

Onko vain rääkkiliikunta tehokasta?

Rasittava liikunta kohottaa fyysistä kuntoa nopeimmin. Rääkkikuurit kuitenkin päätyvät yleensä lyhyeen. Rankkaan urheiluun liittyy myös suuremmat terveysriskit, varsinkin jos on piileviä sairauksia.

Liikunta kannattaa aloittaa rauhallisesti. Määrää ja vauhtia voi hiljalleen lisätä.

 

Kumpi laihduttaa enemmän, liikkuminen vai kaloreiden vähentäminen?

Jos lihava haluaa laihduttaa, kalorirajoitus on nopeampi keino. Roima kaloreiden vähentäminen johtaa kuitenkin siihen, että myös lihasmassa vähenee, mikä ei ole terveellistä.

Parasta olisi sekä liikkua että vähentää kaloreita. Silloin kehon rasvavarastot pienenevät, mutta lihasmassa säilyy.

Jos laihduttaa pelkästään liikkumalla, ensimmäisinä kuukausina lihasmassa voi kasvaa ja rasvamassa pienentyä, mutta tulos ei näy vaa´alla. Aineenvaihdunnassa on silti saatu muutos terveempään suuntaan.

Yleensä laihdutustulos pysyy vain, jos on aloittanut myös liikuntaharrastuksen.

 

Kysymyksiin vastasi liikuntalääketieteen professori Urho Kujala Jyväskylän yliopistosta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.