Asuminen

  • Vihreät lasit

    Pariskunta tilasi netistä mökilleen lasit välitilaan ja takan edustalle. He viestittelivät ennen tilausta myyjän kanssa ja veivät liikkeeseen mallin haluamastaan takaneduslasista. Saatuaan lasit ostajat olivat pettyneitä, sillä ne olivat vihertävät. Sävystä ei ollut ollut puhetta eikä nettisivuilla mainintaa siitä. Ostajat vaativat kirkkaita laseja tilalle.

    Valokuvissa seinä lasin takana näytti hieman vihertävältä. Lasin värisävy voi kuitenkin vaihdella eri valaistuksissa. Tilatut lasit olivat yleistä kirkasta float-lasia, jonka sävy voi muuttua lievästi valon taittuessa. Ostajat eivät olleet sanoneet haluavansa erityisen kirkkaat lasit. Myyjän ei tarvinnut vaihtaa laseja.

  • Mittapulma remontissa

    Ostaja tilasi 6 355 euron keittiökalusteet. Myyjä otti keittiöstä mitat. Ostaja korosti, että keittiön ikkunan pitää mahtua aukeamaan riittävästi, mikä edellytti, että kalusteiden ja ikkunan väliin jää 24 senttimetriä. Kun keittiö oli valmis, ilmeni, että tilaa oli vain 19,5 senttiä eikä ikkuna auennut ostajan mielestä tarpeeksi. Hän vaati myyjältä 1 000 euron hinnanalennusta. Myyjä tarjosi ratkaisuksi kapeampaa laatikostoa.

    Keittiötoimitus ei vastannut kalustepiirustusta. Ostaja sai kieltäytyä myyjän tarjoamasta kapeammasta laatikostosta, sillä myyjä ei suostunut vastaamaan sen asennuskuluista. Virheen korjaamisesta ei näet saa koitua kuluttajalle kustannuksia. Virhe oli kuitenkin vähäinen, eikä viisi senttiä enemmän tilaa olisi vaikuttanut suuresti ikkunan aukeamiseen. Ostaja sai 200 euron hinnanalennuksen.

  • Toimimaton robotti

    Asiakas osti 450 euron robotti-imurin, jonka harjarulla suli pian muodottomaksi. Imuri vaihdettiin uuteen, mutta sekin vioittui 8 käyttökerran jälkeen. Ei ollut mahdollista, että asiakas olisi asentanut harjarullan väärin. Myyjän mukaan rulla oli juuttunut, koska siihen oli tarttunut runsaasti eläinten karvoja.

    Laitteella oli takuu. Siksi myyjän olisi pitänyt osoittaa, että ostaja oli aiheuttanut rikkoutumisen. Imurista otetuissa kuvissa ei näkynyt suuria määriä eläinten karvoja. Imurissa oli virhe, joka esti sen käytön. Imuri oli jo kerran vaihdettu. Asiakkaalla oli oikeus kaupan purkuun.

  • Voroille vapaa pääsy

    Asiakkaalla oli vartiointiliikkeen kanssa 31 euron kuukausihintainen sopimus kodin valvonnasta. Kun hän pyysi laitteiston tarkistamista, kävi ilmi, ettei se toiminut. Laitteistoa ei tultu korjaamaan, joten asiakas irtisanoi sopimuksen eikä maksanut laskua 3 kuukauden irtisanomisajalta. Asiakas vaati vahingonkorvausta 500 euroa, koska palvelu ei todennäköisesti ollut toiminut moneen kuukauteen.

    Sopimus oli tehty 24 tunnin hälytysvalvonnasta. Vartiointiliikkeen pitäisi kertoa, jos valvonta edellyttää laitteiston tarkistamista esimerkiksi koehälytyksin. Tällaisesta ei ollut asiakkaalle kerrottu. Laitteistoa ei käyty korjaamassa 3 viikkoon, joten asiakkaalla oli oikeus purkaa sopimus. Irtisanomisajan laskua ei tarvinnut maksaa. Yrityksen piti palauttaa 2 kuukauden maksut ja 10 euroa puhelinkuluja.

  • Ei uuniruokaa saunailtana

    Asiakkaan ostamassa asunnossa ei voinut käyttää yhtä aikaa uunia ja saunaa, koska sähkökuormitus kasvoi liian suureksi. Kiinteistönvälittäjä ei ollut kertonut asiasta. Sähkömies olisi ottanut korjauksesta 1 645 euroa, ja päälle tulisivat taloyhtiön vaatimat kulut. Myös arvio oli maksullinen. Asiakas vaati välitysliikkeeltä vahingonkorvauksena 2 500 euroa.

    Asunnon myyjä oli kertonut välitysliikkeelle, ettei uunia ja saunaa voi käyttää yhtä aikaa, mutta välittäjä ei ollut kertonut tätä ostajalle. Ostajalla oli oikeus luottaa siihen, että sähkölaitteita voi käyttää normaalisti, etenkin kun sauna ja liesi olivat vain pari vuotta vanhat. Välitysliikkeen piti maksaa ostajalle 2 300 euroa vahingonkorvausta.

  • Liian syvä allas

    Asiakas sopi urakoitsijan kanssa uima-altaan kaivamisesta pihalleen. Altaasta tuli 190 senttimetrin syvyinen, vaikka oli sovittu 160 sentistä. Reunat olivat liian jyrkät ja sortuvat, ja pohjalle nousi pohjavettä. Lisäksi yksi omenapuu vahingoittui. Yrityksen lasku oli 1 888 euroa. Asiakas vaati siitä 900 euroa alennusta, josta osa koski vahinkoja ja osa liikalaskutusta.

    Laskussa ei ollut virhettä: tunnit vastasivat tuntilistauksia, eikä ollut näyttöä siitä, että työt olisi voitu tehdä nopeammin toisella kalustolla. Urakoitsija oli kuitenkin vastuussa tekemistään virheistä ja vahingoista, vaikka asiakas oli toiminut itse työnjohtajana. Työn puutteiden korjauksesta oli kuitit 388 euron edestä. Omenapuun vahingoista ei ollut selvitystä. Koko vahingon määrä arvioitiin 500 euroksi.

  • Kallis peruutus

    Ostaja tilasi 9 400 eurolla kaksi tilaustyönä valmistettavaa joustinpatjaa kotiinkuljetuksineen. Seuraavana päivänä hän perui tilauksen. Myyjä pidätti kauppahinnasta 10 prosenttia eli 940 euroa. Ostajan mukaan peruutuksesta ei voinut aiheutua näin suurta vahinkoa. Hänestä sopiva korvaus olisi ollut yksi prosentti hinnasta eli 94 euroa.

    Myyjällä on oikeus korvaukseen peruuttamisesta, mutta sen pitää olla kohtuullinen ja suhteessa aiheutuneeseen vahinkoon. Patjoja ei ollut vielä alettu valmistaa. Myyjä vetosi ylimääräisiin palkkakuluihin, mutta kulujen määrä ei ollut tiedossa. Kohtuullisena korvauksena pidettiin viittä prosenttia kauppahinnasta eli 470:tä euroa.

  • Kiinteistönvälittäjä vastatuulessa

    Kiinteistön ostajat haastoivat myyjän oikeuteen, koska heille ei ollut kerrottu, että lähistölle tuli malminrikastamo. Tuomion mukaan hinnanalennusta ei tarvinnut maksaa. Myyjä kuitenkin vaati välittäjää palauttamaan 6 000 euron välityspalkkion. Myyjä sanoi kertoneensa valtaussuunnitelmasta välittäjälle. Välittäjä kiisti saaneensa tietoa.

    Välittäjän ei tarvitse selvittää kaikkien lähistöllä toimivien tehtaiden tai laitosten toimintaa tai toimialaa ennen kauppaa. Rikastamon ei ollut osoitettu aiheuttaneen kiinteistölle haittaa. Se sijaitsi kolmen kilometrin päässä. Myyjälle ei ollut aiheutunut kuluja. Välityspalkkiota ei tarvinnut palauttaa.

  • Kriittinen vuokralainen

    Vuokralainen oli valittanut tupakansavusta jo noin kymmenen vuoden ajan. Huoneiston läpivientejä oli tiivistetty, mutta vasta useiden yritysten jälkeen tiivistykset tehtiin kunnolla. Lisäksi naapurihuoneistoissa oli tehty kovaäänisiä remontteja. Vuokralainen vaati 30 prosenttia vuokranalennusta noin 4,5 vuodelta, yhteensä 8 810 euroa.

    Huoneistossa oli ollut hajuhaittaa, mutta terveyshaittaa viranomaiset eivät olleet havainneet. 40 vuotta vanhan talon tiiviys ei vastannut nykyajan standardeja, mutta rakennukset eivät ole koskaan täysin tiiviitä. Asunto oli sellaisessa kunnossa kuin vuokralainen voi kohtuudella odottaa. Myös remonttimelua pitää jossain määrin sietää. Asukas ei saanut vuokranalennusta.

  • Ongelmia keittiökaapeissa

    Asiakas tilasi 5 400 euron keittiökaapit. Kulmakaappien kippiovia ei voinut avata samanaikaisesti, koska ne kolhivat toisiaan. Asiakas valitti muistakin virheistä, esimerkiksi yksi peitelevy työstettiin oikeaan kokoon vasta asennettaessa. Ongelmien vuoksi muutto viivästyi kolmella kuukaudella. Asiakas vaati 2 000 euron hinnanalennusta.

    Kulmakaappien ovet saattavat osua toisiinsa saranointitavasta riippumatta. Liikkeessä ollut mallikaapisto toimi samalla tavalla. Ovia ei ole välttämätöntä käyttää yhtä aikaa. Peitelevyjen työstäminen lopulliseen kokoonsa asennuksen yhteydessä on tavallista. Muut viat oli korjattu, eivätkä ne estäneet asumista. Hyvitystä ei suositettu.

  • Tuulivoimalaa pakoon

    Ostajat tekivät kiinteistöstä tarjouksen. Esisopimuksessa sovittiin 18 000 euron sopimussakosta, jos ostaja peruisi kaupan ilman hyvää syytä. Parin viikon kuluttua ostajat ilmoittivat peruvansa kaupan, koska 3,5 kilometrin päähän suunniteltiin tuulivoimapuistoa. Myyjät vaativat sopimussakkoa. Ostajat taas vaativat myyjiltä ja välittäjältä kulujaan.

    Tuulivoimapuisto tulisi kauas kiinteistöstä, ja maasto oli kumpuilevaa. Ostajilla ei ollut esittää selvitystä häiritsevästä melusta eikä siten pätevää syytä sopimuksen perumiselle. Sopimussakko piti maksaa. Välitysliike ei ollut laiminlyönyt tehtäviään, sillä hanke ei näkynyt kaavassa eikä siitä ollut tiedotettu julkisesti.

  • Vuokrasählinki

    Vuokralainen teki vuokrasopimuksen, jonka mukaan vuokrasuhteen piti alkaa 1.4. Vuokranantaja kuitenkin ilmoitti, että asuntoon voi muuttaa vasta 1.5. Vuokralainen purki sopimuksen ja vaati 2 940 euron korvausta parkkisakoista, muuttoauton kuluista, ansionmenetyksestä ja uuden asunnon vuokrasta.

    Vuokranantaja oli rikkonut sopimuksen. Se, miten parkkisakot liittyivät asiaan, ei selvinnyt. Ansionmenetyksestä ei ollut todistusta, ja muuttoauto olisi pitänyt vuokrata joka tapauksessa. Uuden asunnon korkea vuokra saattoi johtua erilaisesta varustelutasosta. Näitä ei tarvinnut korvata. Vuokralaiselle aiheutuneesta haitasta piti korvata 800 euroa.

  • Huolimaton nokikolari

    Asiakas sopi nuohoojan kanssa, että tämä tarkastaa savuhormin kunnon, selvittää, voiko siihen asentaa pellettitakan, ja piikkaa reiän takkaa varten. Nuohooja ei huomannut hormissa ollutta ilmastointiventtiiliä. Kun takka oli asennettu, asuntoon tuli nokea. Asiakas vaati nuohoojalta 800 euron siivous- ja maalauskuluja. Nuohooja syytti takan asentajaa.

    Nuohoojan piti nimenomaan selvittää, voiko hormiin asentaa pellettitakan. Hänen olisi pitänyt huomata ilmastointiventtiili ja kehottaa tukkimaan se ennen takan asennusta. Työssä oli tapahtunut virhe. Nuohoojayrityksen piti korvata vaaditut 800 euroa.

  • Vuokravene paloi

    Vene oli venesatamassa asunnoksi vuokrattuna. Veneessä syttyi tulipalo, ja se upposi satama-altaaseen. Vakuutusyhtiö ei maksanut korvausta, koska ehtojen mukaan vuokratun veneen vakuutus ei ollut voimassa. Omistajan mielestä rajoituksesta olisi pitänyt kertoa hänelle vakuutusta otettaessa. Hän ei myöskään ollut saanut vakuutusehtoja tarjousvaiheessa.

    Vakuutusehdot oli lähetetty asiakkaalle vasta vakuutuskirjan mukana. Kaikista ehdoista ei ole mahdollista kertoa suullisesti ennen vakuutuksen ottamista, eikä veneiden vuokraaminen ole kovin tavallista. Vuokrausta koskeva ehto ei ollut niin olennainen, että siitä olisi pitänyt erikseen mainita. Veneen tuhoutumista ei korvattu.

  • Riittävä vakuutuskorvaus?

    Aurinko heijastui peilistä ikkunankarmiin polttaen karmiin jäljen. Vakuutusyhtiö korvasi karmin korjauskulut, mutta asiakas vaati korvausta huoneen kaikkien ikkunoiden vaihtamisesta. Hänen mukaansa karmia ei saisi korjatuksi kunnolla. Hän vetosi maalitehtaan lausuntoon. Vastaavaa ikkunaa ei löytynyt käytettynä.

    Vakuutusehtojen mukaan ensisijainen korvaustapa on korjauskulujen maksaminen. Ikkunat olivat 26 vuotta vanhat. Hiiltymä oli muutaman sormenpään pituinen ja sormen paksuinen. Se muistutti karmissa olevia oksanreikiä. Hiiltymällä ei ollut vaikutusta karmin kestävyyteen tai käyttöön. Asiakas ei saanut uusia ikkunoita.

  • Vuokralainen lähti

    Vuokrasopimuksessa oli kuukauden vuokran suuruinen sopimussakko, jos sopimus irtisanottaisiin alle 18 kuukauden kuluttua. Vuokralainen irtisanoi sopimuksen päättymään 18 päivää ennen ajan umpeutumista. Vuokranantaja pidätti vakuudesta 795 euroa sopimussakkoa, 200 euroa siivouksesta ja 25 euron käsittelymaksun vakuuden palauttamisesta.

    Ehto irtisanomispäivästä on vuokrasuhteissa yleinen, eikä kuukauden vuokra ollut kohtuuton sopimussakko. Sen sai siis periä vuokalaiselta. Kuvien perusteella asunto oli ollut siivoamaton, joten siivouksen hinnan sai ottaa vakuudesta. Sen sijaan käsittelymaksusta ei ollut sovittu. Vuokranantajan oli palautettava vuokralaiselle 25 euroa.

  • Avaimet käteen vai ei?

    Ostaja tilasi talopaketin 179 800 eurolla. Talotehtaan valikoimissa ei ollut kaavamääräysten mukaista ulkoverhousta, joten talotehdas neuvoi ostajaa tilaamaan verhouksen yritykseltä, jonka kanssa sillä oli sopimus. Ostaja sopi verhouksesta kolmannen, itse valitsemansa yrityksen kanssa. Talotehdas ei maksanut ulkoverhousta, kuten ostaja oli luullut.

    Sopimuksesta ei selvinnyt, kumman piti maksaa ulkoverhous. Avaimet käteen -talon ostaja saattoi kuitenkin olettaa ulkoverhouksen sisältyvän urakkaan. Talotehdas oli myös ilmoittanut sähköpostilla vähentävänsä ulkoverhouksen hinnan omasta hinnastaan. Talotehtaan piti korvata ostajalle ulkoverhous, 10 492 euroa.

  • Kuoppa sohvassa

    Kuluttaja osti sohvan 1 395 eurolla. Normaalihinta olisi ollut 4 500 euroa. Noin puolen vuoden kuluttua ostaja valitti, että istuin­osassa oli kuoppa. Sohva ei pysynyt muodossaan. Asiakas vaati virheen korjaamista. Myyjän mielestä sohvan kuuluikin olla tyyliltään rento.

    Kuvista näkyi, että verhoilussa oli poimuja, mutta kuoppa oli havaittavissa vain vaivoin. Kyse oli niin sanotusta löysäverhoillusta sohvasta, jonka on tarkoitus olla rento ja pehmeä. Tällaisen sohvan pehmuste voi painua ja kangas rypistyä. Sohvaa ei tarvinnut korjata.

  • Lokaa ja jätettä

    Kuluttajien vuokraaman omakotitalon likakaivo täyttyi. Vuokranantaja ei reagoinut vuokralaisten kirjattuun kirjeeseen, joten he joutuivat tyhjennyttämään likakaivon 205 eurolla. Lisäksi he olivat maksaneet jätemaksua 81 euroa. Vuokralaiset vaativat vuokranantajaa maksamaan molemmat summat.

    Vuokranantajan kuuluu huolehtia vuokralaisen käytössä olevien tilojen ja laitteiden kunnossapidosta. Myös viemäröinnistä ja jätehuollosta huolehtiminen kuuluu vuokranantajalle. Vuokrasopimuksessa voidaan sopia kustannusten jaosta myös toisin, mutta näin ei ollut tehty. Vuokranantajan piti korvata kulut vuokralaisille.

  • Hyödytön huolto

    Astianpesukoneen korjaajan mukaan korjaus tulisi maksamaan 390 euroa. Se oli asiakkaan mielestä liian kallista, joten hän osti uuden koneen. Uuden koneen asentaja totesi, ettei vanhassa koneessa ollutkaan vikaa, vaan vika oli sähköisessä vesikytkimessä. Asiakas vaati korjaajalta turhaksi osoittautunutta 76 euron huoltomaksua.

    Ammattitaitoisen huoltomiehen olisi pitänyt ymmärtää tarkistaa ensin vesihanan kunto ja vasta sitten tutkia kone perusteellisesti. Astianpesukoneessa ei ollut vikaa, joten huoltomaksu oli perusteeton. Huoltoliikkeen piti palauttaa asiakkaalle 76 euroa.

  • Tuolikauppa peruuntui

    Asiakas tilasi 393 eurolla nojatuolin, johon hän valitsi päällyskankaan. Vajaan kuukauden päästä hän peruutti tilauksen. Hänestä tilaus oli viivästynyt ja sopimukseen oli merkitty väärä tuoli. Myyjä vaati kaupan purkamisesta 120 euroa. Myyjän mukaan tilaustuotteen peruminen maksoi enemmän kuin varastotavaran palautus.

    Nojatuolitilaus ei ollut myöhässä, ja asiakas oli perunut tilauksen ennen sovittua toimitusaikaa. Kaupan purkuun ei siis ollut perusteita. Nojatuoli oli tilaustuote. Myyjän vaatima 120 euroa oli kuitenkin liian suuri summa, koska myyjä ei ollut osoittanut, että sille olisi syntynyt näin suuri vahinko. Asiakkaan piti maksaa 60 euroa.

  • Talokauppa jäi tekemättä

    Ostajat maksoivat kiinteistöstä 10 000 euron käsirahan. He tekivät myyjän kanssa esisopimuksen, jonka mukaan kauppa peruttaisiin ja käsiraha palautettaisiin, jos kuntotarkastuksessa ilmenisi merkittäviä vikoja. Ostajat vetäytyivät kuntotarkastuksen jälkeen kaupasta. Myyjä ei palauttanut käsirahaa.

    Kuntotarkastuksessa ilmenneet puutteet johtuivat rakennuksen ikääntymisestä ja valmistumisajankohdan rakentamistavoista. Homekoirat olivat reagoineet joihinkin kohtiin, mutta jatkotutkimuksissa ei havaittu merkittäviä vikoja, sisäilmaongelmia tai hometta. Myyjä sai pitää käsirahan.

  • Hinta-arvio poskellaan

    Asukkaat asennuttivat lämminvesivaraajan. He ymmärsivät saaneensa tarvikkeista noin 3 500 euron suullisen hinta-arvion. Työn kestoksi sanottiin noin puolitoista päivää. Lasku oli yli 10 000 euroa. Asennus viivästyi, minkä vuoksi asukkaat olivat noin kuukauden ilman lämmintä vettä. Asukkaat maksoivat laskusta yhteensä 5 500 euroa.

    Koska kyse oli kotimyynnistä, hintatiedot olisi lain mukaan pitänyt antaa kirjallisena. Urakoitsija ei ollut kertonut, että varaajan ja paisunta-astian lisäksi asennukseen kuului tuhansien eurojen edestä muita osia. Viivästyksestä aiheutui tilaajille olennaista haittaa. Heidän ei tarvinnut maksaa laskusta enempää kuin olivat jo maksaneet.

    Tapausta täsmennetty 12.1.2018 lisäämällä tieto siitä, että kyse oli kotimyynnistä.

  • Heppoinen penkki

    Asiakas tilasi nettikaupasta eteispenkin 288 eurolla. Vasta tuotteen saatuaan, hän huomasi kokoamisohjeesta, ettei penkki kestä yli 50:tä kiloa eli useimpien aikuisten painoa. Painorajasta ei ollut mainittu nettikaupan esittelytekstissä. Asiakas halusi joko purkaa kaupan tai saada 50 prosentin hinnanalennuksen. Myyjä tarjosi 10 prosentin alennusta.

    Painorajasta mainittiin vasta kokoamisohjeen viimeisellä sivulla. Tieto olisi pitänyt kertoa asiakkaalle ennen kaupantekoa, sillä se olisi varmasti vaikuttanut ostopäätökseen. Asiakas oli liimannut penkin kokoon ohjeiden mukaisesti, joten hän ei voinut lähettää sitä takaisin postipakettina. Myyjän piti purkaa kauppa ja korvata myös rahtikulut.

  • 8 000 euron vesilasku

    Asiakas omisti kiinteistön, jossa ei ollut käytetty vettä vuoden 2008 jälkeen. Vuonna 2014 hän sai melkein 8 000 euron vesilaskun vuosilta 2004–2008. Asiakas oli maksanut vedestä vain perusmaksua. Hän ei ollut ilmoittanut vesilaitokselle mittarilukemaa 1-2 kertaa vuodessa, kuten olisi pitänyt. Asiakkaan mielestä laskutus oli kohtuutonta pitkän ajan jälkeen.

    Vesilaitos oli muistuttanut asiakasta säännöllisesti mittariluvun ilmoittamisesta. Asiakasta voitiin laskuttaa vedestä vasta vuonna 2014, jolloin hän ilmoitti lukeman. Vuonna 2006 oli lisäksi sattunut vesivuoto. Lasku ei ollut vanhentunut, koska vanhentumisajan katsottiin alkaneen vasta vuonna 2014. Laskua ei kohtuullistettu.

  • Kanto rikkoi ruohonleikkurin

    Asiakas osti 299 euron ruohonleikkurin kahden vuoden takuulla. Parin kuukauden kuluttua se rikkoutui. Asiakas vei leikkurin huoltoon, jossa korjauksen hinnaksi arvioitiin 230 euroa. Leikkuria ei siis kannattanut korjata. Asiakas vaati myyjältä kaupan purkua.

    Nurmikolla voi olla epätasaisuuksia, mutta mitä tahansa ruohonleikkurin ei tarvitse kestää. Asiakas kertoi leikkurin rikkoutuneen, kun hän ajoi sillä kannon päältä. Huoltoliikkeen mukaan leikkuri ei ollut heikko tai huonolaatuinen. Rikkoutuminen jäi asiakkaan vahingoksi.

  • Kuoppia matossa

    Kuluttaja osti 1 395 euron maton. Huonekalujen jaloista jäi mattoon painumajälkiä, ja matto oli kauttaaltaan niiden peitossa. Jäljet ulottuivat myös maton nurjalle puolelle. Matto oli nuhruinen ja läikikäs. Asiakas vaati kaupan purkua tai 1 000 euron alennusta.

    Maton pinta oli painunut lyttyyn useista kohdista, ja matto näytti epäsiistiltä. Painaumat eivät lähteneet matosta, vaikka myyjä oli väittänyt näin käyvän. Materiaali ei siis soveltunut käyttötarkoitukseensa. Kuluttajalla oli oikeus purkaa kauppa.

  • Vedestä maksu ilman vettä

    Omakotitaloasukkaat rakensivat tontilleen 53-neliöisen piharakennuksen. Vesilaitos veloitti heiltä kerrosalan kasvusta 1 200 euroa liittymismaksua. Asukkaiden mielestä maksuksi olisi riittänyt 600 euroa. Piharakennuksessa ei ollut vesi- ja viemäriliittymää, joten siksikin maksu oli heistä liian suuri.


    Vesilaitoksen hinnaston mukaan kerrosalaan laskettiin mukaan ulkorakennukset, riippumatta siitä, oliko niissä omaa liittymää.

    Hinnoittelu oli ehtojen mukaista. Summa ei myöskään ollut kohtuuton, joten vaadittu maksu oli maksettava.

  • Öljymaalin pinta homehtui

    Asiakas osti öljymaalia, jolla maalasi uuden talonsa nurkkalaudat, kaiteet ja ikkunanpielet. Noin kolmen vuoden kuluttua hän huomasi, että maalin pinta oli homeessa. Hän vaati maalin valmistajalta 1 500 euron korvausta pintojen uudelleenkäsittelystä. Maalin valmistaja ei suostunut tähän.
    Öljypohjainen maali on vesiohenteista alttiimpaa likaantumaan ja homehtumaan muun muassa maalin luontaisen jauhoontumisen vuoksi. Lainsäädäntö kieltää ympäristösyistä monien homeenestoaineiden käyttämisen maalien valmistuksessa. Kyseessä oli maalin luontainen ominaisuus, ei virhe. Asiakas oli myös ilmoittanut viasta liian myöhään. Hän ei saanut hyvitystä.

  • Katumus tuli kalliiksi

    Asiakas tilasi 10 000 euron sohvaryhmän myyntinäyttelystä seurantalolta. Kolmen päivän kuluttua hän katui kauppaa ja peruutti sen. Asiakkaan mielestä kauppa oli ollut kotimyyntiä, ja siinä oli siksi 14 päivän peruutusoikeus. Kauppias oli toista mieltä ja lähetti laskun, jossa vaati peruutuskuluina 1 500:aa euroa eli 15:tä prosenttia kauppahinnasta.
    Kotimyyntisäännökset eivät soveltuneet kauppaan, sillä kaupat oli tehty myyntinäyttelyssä. Kotimyyntisäännöksiä ei sovelleta, jos sopimus tehdään myyjän kausiluonteisessa toimipaikassa. Myyjällä oli oikeus vahingonkorvaukseen. Myyjän vaatima summa oli kuitenkin kohtuuton. Kohtuullinen korvaus oli 500 euroa.

Alkuun