Asuminen

  • Velat vanhentuvat

    Kuluttaja osti vuonna 2008 lomakiinteistön. Myyntiesitteen mukaan tontin niin kutsuttu vesijättö kuului kiinteistölle, sillä se oli lunastettu. Lunastus oli mainittu myös kiinteistörekisteriotteessa. Runsaan kymmenen vuoden päästä kävi ilmi, ettei vesijättöä ollutkaan lunastettu. Kuluttaja vaati kiinteistönvälitysliikkeeltä 1 690 euron korvausta, mikä oli Maanmittauslaitoksen hinnaston mukainen toimituskulu lunastuksesta.

    Välitysliikkeen täytyy säilyttää toimeksiantoa koskevat asiakirjat viisi vuotta kaupantekopäivästä. Asiakirjat oli tuhottu, eikä enää voitu selvittää, mistä väärä tieto oli tullut. Asialla ei kuitenkaan ollut enää merkitystä, sillä mahdollinen velka oli joka tapauksessa vanhentunut. Velan vanhentuminen olisi pitänyt katkaista viimeistään 10 vuoden kuluttua kaupanteosta, eikä näin ollut tehty.

  • Hidas sauna

    Asiakas tilasi kiukaan asennuksineen 1 390 eurolla. Runsaan viikon kuluttua hän vaati kaupan purkamista, sillä hänen mukaansa kiukaan lämpeneminen kesti 105 minuuttia. Myyjän nettisivuilla lämpenemisajaksi oli ilmoitettu 40–60 minuuttia, ja käyttöohjeessa aika oli 45–75 minuuttia. Termostaattikin oli ostajan mielestä väärässä paikassa. Ohjauskeskus piti asettaa 85 tai 90 asteeseen, jotta saunomislämpötila olisi ollut 70 astetta. Tämä kulutti ylimääräistä sähköä 150 euron edestä vuodessa.

    Asentaja oli käynyt tarkastamassa kiukaan. Lämpötila oli tunnin lämmityksen jälkeen yli 60 astetta. On tyypillistä, että ohjauspaneelin lämpötila on asetettu 10–15 astetta korkeammaksi kuin haluttu lämpötila. Halutun lämpötilan saavuttamiseen vaikuttavat monet seikat, esimerkiksi saunan koko ja ilmanvaihto sekä kiukaalle kaadettava vesi. Kiuas oli niin sanottu verkkokiuas, jonka ominaisuudet poikkeavat perinteisestä laatikkokiukaasta. Termostaatin paikkakaan ei ollut väärä. Kauppaa ei purettu.

  • Puhdas vesi jäi toiveeksi

    Omakotiasujat ostivat vedenpuhdistuslaitteen 4 930 eurolla. Kahden viikon kuluttua kaupasta he valittivat myyjälle, että laite ei soveltunut heidän tarpeisiinsa. Myyjä ei ollut maininnut, että laite tarvitsee erillisen paineastian. Lisäksi laite tuotti viemäriin lähes saman verran likaista vettä kuin se tuotti. Ostajien kaivo ei kestänyt tällaista kulutusta. Laite soveltui lähinnä mökki­käyttöön. Nämä tiedot olisivat käyneet ilmi käyttöohjeista, mutta ostajat saivat ohjeet vasta, kun laite toimitettiin heille.

    Ostopäätöksen kannalta merkittävät tiedot on annettava ostajalle ennen ostopäätöstä. Ostajille ei ennen kauppaa kerrottu laitteen soveltuvuudesta rakennuksen pinta-alaan nähden, eikä myöskään sitä, että laitteen käyttö vaatii erillisen paineastian. Heillä oli oikeus kaupan purkuun. Myyjän oli haettava laite pois omalla kustannuksellaan. 800 euron asennuskulut jäivät ostajan vahingoksi. Viimeistään asentajan olisi pitänyt perehtyä ohjeisiin ja havaaseita, ettei laitetta kannata asentaa.

  • Nurmikon pohjatyöt jäivät puolitiehen

    Asiakas sopi maanrakennusyrittäjän kanssa pihan pohjatöistä. Piha piti muotoilla ja kunnostaa niin, että siihen voisi perustaa nurmikon. Tilaaja ei ollut tyytyväinen työn laatuun. Pihan pintaan oli jätetty kantoja ja kiviä. Nurmikon istuttamiseen olisi tarvittu valtavan iso multamäärä. Tilaaja vaati 1 277,40 euron laskuun viittä työtuntia vastaavaa hyvitystä eli 421,60 euroa. Urakoitsijan mielestä työssä ei ollut vikaa. Sitä paitsi hän vuokrasi asiakkaalle edullisesti kaivinkoneen, kun tämä halusi itse korjata työn jälkeä.

    Toimitetuista kuvista näkyi, että pihalla oli lukuisia suuria kiviä ja kantoja. Pohjatöihin olisi kuulunut näiden poisto, koska muutoin nurmikon perustaminen tavanomaisella multavahvuudella ei olisi mahdollista. Kun pihaa ei ollut kunnolla tasoitettu ja kiviä ja kantoja poistettu, oli työ pitänyt tehdä osin uudelleen. Myös maan kallistus talon vieressä oli tehty väärin, ja jo kertaalleen tasoitettu alue piti tasoittaa uudelleen, kun raskaalla työkoneella oli tehty siihen jälkiä. Tilaajalla oli oikeus 337,30 euron hinnanalennukseen. Summa vastasi neljän tunnin työtä.

  • Asunto meni sivu suun

    Asuntoa havitellut kuluttaja vaati välitysliikkeeltä 5 100 euroa vahingonkorvausta: 5 000 euroa siitä, että hänen mielestään asunto oli myyty toiselle alihintaan ja 100 euroa puhelin- ja bensakuluista sekä ajankäytöstä. Kuluttaja olisi kuulemma tehnyt 5 000 euron voiton, kun hän olisi myynyt asunnon eteenpäin voitollisesti. Hänen mielestään välittäjä oli johtanut häntä harhaan väittäessään, ettei asunnosta ollut tehty tarjouksia, vaikka kyse oli siitä, ettei hyväksyttyjä tarjouksia ollut tehty.

    Myyjä saa itse päättää, kenelle asuntonsa myy. Asunnon saa myydä myös pyyntihintaa halvemmalla, sillä pyyntihinta ei sido myyjää. Kiinteistönvälittäjä ei voi määrätä myyjää tarjousten hyväksymisessä tai hylkäämisessä, eikä hänen tarvitse kertoa muista tarjouksista, jos myyjä ei sitä halua. Korvauksia ei tullut.

  • Keittiösuunnitelma meni pieleen

    Kuluttaja tilasi keittiökalusteiden suunnittelutyön, toimituksen ja asennuksen. Keittiökalusteita ei voitukaan asentaa suunnitelman mukaisesti. Suunnittelija ei ollut ottanut huomioon, että vesiputket ja viemäröinti olisivat jääneet astianpesukoneen taakse. Astianpesukone oli suunniteltu sijoitettavaksi kaapiston reunaan ja jätevaunut hellan viereen. Niiden paikkaa oli vaihdettava. Kuluttajan mielestä keittiö ei enää ollut niin toimiva kuin suunnitelmassa. Myyjä maksoi erheestään 100 euroa hinnanalennusta. Kuluttaja vaati alennusta vielä 421,20 euroa, johon sisältyi ylimääräisiä sähkötöitä 71,81 euroa.

    Keittiöasennuksen lopputulos poikkesi suunnitelmassa esitetystä ja sovitusta. Syynä oli suunnittelijan virhe. Tästä tilaajalla oli oikeus 200 euron alennukseen, joten myyjän maksettavaksi jäi vielä 100 euroa. Sähköasennuskuluista lautakunta ei suosittanut korvausta, sillä valokuvat eivät osoittaneet, että alkuperäisen pistorasian kohdalla ei voinut tehdä tavanomaisia askareita.

  • Vesi pilasi keittiön lattian

    Asukas huomasi heti asumisoikeusasuntoon muutettuaan, että keittiön lattia oli märkä. Astianpesukoneen haitariputki oli irronnut viemäriputkesta, ja vesi oli valunut allaskaapin alle. Talon omistaja vaati asukasta korvaamaan vesivahingon korjauskulut. Omistajan mielestä vahinko oli syntynyt asukkaan astianpesukonetta asennettaessa, asukkaan mielestä edellisen asukkaan konetta irrotettaessa. Lisäksi asukas vaati, että omistajan korvaa asian selvittelykuluja 4 232 euroa.

    Selvää oli, että haitariputki oli irronnut liitoksestaan. Siksi vesi oli valunut lattialle. Edellisellä asukkaallakin oli kuitenkin ollut astianpesukone, eikä talon omistaja ollut poismuuton jälkeen tarkastanut putkiliitoksia. Saatu selvitys ei osoittanut, oliko haitariputki liikkunut tiskikoneen poiston vai asennuksen yhteydessä. Koska talon omistaja ei näyttänyt, että uusi asukas olisi aiheuttanut vahingon, tämän ei tarvinnut korvata sitä. Asukas ei saanut vaatimiaan kuluja, koska lautakunnassa osapuolet vastaavat itse kuluistaan.

  • Hinnasta pitää kertoa heti

    Kuluttajan ulkoporeammeen lämmitin rikkoutui. Hän tilasi huoltoliikkeeltä uuden lämmittimen asennuksineen. Hinnaksi huoltoliike kertoi kysyttäessä noin 300 euroa. Laskun saavuttua selvisi, että ammeeseen sopiva lämmitin maksoi 452 euroa. Kuluttaja ei tätä hyväksynyt, vaan vaati hinnanalennusta 152 euroa. Lämmittimen hinta oli huoltoliikkeen tiedossa viimeistään asennushetkellä, mutta kuluttajalle sitä ei kerrottu.

    Huoltoliike ei ollut kysyttäessä tiennyt, mikä kuluttajan poreammeeseen sopivan lämmittimen hinta olisi tarkalleen. Liike oli kuitenkin saanut tiedon lämmittimen toimittajalta paljon ennen asennusta. Liikkeen oisi pitänyt olla yhteydessä kuluttajaan ja kertoa, että arvio ei ollut osunut kohdalleen. Näin kuluttaja olisi voinut päättää, haluaako silti korjauttaa ammeen. Kuluttajalla oli oikeus 75 euron hinnanalennukseen.

  • Itsesulattava pakastin keräsi jäätä

    Pariskunta osti uunin, pakastimen ja jääkaapin 2 225 eurolla. Vajaan kolmen vuoden päästä ostajat valittivat maahantuojalle. Uunin pohjalla oli kummallinen läikkä. Pakastin alkoi lämmetä itsestään ja sen pohjalle ilmestyi paksu jääkerros, vaikka se oli mallia, jota ei tarvinnut sulattaa. Lisäksi jääkaapin oveen oli ilmestynyt lommoja. Ostajat vaativat kaupan purkua. Myyjän mielestä ostajat olivat itse aiheuttaneet viat.

    Uunin pohjalla ollut läikkä oli ilmestynyt joko takuuaikana tai takuun päättymisen jälkeen. Huoltoliikkeen mielestä läikkä oli ruuasta aiheutunut pinttymä. Virhettä ei ollut näytetty toteen. Jääkaapin oven lommoistakaan ei voinut varmuudella sanoa, mikä ne oli aiheuttanut, mutta todennäköisesti ulkoinen voima. Pakastimesta oli kuvia, joissa sen pohjalla oli runsaasti jäätä. Se oli myös ostajien kertoman mukaan lämmennyt. Koska maahantuoja ei ollut esittänyt väittämästään käyttövirheestä näyttöä, oli pakastimessa virhe. Se oikeutti 200 euron hinnanalennukseen 795 euron hinnasta.

  • Katto jäi kirjavaksi

    Kuluttaja osti 18 litraa peltikattomaalia 117 euron hintaan. Hän maalasi kattonsa noin vuoden kuluttua ja uudelleen seuraavana vuonna. Katto jäi kirjavaksi. Kuluttaja vaati maalin valmistajalta vahingonkorvausta 980 euroa eli maalin hintaa, postikuluja ja oman työn arvoa. Valmistajan mukaan kirjavuuteen saattoi olla monta syytä, kuten maalin huono sekoittaminen, likainen maalauspinta ja koemaalauksen laiminlyönti. Kolmas maalikerros olisi myös ollut paikallaan. Valmistaja lupasi ostajalle hyvän tahdon eleenä 10 litraa maalia veloituksetta.

    Maalin käyttöohjeen mukaan maalattavalta pinnalta pitää poistaa epäpuhtaudet ja sen pitää olla puhdas ja kuiva. Maalaus pitää tehdä 1–2 kertaa ja maali pitää sekoittaa huolellisesti ennen käyttöä. Varastoitaessa maali on suojeltava pakkaselta. Kuluttaja oli toimittanut maalipinnasta kuvia. Niiden perusteella ei voinut päätyä muuhun tulokseen kuin että maalia ei ollut sekoitettu kunnolla ennen maalaamista. Kuluttaja jäi ilman korvauksia.

  • Katto lensi tuulen mukana

    Syysmyrsky repi rakennuksen kattohuopaa noin kolmen neliön alueelta. Vakuutuksen piti korvata luonnonilmiöiden aiheuttamat vahingot. Asiakkaan mukaan myrsky aiheutti vuodon, joka meni kattorakenteisiin. Asiakas purki osan sisäkattoa ja eristi loput muovilla. Lämmitystä hän oli pitänyt pienellä, koska sisätiloista oli purkamisen jälkeen suora yhteys kylmään vinttiin. Asiakas vaati vakuutusyhtiöltä 24 500 euron korvausta katon korjaamiseen. Vakuutusyhtiö kieltäytyi maksamasta korvausta.

    Asiantuntija teki kohteessa kosteuskartoituksen, jonka mukaan talossa oli mittavia, pitkän ajan kuluessa tulleita vaurioita. Alapohjankin kunto oli epäilyttävä. Vauriot olivat sellaisia, että ne eivät olleet voineet ilmaantua myrskyn ja pari kuukautta sen jälkeen tehdyn tutkimuksen välissä. Vakuutusehtojen mukaan myrskytuulen aiheuttamat vahingot korvataan, jos ne ovat aiheutuneet äkillisesti ja ennalta-arvaamatta. Näin ei ollut. Vakuutusyhtiön päätös oli oikea.

  • Hometta kylppärissä

    Pariskunta osti 137 000 eurolla kolmion ­kerrostalosta. Muutettuaan asuntoon he havaitsivat, että kylpyhuoneessa oli hometta ja kosteusvaurio. Kylpyhuone piti remontoida kokonaan. Ostajat vaativat myyjiltä ja välitysliikkeeltä 8 000 euroa korjauskustannuksia. Kylpyhuoneesta oli tehty kolme vuotta aiemmin kosteuskartoitus. Ostajat kiistivät saaneensa tästä raporttia. Sen sijaan välittäjä oli sanonut, ettei raportin mukaan huoneistossa ollut kosteusvaurioita. Raportissa oli kuitenkin kehotettu remontoimaan kylpyhuone, koska se oli käyttöikänsä päässä.

    Raportin mukaan kylpyhuoneessa ei ollut havaittu kosteutta, mutta siinä oli kuitenkin todettu laattoja irronneen. Siinä myös luki, että kylpyhuone olisi korjattava nykymääräysten mukaisesti, esimerkiksi laitettava vedeneristykset ja vaihdettava lattiakaivo muoviseen. Näitä tietoja ostajat eivät olleet saaneet. Niinpä heillä oli oikeus hinnanalennukseen myyjältä ja vahingonkorvaukseen välitysliikkeeltä. Koska kylpyhuone oli jo käyttöikänsä päässä, korvauksen määrä oli 2 000 euroa.

  • Kallis vesiliittymä

    Asiakas haki kunnalta vesiliittymää mökilleen. Hänelle lähetettiin sopimus, jossa liittymän hinta oli 1 796 euroa. Liittymiskohta oli määrätty niin, että asiakas joutui maksamaan 320 metriä vesijohtoa. Hän piti tätä syrjintänä, koska kunnassa monet saivat liitospisteen aivan tontin viereen. Asiakas ei allekirjoittanut sopimusta, mutta maksoi ­liittymismaksun välttyäkseen perintä­toimilta. Hän vaati maksua kohtuullistettavaksi. Hän ei ollut saanut kunnan tai valtion avustuksia liittymäänsä, kuten muut liittyjät kunnassa.

    Sopimusehtojen mukaan tonttivesijohdon, tonttiviemärin rakentamisen ja kunnossapidon kustannuksista vastaa liittyjä. Lain mukaan maksujen pitää olla sellaiset, että niillä voidaan kattaa vesilaitoksen investoinnit ja kustannukset. Asiakas oli käytännössä liittynyt vesijohtoverkkoon, vaikkei ollutkaan allekirjoittanut sopimusta. Vesilaitoksella oli oikeus määrätä liittymiskohta. Kustannukset eivät olleet kohtuuttomat, eikä kuntalaisia ollut kohdeltu epätasapuolisesti. Aihetta maksun alennukseen ei ollut.

  • Reikiä kalliissa sängyssä

    Asiakas osti kalliit sängyt, joiden jousitukselle ja rungolle annettiin 25 vuoden takuu. Noin seitsemän vuoden kuluttua asiakas valitti kankaaseen tulleista rei’istä. Valmistaja toimitti uudet sängyt takuuseen. Neljä vuotta myöhemmin ostaja valitti sivuverhoiluun tulleista rei’istä. Asiakkaan mukaan kangas oli rikkoutunut vääntyneestä jousesta. Hänelle ei kelvannut valmistajan ehdotus jousen korjaamisesta ja uusista irtopäällisistä. Hän vaati, että sängyt vaihdetaan uusiin.

    Selvitysten mukaan jousen kiinnike oli liikahtanut esimerkiksi ulkoisen voiman vaikutuksesta sänkyä siirrettäessä tai kuljetettaessa. Jousi oli sitten mahdollisesti kuluttanut reiän kankaaseen. Kiinnike oli mahdollista oikaista kankaan reikien kautta. Uusien sänkyjen toimittaminen korjattavissa olevan virheen vuoksi olisi aiheuttanut takuunantajalle kohtuuttomat kustannukset. Ostajan oli tyytyminen tarjoukseen oikaista jousi ja toimittaa irtopäälliset.

  • Pölyä pumppuun

    Kuluttaja teetti yrityksellä kylpyhuoneen, WC:n ja saunan remontin. Hänen mukaansa asunnossa ollut ilmalämpöpumppu oli imenyt remonttipölyä sisäänsä. Asiakas vaati 142 euron korvausta pumpun korjauskuluista, mikä oli puolet korjauksen hinnasta. Urakoitsija ei ollut suojannut pumppua hiomisen ajaksi, ja betonipöly oli rikkonut pumpun. Yrityksen mielestä asiakas oli itse aiheuttanut vahingon omilla hiomisillaan ennen remonttia.

    Remonttiyrityksen ammattitaitoon kuuluu tietää, mitä ja millä tavoin remontin kohdetta pitää suojata pölyvahingoilta. Lämpöpumppua ei ollut suojattu riittävästi, eikä yrittäjä ollut neuvonut kuluttajaa, ettei lämpöpumppua saisi käyttää remontin aikana. Yritys oli velvollinen korvaamaan vahingon. Kuluttajan vaatimus eli puolet pumpun korjauskuluista oli kohtuullinen, koska hän oli itsekin voinut aiheuttaa samanlaista vahinkoa.

  • Liikaa lunta katolla

    Kuluttaja teetti 17 800 euron kattoremontin vuonna 2014. Katto oli harjakatto, jossa ­katteena oli pelti. Talvella 2018 lumi valui alas katolta niin, että lumieste ja lapetikkaat repeytyivät. Katon remontoinut yritys ei pyynnöstä huolimatta tullut korjaamaan kattoa, joten toinen yritys teki sen 3 300 eurolla. Kuluttaja vaati tätä summaa kattoremontin tehneeltä firmalta. Vahinkoja ­korjanneen yrityksen mukaan katossa oli suunnitteluvirhe.

    Katon asennuksen jälkeen oli kulunut kolme talvea ilman ongelmia. Lumiesteen ja lapetikkaiden kiinnityksessä ei väitetty olevan ongelmia, vain suunnittelussa. Lumiesteitä ei kuluttajan mukaan ollut riittävästi eivätkä lapetikkaat kestäneet lumen painoa. Tällaisista virheitä ei kuitenkaan ollut mitään todisteita. Kuvista näkyi, että lunta oli tullut alas runsaasti, ja sitä olisi pitänyt poistaa talven kuluessa. Näin ei ollut tehty, joten kuluttaja sai kärsiä vahingon.

  • Harmittava vuokrankorotus

    Asukas vuokrasi kaupungin asunnon. Vuokratessa sovittiin, että vuokraa tarkistetaan, kun huoneistojen pinta-alojen tarkistusmittaukset valmistuvat peruskorjauksen jälkeen. Vuokra nousikin 518 eurosta 655 euroon kuukaudessa. Tarkistusmittausten mukaan asunnossa oli 48,76 neliömetriä ja jyvitettynä eli asunnon laatutekijät huomioiden 51 neliötä. Asukas oli tyytymätön vuokraan. Hänen mielestään se olisi pitänyt ­laskea jyvittämättömien neliöiden mukaan. Sisäportaita ei olisi saanut laskea mukaan, ja vuokrassa olisi pitänyt ottaa huomioon vuokralaisten velvollisuus hoitaa pihaa.

    Vuokratalo oli aravarajoituslain alainen, joten vuokranantajalla oli lupa korottaa vuokraa myös yksipuolisella ilmoituksella, toisin kuin vapaarahoitteisissa vuokrataloissa. Tällöin vuokrankorotus tulee voimaan kahden kuukauden kuluttua ilmoituksen tekemistä seuraavan vuokranmaksukauden alusta. Asukkaalle oli jo vuokrasopimusta tehtäessä kerrottu tulevasta korotuksesta. Talossa oli tehty perusparannus ja pinta-alat oli tarkistusmitattu. Vuokrankorotus perustui näihin asioihin ja se oli lain mukaan sallittu. Pihatöillä ei ollut merkitystä.

  • Sähkötön talvimökki

    Asiakas vuokrasi 750 eurolla sähkölämmitteisen mökin ajalle 30.12.– 2.1. Sähköt katkesivat päivällä 1.1. Asiakas ilmoitti vuokranantajalle peruvansa vuokrasopimuksen ja poistuvansa mökiltä, koska sähköt eivät olleet palanneet vielä 19.30 mennessä. Mökissä oli kylmä. Vuokranantaja kehotti käyttämään varaavaa takkaa eikä suostunut perumiseen. Hän luuli vuokralaisen lähteneen mökiltä, mutta tämä lähtikin vasta vuokra-ajan päätyttyä. Asiakas vaati 130 euron hinnanalennusta.

    Vuokranantaja väitti, että mökki oli jätetty siivottomaan kuntoon. Asiakas kiisti sen. Siivoamattomuudesta ei ollut näyttöä, ­esimerkiksi valokuvia. Mökissä oli ilmoitettu olevan sähköt, juokseva vesi ja sähkölämmitys, ja niiden puuttuminen erityisesti talvi­akaan on virhe. Vaikka sähköjen puuttuminen johtui luonnonvoimista eikä ollut ­vuokranantajan syytä, oli hän velvollinen maksamaan puutteista hinnanalennusta. Alennuksen määränä pidettiin asiakkaan vaatimia 130 euroa.

  • Virheellinen sähköasennus

    Kuluttaja tilasi sähköasennusliikkeeltä pistorasioiden ja kytkimien vaihdon sekä pistorasioiden maadoittamisen. Työ maksoi 1 150 euroa. Kuluttaja ei ollut tyytyväinen: ­maadoitettuja komponentteja oli asennettu ilman maadoitusten kytkemistä, ja työssä oli muitakin virheitä. Hän vaati 745 euroa hinnanalennusta ja vahingonkorvausta. Kuluttaja korjautti virheet kuluttajaneuvonnan ja Tukesin ohjeiden mukaan.

    Sähköasentajalla ei ollut Tukesin mukaan pätevyyttä tekemiinsä sähköasennuksiin. Työn tehnyt asennusliike oli käynyt korjaamassa virheitä, kun kuluttaja oli ilmoittanut niistä sille. Kaikkia virheitä ei kuitenkaan ollut korjattu asianmukaisesti. Asentaja ei myöskään ollut täyttänyt töitä tehdessään viranomaisvaatimuksia. Työlle ei ollut tehty käyttöönottotarkastusta. Tilaajalla oli oikeus 445 euron vahingonkorvaukseen.

  • Kahdet vesimaksut puoleltatoista vuodelta

    Vuokralainen irtisanoi noin kahdeksan vuotta kestäneen vuokrasopimuksen. Tässä vaiheessa hän huomasi maksaneensa vahingossa puolisentoista vuotta vesi­maksua kahdelta henkilöltä. Vuokran­antajan mukaan kahden hengen vesimaksut oli peritty siksi, että huoltomies oli asunnossa käydessään nähnyt siellä toisen ­henkilön. Vuokralainen sanoi asuneensa yksin ja vaati vuokranantajaa palauttamaan ylimääräiset vesimaksut, 306 euroa.

    Vuokrasopimuksessa ei ollut mainintaa vesimaksun maksamisesta. Vuokralainen oli silti valmis maksamaan yhden hengen vesimaksun. Laskutusvirheestä pitäisi ilmoittaa kohtuullisessa ajassa siitä, kun virhe olisi pitänyt havaita. Vuokralainen ei kuitenkaan ilmeisesti ollut saanut laskuja, joista virhe olisi ollut helposti havaittavissa. Siitäkään ei ollut todisteita, että asukkaita olisi ollut kaksi. Vuokranantajan piti palauttaa 306 euroa.

  • Tuplalasku energiaselvityksestä

    Kuluttajat tilasivat uudisrakennuksen ­energiaselvityksen. He kertoivat tilauksen yhteydessä, että kohteessa oli asuinrakennuksen lisäksi autotalli- ja autokatosyhdistelmä. Yritys ilmoitti hinnaksi 128 euroa. ­Yrityksen pyynnöstä he lähettivät kohteesta vielä julkisivu-, pohja- ja leikkauskuvat ja mainitsivat viestissä puhelimessa saamansa hinnan. Myyjä laskutti asiakkailta 256 euroa. Perusteluna oli, että energia­selvityksessä oli kaksi rakennusta.

    Ostajat olivat sovitusti lähettäneet kohteen piirustukset vielä yritykselle ja vielä maininneet viestissään sovitun hinnan. Kukaan ei ollut sanonut heille, että 128 euroa olisi ollut yhtä rakennusta koskeva hinta. Yritys ei ollut oikaissut kuluttajien käsitystä ­hinnasta, vaikka oli saanut sen tietoonsa. Kuluttajat eivät myöskään olleet antaneet kohteesta virheellistä tietoa. Energiaselvityksestä sai veloittaa vain sovitut 128 euroa.

  • Vesivahinko piinasi vuokralaisia

    Omakotitalon vuokralaiset vaativat 1 900 euron vuokrasta 40 prosentin alennusta vesivahingon korjauksen ajalta. Yksi viidestä makuuhuoneesta ja alakerran WC-tila eivät olleet käytössä 2 kuukauteen. Kaksi kolmasosaa keittiöstä oli pois käytöstä, ja siellä oli hankala liikkua. Lisäksi vuokralaiset vaativat 2 prosentin vuokranalennusta siitä, että alakerta oli jääkylmä, kun pattereissa ei ollut termostaatteja. Vuokranantaja tarjosi 20 prosenttia vuokranalennusta.

    Remontti ei estänyt normaalia elämistä, vaikka hankaloitti sitä. Keittiön tavaroiden tyhjentäminen olohuoneeseen aiheutti haittaa myös oleskelutilojen käytölle. Alakerran pattereissa ei sen sijaan ollut termostaatteja silloinkaan, kun vuokrasopimus tehtiin, ja talo oli vuokrattu vuokraushetken mukaisessa kunnossa. 20 prosentin vuokran­alennus oli riittävä.

  • Uima-altaan peite upposi

    Kuluttaja osti uima-altaaseensa eriste­peitteen, jonka hinta rahteineen oli 830 euroa. Muutaman käyttökerran jälkeen peite upposi, koska siihen oli tullut reikiä. Myyjä tarjoutui korjaamaan peitteen, mutta kuluttaja kieltäytyi, koska peite ei olisi korjauksen jälkeen enää eristänyt riittävästi. Uima-allasta oli tarkoitus käyttää ympäri vuoden, ja peitteen piti vähentää lämmityskuluja.

    Peitteen reikiintyminen ei ollut ostajan syy. Useimmiten virheen korjaus on mahdollista, ja kauppa puretaan vain, jos virhe ei ole vähäinen. Eristyskyvyn heikentyminen ei kuitenkaan ollut vähäinen puute, sillä ­peitteen käyttötarkoitus on nimenomaan lämmön eristäminen. Kun peitettä ei ollut mahdollista korjata niin, että sen eristyskyky olisi säilynyt, kauppa purettiin.

  • Kiistaa avaimesta ja vakuudesta

    Vuokranantaja pidätti 600 euroa 1 000 euron vuokravakuudesta. Perusteluna oli, että asunto oli siivottu huonosti, ja siellä oli rikottu paikkoja. Lisäksi yksi avain oli kadonnut, joten vuokralaisten piti maksaa myös lukkojen uudelleensarjoittaminen, 346 euroa. Vuokralaiset kiistivät rikkoneensa paikkoja, ja heistä asunto oli siisti. Avain oli kadonnut Saksassa, eikä väärinkäytön vaaraa ollut.

    Sarjoituskulut olivat aiheelliset, sillä vuokran­antajalla on avaimen kadotessa oikeus veloittaa uudelleensarjoitus vuokralaiselta. Valokuvien perusteella asunnossa oli siivouspuutteita, mutta vaatimus 16 tunnin siivouksesta oli ylisuuri. Vuokralaiset olivat ottaneet mukaansa joitakin pientarvikkeita, jotka heidän piti korvata. Asunnossa oli myös normaalia kulumista, jota ei tarvinnut korvata. 120 euroa oli riittävä korvaus vuokranantajalle.

  • Jätevedet nousivat asuntoon

    Asiakas tilasi kiinteistönsä jätevesijärjestelmän liittämisen kunnalliseen viemäriverkostoon. Työ maksoi 562 euroa. Vuoden päästä jätevedet nousivat kylpyhuoneeseen, saunaan, lämmityskeskukseen ja autotalliin. Laitteistoa korjattiin kahdesti. Jälkimmäisellä kerralla toinen yritys kuvasi putkiston, jossa havaittiin asennusvirhe. Tilaaja vaati korjauskuluista, siivoamisesta ja sähkökaapelin korjaamisesta 2 106 euroa.

    Yrityksellä ei ollut todisteita ammattitaitoisesta ja huolellisesta työstä, joten se oli vastuussa virheestä. Vahingonkorvauksena sen piti maksaa 406 euroa toisen yrittäjän korjauskuluja ja 50 euroa siivouskuluja. Lisäksi yritys oli rikkonut sähkökaapelin, jonka 318 euron korjaus sen piti myös maksaa — vaikka se olikin varoittanut rikkoutumismahdollisuudesta

  • Julkisivuremontti häiritsi asumista

    Vuokrataloyhtiössä tehtiin mittava julkisivuremontti. Asukkaat vaativat remontin aiheuttamien häiriöiden takia alennusta vuokraan: 10 prosenttia koko remontin ajalta ja lisäksi 30 prosenttia 4 kuukaudelta, jotka remontti kesti kutakin taloa kohti. Vuokranantaja suostui 10 prosentin alennukseen kahdelta kuukaudelta.

    Vuokralaisella on oikeus saada vapautus tai alennusta vuokrasta siltä ajalta, jolloin asuntoa ei voi käyttää tai se ei ole kunnossa. Alun perin remontin kestoksi oli ilmoitettu kolme kuukautta taloa kohti, mutta se oli kestänyt neljä kuukautta. Vuokralaisille kuului 10 prosentin alennus neljän kuukauden ajalta.

  • Huolimaton asbestityö

    Kuluttajat tilasivat asbestipurun vuonna 1970 rakennettuun kerrostalohuoneistoon. Urakkahinta oli 4 250 euroa. Purku tehtiin toisen yrityksen aiemmin tekemän asbestikartoituksen perusteella. Lisätyönä kuluttajat tilasivat vessan purun, vaikka siellä ei kartoituksen mukaan ollut asbestia. Kuluttajat eivät olleet tyytyväisiä työhön ja teettivät korjaustyöt toisella urakoitsijalla. He vaativat ensimmäiseltä urakoitsijalta urakkahinnan palauttamista, kahden kartoituksen kuluja (2 114 euroa) sekä toisen yrityksen tekemästä asbestipurusta ja siivouksesta 3 100 euroa.

    Urakoitsija ei ollut huomannut, että WC-tilojen tasoitteessa ja keittiön välitilassa oli ollut asbestia. Se ei ollut korjannut virheitä, joten työt oli pitänyt teettää toisella urakoitsijalla. Osa puutteista johtui asbestikartoituksen virheistä, joten urakoitsija ei ollut vastuussa kaikista ylimääräisistä kuluista. Kohtuullisena määränä niistä pidettiin 2 000:ta euroa. Lisäksi urakoitsijan piti korvata yksi uusista kartoituksista, 961 euroa. Toinen uusintakartoitus ei ollut tarpeellinen, joten se jäi tilaajien maksettavaksi.

  • Epäonnistunut ovi

    Henkilökohtaisena työhuoneena ja harrastustilana käytetyn autotallin ovi vaurioitui. Asukkaat tilasivat uuden samankaltaisen metallisen kippioven asennuksineen. Hinta oli noin 2 900 euroa. He eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä lopputulokseen: ovi oli käyristynyt, ja kynnyksen kohdalle jäi noin puolentoista sentin rako. Myös pystysivulla näkyi rakoa. Myyjän mielestä ostaja oli itse vahingoittanut ovea. Ostaja hankki tavarantarkastajan tutkimaan oven, ja tämä löysi siitä useita vikoja.

    Tavarantarkastuskertomuksen mukaan ovi ei vastannut aiempaa ovea, joka oli toiminut hyvin 12 vuotta. Uuden oven alareunaan jäi haitallinen väli. Oven käyttäminen oli johtanut sisäpinnan naarmuuntumiseen sivussa olevien tankojen kohdalta. Ei ollut uskottavaa, että ostaja olisi vahingoittanut ovea. Koska myyjä ei ollut korjannut ovea ostajan pyynnöistä huolimatta, sen oli vaihdettava ovi uuteen virheettömään. Lisäksi myyjän piti korvata tavarantarkastuskulut, 1 500 euroa.

  • Sotkua ja avaimet myöhässä

    Vuokralainen irtisanoi asunnon ja palautti avaimet myöhässä. Vuokranantaja lähetti lukon sarjoituksesta 320 euron ja siivouksesta 170 euron laskun. Lukko piti sarjoittaa väliaikaisesti niin sanottuun villiin sarjaan, jotta uusi asukas pääsi muuttamaan asuntoon. Vuokralaisen mielestä asunto oli ollut siisti ja lukon sarjoituskulut tarpeettomat, koska avaimet myöhästyivät vain vuorokaudella.

    Vuokranantaja laski vaatimuksensa siivouskuluista 100 euroon, jonka se oli hyvittänyt siivouksesta uudelle asukkaalle. Vuokran­antajalla oli oikeus periä siivouskulut. Samoin se sai periä lukon sarjoituskulut, sillä uuden vuokralaisen piti päästä muuttamaan sisään sovitusti. Lukko sarjoitettiin takaisin vanhaan sarjaan, kun vuokralainen palautti avaimet.

  • Vihreät lasit

    Pariskunta tilasi netistä mökilleen lasit välitilaan ja takan edustalle. He viestittelivät ennen tilausta myyjän kanssa ja veivät liikkeeseen mallin haluamastaan takaneduslasista. Saatuaan lasit ostajat olivat pettyneitä, sillä ne olivat vihertävät. Sävystä ei ollut ollut puhetta eikä nettisivuilla mainintaa siitä. Ostajat vaativat kirkkaita laseja tilalle.

    Valokuvissa seinä lasin takana näytti hieman vihertävältä. Lasin värisävy voi kuitenkin vaihdella eri valaistuksissa. Tilatut lasit olivat yleistä kirkasta float-lasia, jonka sävy voi muuttua lievästi valon taittuessa. Ostajat eivät olleet sanoneet haluavansa erityisen kirkkaat lasit. Myyjän ei tarvinnut vaihtaa laseja.

Alkuun