Televisiot

18.6.2010| /

Testi tehtiin kansainvälisenä ICRT-yhteistyönä.

Testissä oli mukana 47 televisiota. Ennen mittausten ja kokeiden aloittamista niitä käytettiin 100 tuntia viidessä 20 tunnin jaksossa.

Kuvanlaatua arvioitiin perusteellisten mittausten lisäksi katselukokeilla, johon osallistui viisi asiantuntijaa. Testiryhmä käytti arviointiaineistona valokuvia, tavallista ohjelmaa ja testikuvaa.

Ennen testien alkamista televisioiden kuva säädettiin mahdollisimman hyväksi. Käytännön katselutesteissä eri lähdemateriaaleille (RF, RGB, HDMI, DVB-T) käytettiin tarvittaessa eri kuvasäätöjä.

Kirkkauden, kontrastin, katselukulman ja heijastusten arvioinnissa käytettiin sopivia testikuvia. Samoin tietokoneliitäntöjen toimivuus testattiin eri liitäntöjä ja testikuvia käyttäen.

Television kykyä toistaa nopeasti liikkuvaa kuvaa testattiin mm. käyttämällä ns. vierivää tekstiä ja kameran panorointeja sisältävää kuvamateriaalia.

Testissä käytettyjen videokuvanäytteiden avulla arvioitiin mm. kuvan terävyyttä, liikkeen aiheuttamia häiriöitä kuvassa ja television kykyä näyttää ihon värit luonnolisina.

Äänenlaatua arvioitiin teknisillä testeillä ja kuuntelemalla televisioita kodinomaisessa tilassa.

Teknisissä testeissä mitattiin mm. taajuusvaste linjaulostulosta ja maksimiäänenvoimakkuus. Lisäksi testattiin televisioiden aiheuttama melu kaiuttimet mykistettyinä.

Televisioiden virittimien herkkyyttä ja selektiivisyyttä, eli valintatarkkuutta testattiin mm. standardin EN 60 107-1 mukaisesti.

Monipuolisuutta arvioitaessa otettiin huomioon muun muassa liitännät, muistipaikat, kuvaominaisuudet, automatiikat, uniajastimet ym. Tekstitelevisiota arvioitiin sekä ulkonäön eli tekstin tarkkuuden mukaan että käytön nopeuden mukaan.

Käyttömukavuusarviossa otettiin huomioon television käyttöönotto, päivittäinen käyttö, kanavien virittäminen, käyttöohjeen laatu, kanavanvaihdon nopeus, valikoiden käyttö sekä kaukosäätimen käyttö ja esim. käyttö ilman kaukosäädintä. Kaukosäätimen kestävyyttä kokeiltiin pudotustestissä.

Erikoistoiminnot-arvosanaan vaikuttivat teksti-tv, valokuvien katselu, toiminta tietokoneen näyttönä ja multimedian toisto tietokoneelta.

Tekstitelevision arviointiin vaikutti kuvan laatu ja toiminnan nopeus. Asiantuntija arvioi kuvan kontrastia ja tekstin luettavuutta. Nopeutta testattiin vaihtamalla pää- ja alasivuja etukäteen määritellyssä järjestyksessä ja mittaamalla testiin kulunut aika.

Valokuvien katsomista television kautta testattiin sekä dvd-soittimen kautta että television usb- tai muistikorttiliitännän kautta. Arvosteluun vaikutti dvd-soittimen kautta katseltuna kuvanlaatu ja usb-liitäntää sekä muistikortinlukijaa käytettäessä lisäksi latausnopeus ja navigointi.

Toimintaa tietokoneen näyttönä arvioitiin sekä VGA- että HDMI-liitäntöjen kautta. Multimedian toistoa tietokoneelta arvioitaessa otettiin huomioon käytön ja käyttöönoton helppous sekä valokuvien ja videokuvan laatu.

Sähkönkulutus mitattiin sekä käytön aikana että valmiustilassa. Käytönaikainen kulutus mitattiin, kun televisio oli ollut päällä kymmenen minuuttia. Käytettävä testikuva täytti television koko ruudun, eli reunoissa ei ollut mustia palkkeja. Valmiustilan sähkönkulutus mitattiin, kun laite oli ollut pois päältä 30 minuuttia.

Rajoittavat tekijät: Kokonaisarvosana voi olla enintään 0,5 pistettä parempi kuin kuvanlaadun arvosana. Lisäksi kuvan- ja äänenlaadun arvosanat eivät voi olla parempia kuin käytännön katselu- ja kuuntelutestien arvosanat.