Testasimme 17 älyvaakaa, joiden hinnat vaihtelevat noin 25 ja 200 euron välillä. Laitteet lupaavat punnitsemisen lisäksi esimerkiksi mitata käyttäjän rasvaprosentin. Testissä painotettiin erityisesti punnitsemisen tarkkuutta.
Kirjoittaja: Tuomo Tamminen Testi: Teemu Sysioja Kuvat: Laura Oja ja ICRT
Tavallisen vaa'an näköiset kehonkoostumusmittarit lupaavat kertoa painon lisäksi esimerkiksi rasvaprosentin ja lihasmassan. Vaakoina laitteet toimivat hyvin, mutta muut mittaustulokset ovat parhaimmillaankin suuntaa-an...
Pitääkö 6-vuotiaankin rasvaprosentti mitata?
Omron mainostaa BF511-vaakansa tarjoavan ”koko perheelle mahdollisuuden tarkkailla kehonsa koostumusta. Kehon rasvapitoisuus, luustolihasprosentti, painoindeksi, ja mm. lepoaineenvaihdunta voidaan mitata jo kuusivuotiaalta.”
Moni lapsikin on nykyään ylipainoinen, mutta ihanko 6-vuotiaaltakin pitäisi jo kytätä rasvaprosenttia? Ikään kuin kasvavilla nuorilla ei olisi ulkonäköpaineita kylliksi.
Rasvaprosenttia ei tarvitse lapsilta mitata, ja painonkin seuraamisessa pitää olla hyvin varovainen. Näin sanoo lihavuustutkija ja professori Aila Rissanen.
”Pahimmillaan kajoava kasvavan lapsen painontarkkailu voi aiheuttaa paljon vahinkoa, esimerkiksi itsetunnolle ja psyykelle”, hän sanoo.
Parempi olisi ohjata lapsi liikkumaan ja välttää makeiden välipalojen sekä karkin ostamista. Janojuomaksi sopii lapsellekin vesi. ”Aikuisillakin ylenmääräinen huoli ja toistuvat mittaukset kertovat enemmän jostain muusta kuin painosta. Ehkä silloin on syytä miettiä, onko oma turvallisuudentunne kohdallaan.”
Näin punnitset itsesi oikein
Älyvaakojen mittaamat arvot, kuten rasvaprosentti ja lihasmassa, voivat olla terveyden kannalta olennaista tietoa. Kotikäytössä tuloksia pitää kuitenkin tulkita varovasti. Vaa’an lukemiin vaikuttavat esimerkiksi ruokailu, juominen, liikunta ja edellinen vessakäynti. Tulokset voivat yhden vuorokauden aikana vaihdella paljonkin, ja eri mittareilla saa erilaisia tuloksia.
”Esimerkiksi eri kuntosaleilla sattumalta otettuja arvoja on hankala verrata. Se on vähän kuin vertaisi mansikoita ja mustikoita toisiinsa”, sanoo professori Aila Rissanen.
Kotonakin mittaukset pitäisi tehdä samaan vuorokauden aikaan mahdollisimman samanlaisissa oloissa: esimerkiksi 15 minuuttia heräämisestä, alusvaatteisillaan ja vessakäynnin jälkeen. Näin eri päivien tuloksia voi vertailla. Tärkeintä on suunta, johon paino kehittyy.
Jos paino nousee hitaasti kuukausi kuukaudelta, eikä nousu johdu esimerkiksi lihasmassan kasvusta, asiaan kannattaa kiinnittää huomiota. Yksittäisistä päivän tai parin piikeistä ei kannata välittää. ”Jokainen runsas ateria nostaa kehon vesipitoisuutta tilapäisesti. Kehon rasvan muutokset tapahtuvat hitaammin”, Rissanen sanoo.
Tavalliselle, terveelle aikuiselle riittää, kun ottaa pari kertaa vuodessa ylös painon ja vyötärönympärysmitan sekä tekee lihaskuntotestin. ”Niillä pääsee paljon pidemmälle kuin vaa’an huojuvia lukemia kyttäämällä.”
