Testissä 46 kuivausrumpua: useimmat kuivasivat hyvin, mutta kuivauksessa vierähtää pidempikin tovi
Testasimme 46 kuivausrumpua, joiden hinnat vaihtelivat noin 400–2 150 euron välillä. Kaikki testin laitteet olivat lämpöpumppukuivausrumpuja. Verrokkina testissä oli pesukoneen ja kuivausrummun yhdistävä pesutorni, joka maksoi peräti 2 900 euroa. Kuivaustulos oli vähintään hyvä 45 laitteella, mutta ohjelman kestossa yksikään ei yltänyt hyvään arvosanaan.
Kuivausrumpu helpottaa pyykkihuoltoa etenkin kotitalouksissa, joissa pyykkiä kertyy paljon. Täyttömäärä kannattaa sovittaa pesukoneen kapasiteettiin, jotta koko pestyn koneellisen voi kuivata kerralla. Testin laitteisiin mahtui kirjopyykkiä 7–10 kiloa, useimmiten 8 tai 9 kiloa.
Nykyisin markkinoilla olevat kuivausrummut ovat tyypillisesti lämpöpumppumalleja. Ilman lämpöpumppua toimivat kondensoivat kuivausrummut ja poistoilmamallit eivät täytä uusia energiatehokkuusvaatimuksia, joten ne ovat lähes tyystin poistuneet valikoimista. Kaikki tämän testin laitteet olivatkin lämpöpumpullisia malleja.
Testin lämpöpumppumallit olivat myös kondensoivia kuivausrumpuja. Niissä pyykistä poistuva kosteus tiivistetään laitteen sisällä vedeksi, joka kerätään säiliöön tai johdetaan poistoletkulla viemäriin. Lämpöpumppu ottaa kuivausilmasta lämpöä talteen ja siirtää sen takaisin kiertoon ilman lämmittämistä varten. Lämmön hyödyntäminen uudelleen vähentää kuivaamiseen tarvittavan sähkön määrää. Testiaineistossa kondensointiteholla mitataan juuri sitä, kuinka suuri osa pyykistä poistuvasta kosteudesta tiivistyy vedeksi laitteeseen eikä päädy huoneilmaan.
Energiatehokkuus ja suorituskyky vastakkaisissa vaakakupeissa
Kuivausrumpujen energiamerkintä uudistui heinäkuussa 2025, jolloin vanha asteikko A+++:sta D:hen korvattiin A–G-asteikolla. Asteikko skaalattiin samalla uudelleen, ja A-luokka on nyt varattu energiatehokkaimmille laitteille.
Testissä oli kuusi A-energialuokan, viisi B-luokan, 22 C-luokan, kymmenen D-luokan ja neljä E-luokan laitetta. Kokonaisarvosanoissa B- ja C-luokan laitteet menestyivät parhaiten. B-luokan laitteiden kokonaispisteiden keskiarvo oli noin 71 pistettä ja C-luokan noin 70 pistettä. A-luokan keskiarvo jäi noin 66 pisteeseen.
Testin kaksi parasta laitetta saivat kokonaisarvosanaksi 76 pistettä, ja molemmat olivat energiatehokkuudeltaan C-luokkaa. C-luokan 22 laitteesta 17 ja B-luokan viidestä laitteesta kolme ylsi vähintään 70 pisteen kokonaistulokseen, mutta A-luokan kuudesta laitteesta näin hyvin pärjäsi vain yksi. Energiatehokkaimmat laitteet eivät siis tyypillisesti ole suorituskyvyltään yhtä hyviä kuin hieman energiasyöpömmät laitteet.
Kaikki viisi B-luokan laitetta saivat kuivaustuloksesta erittäin hyvän arvosanan. A-luokan laitteista yksi sai erittäin hyvän, neljä hyvän ja yksi tyydyttävän arvosanan. Myös kaikki neljä E-luokan laitetta kuivasivat vähintäänkin hyvin.
Kokonaisarvosanat vaihtelivat noin 55–76 pisteen välillä. A-luokan laitteet maksoivat 900–1 400 euroa, B-luokan 1 200–1 500 euroa, D-luokan 500–1 000 euroa ja E-luokan 400–900 euroa. C-luokan erilliset kuivausrummut maksoivat 600–2 150 euroa, ja lisäksi testissä oli 2 900 euroa maksava C-luokan pesutorni. Vähintään 70 pisteeseen ylsi kaikkiaan 22 laitetta, joista kuusi maksoi enintään 800 euroa.
Osa taulukon laitteista on rinnakkaismalleja, joiden olennaiset testattavat ominaisuudet ovat samoja, vaikka esimerkiksi mallinimi, ulkoasu tai jotkin lisäominaisuudet eroavat. Rinnakkaismalleja voi olla samasta laitteesta useita ja niitä voidaan myydä myös eri tuotemerkeillä. Erot voivat koskea esimerkiksi luukun väriä, sisävaloa tai mukana toimitettavaa poistoletkua. Siksi taulukossa voi olla useita malleja, joilla on samat testitulokset. Hinnat voivat silti poiketa huomattavasti: esimerkiksi kahden samat testitulokset saaneen rinnakkaismallin hinnat olivat 1 300 ja 1 700 euroa. Rinnakkaismallien hinnat kannattaakin vertailla ennen ostopäätöstä.
Kirjopyykki kuivui tarkemmin
Automaattiohjelmien tarkkuutta testattiin kuivaamalla kirjopyykkiä ja hienopyykkiä kaappikuivaksi. Automaattiohjelman tarkoitus on lopettaa kuivaus, kun pyykki on saavuttanut valitun kuivuusasteen. Tarkkuus kertoo siis siitä, jääkö pyykki tavoitellun kuivaksi vai liian kosteaksi tai liian kuivaksi. Kirjopyykkiohjelmalla rumpu täytettiin 70 prosenttiin ilmoitetusta enimmäistäyttömäärästä. Tavoitteena oli täysin kuiva pyykki eli nollan prosentin jäännöskosteus, ja hyväksyttävä vaihteluväli oli –3…+3 prosenttia.
Hienopyykkiohjelmassa käytettiin hienopyykin ilmoitettua enimmäistäyttömäärää, kuitenkin enintään 70 prosenttia kirjopyykin kapasiteetista. Tavoiteltu jäännöskosteus oli yksi prosentti ja hyväksyttävä vaihteluväli –1…+3 prosenttia. Hienopyykkiä ei pidä kuivata aivan yhtä kuivaksi kuin kirjopyykkiä, sillä ylikuivuminen voi lisätä tekstiilien kulumista, kutistumista ja rypistymistä.
Kuivaustuloksen arvosanasta 33 laitetta sai erittäin hyvän ja 12 hyvän arvosanan. Kaksi jäi tyydyttävään, eikä yksikään saanut huonoa arvosanaa.
Kirjopyykkiohjelma toimi useimmiten tarkasti. Ohjelman tarkkuudesta 36 laitetta sai erittäin hyvän, yhdeksän hyvän ja kaksi tyydyttävän arvosanan. Keskimääräinen jäännöskosteus pysyi hyväksyttävällä alueella 37 laitteella. Kymmenen jätti pyykin liian kosteaksi, mutta yksikään ei kuivannut kirjopyykkiä keskimäärin liian kuivaksi.
Hienopyykin kohdalla erot olivat suurempia. Ohjelman tarkkuudesta 23 laitetta sai erittäin hyvän, 12 hyvän ja 12 tyydyttävän arvosanan. Keskimääräinen jäännöskosteus osui hyväksyttävälle alueelle 33 laitteella. Seitsemän kuivasi hienopyykin liian kuivaksi ja seitsemän jätti sen liian kosteaksi.
Kirjopyykin kuivauksen tasaisuus oli useimmiten hyvä: 45 laitetta sai siitä vähintään hyvän arvosanan, ja vain kahdella tulos jäi tätä heikommaksi. Hienopyykin tasaisuudessa heittelyä oli enemmän, sillä kuusi laitetta sai huonon tai erittäin huonon arvosanan. Näissä laitteissa saman koneellisen eri tekstiilien loppukosteus vaihteli siis selvästi.
Pieni kulutus, pitkät kuivausajat
Sähkönkulutuksen arvosanat olivat vähintäänkin hyviä testin kaikilla laitteilla, ja peräti 42 laitetta ylsi erittäin hyvään arvosanaan.
Kirjopyykin kuivaamiseen kului yhdellä ohjelmalla noin 0,75–1,49 kilowattituntia, keskimäärin 1,15 kilowattituntia. Hienopyykkiohjelman kulutus vaihteli noin 0,38–1,17 kilowattitunnin välillä ja oli keskimäärin 0,69 kilowattituntia. Mittauksissa ja arvosanassa kulutus suhteutettiin myös pyykkikiloa kohti, jotta erikokoisten laitteiden tulokset olivat helpommin vertailtavissa.
Kuivausajat olivat kuitenkin pitkiä. Kirjopyykin kuivausohjelman kesto vaihteli 1 tunnista 59 minuutista 3 tuntiin 43 minuuttiin. Keskimäärin ohjelma kesti noin 2 tuntia 39 minuuttia, ja seitsemällä laitteella kuivausaika ylitti kolme tuntia.
Hienopyykkiohjelma kesti 1 tunnista 15 minuutista 2 tuntiin 10 minuuttiin. Keskimääräinen kuivausaika oli noin 1 tunti 32 minuuttia. Myös kuivausaika suhteutettiin pyykkikiloa kohti.
Kondensointiteho oli useimmissa laitteissa hyvällä tasolla, sillä 40 laitetta ylsi vähintään hyvään tulokseen, ja loput seitsemän tyydyttävän. Mitattu kondensointiteho vaihteli ohjelmasta ja laitteesta riippuen noin 81–96 prosentin välillä.
Parhaimmillaan huoneilmaan päätyi siis vain noin neljä prosenttia pyykistä poistetusta kosteudesta, kun heikoimmassa tuloksessa osuus oli lähes viidennes. Heikommin kosteutta tiivistävä kuivausrumpu vapauttaa huoneilmaan enemmän kosteutta, mikä korostuu etenkin heikosti tuulettuvassa tilassa.
Suodattimista eniten vaivaa
Käyttömukavuuden arvosanat jakautuivat pääosin hyviin tai tyydyttäviin. Arvioinnissa tarkasteltiin muun muassa koneen täyttämistä ja tyhjentämistä, ohjauspaneelin ja vesisäiliön käyttöä, käyttöohjeita sekä nukkasihdin ja lämmönvaihtimen tai kondensaattorin puhdistamista.
Puhdistaminen osoittautui monella laitteella usein hankalaksi. Nukkasihdin puhdistamisesta 19 laitetta sai huonon arvosanan, ja hyvään ylsi vain kolme. Useampi valmistaja suosittelee nukkasihdin puhdistamista jokaisen kuivauskerran jälkeen, joten puhdistamisen helppoudella on arjessa merkitystä. Likainen nukkasihti voi myös pidentää kuivausaikaa ja lisätä energiankulutusta.
Lämmönvaihtimen puhdistamisen arvosanat heittelivät enemmän. Erittäin hyvän arvosanan sai 14 laitetta, ja vastaavasti 18 laitetta sai huonon tai erittäin huonon arvosanan. Itsepuhdistuva kosteudentiivistin löytyi 15 laitteesta, jolloin lämmönvaihdinta tarvitsee puhdistaa käsin harvemmin.
Kaikissa testin laitteissa kondenssivesi voitiin johtaa säiliön sijasta viemäriin. Poistoletku kuului vakiovarusteisiin 41 laitteessa, mutta kuuteen se piti hankkia erikseen.
Myös ohjauspaneelien käytettävyydessä oli parannettavaa. Paneelissa arvioitiin muun muassa merkintöjen luettavuutta sekä ohjelmien ja asetusten valinnan selkeyttä. Ohjauspaneelista 19 laitetta sai huonon tai erittäin huonon arvosanan. Varsinaisten painikkeiden ja valitsimien käyttäminen sujui paremmin, sillä säätimistä 30 laitetta sai vähintään hyvän arvosanan.
Paidat eivät kuivuneet täysin sileiksi
Rypistymistä arvioitiin hienopyykkiohjelmassa kuivatuista miesten paidoista. Kolme laboratorion asiantuntijaa tarkasteli erikseen paitojen selkäosaa ja napillista etuosaa sekä arvioi, kuinka helposti paidat sai silitettyä.
Kaikissa testin laitteissa oli rypistymisen esto. Rypistymistestin tulokset olivat useimmiten hyviä, mutta yksikään laite ei yltänyt erittäin hyvään tulokseen. Paitojen etuosat jäivät yleensä takaosia sileämmiksi: etuosasta vähintään hyvän arvosanan sai 31 laitetta, takaosasta 17.
Melussa harva erottui edukseen
Mitattu melutaso vaihteli laitteilla 50–62 dB(A):n välillä ja oli keskimäärin noin 58 dB(A). Meluarvosanat painottuivat tyydyttävään, jonka sai 36 laitetta. Hyvän tai erittäin hyvän arvosanan sai kahdeksan ja huonon kolme laitetta. Meluarvosanassa huomioitiin mittaustuloksen lisäksi asiantuntijaraadin arvio laitteen äänestä ohjelman äänekkäimmässä vaiheessa.
