Viherpesua vai vastuullisuutta? Kuluttaja pyysi asiantuntijaa arvioimaan vaateketjujen omat vastuullisuusmerkit

H&M, Lindex ja muut vaateketjut vakuuttelevat nyt ekologisuuttaan omissa vastuullisuusriippulapuissaan. Lappujen vastuullisuusmerkintöihin kannattaa suhtautua varauksella, toteaa asiantuntija.

Monen ketjuliikkeen vaatteista jopa puolessa roikkuu vihreitä riippulappuja, jotka vakuuttelevat vaatteiden olevan vastuullisesti tuotettuja. Mutta mistä laput oikeasti kertovat?

”Ketjujen omat vastuullisuusmerkit eivät takaa, että vaate olisi täysin ekologisesti ja eettisesti tuotettu. Merkki kertoo vain, että vaate on tavalla tai toisella vähemmän haitallinen kuin ketjun muut vaatteet”, sanoo vastuullisen vaateteollisuuden asiantuntija Anniina Nurmi

Nurmen mukaan H&M:n vaatteissaan käyttämä termi Conscious Collection tai Lindexin Sustainable Choice antavat ymmärtää, että ketju on tehnyt jotakin suurta vastuullisuuden eteen. Todellisuudessa tuote on lähes täysin samanlainen kuin muut mallistossa olevat, mutta esimerkiksi osa raaka-aineista on hieman vähemmän myrkyllisiä kuin yleensä.

”On todennäköistä, että vaate on silti ommeltu samoilla epäeettisillä tehtailla kuin ketjun muut tuotteet, sitä ei ole suunniteltu kestämään ja se on sidoksissa hetkellisiin trendeihin, jolloin sen elinkaari jää lyhyeksi. Kaiken kaikkiaan vaatteen tuotanto on osa liiketoimintaa, jonka päätarkoitus on myydä mahdollisimman paljon, nopeasti ja edullisesti – mikä ei ole vastuullisuutta nähnytkään”, Nurmi toteaa.

Nurmen mukaan tuote voi saada hyvin heppoisin perustein vaateketjun oman vastuullisuusmerkinnän, sillä ketju haluaa merkitä mahdollisimman monet tuotteet vastuullisesti tuotetuksi.  

”Ensinnäkin termeistä puhutaan hyvin sekavasti. Vastuullisuus-sana käsittää sekä ekologisuuden että eettisyyden, mutta usein ketjujen merkeissä puhutaan vain materiaalien ekologisuudesta tai osittaisesta ekologisuudesta”, Nurmi kertoo.

Ongelmallisia ketjujen omat vastuullisuusmerkinnät ovat Nurmen mukaan siksi, että kuluttajan on todella hankala tietää, mikä oikeasti on vastuullista ja mikä ei. Merkkejä ei voi vertailla keskenään, koska jokaisen ketjun vastuullisuuskriteerit ovat erilaiset.

Ketjuliikkeiden tuotteista löytyy myös itsenäisten ja riippumattomien sertifioijien merkkejä. Dressmann, H&M, KappAhl ja Polarn O Pyret käyttävät osassa vaatteistaan Global Organic Textile Standard eli GOTS-merkintää, joka on ekologisten tekstiilien merkintäjärjestelmä. Dressmannin, KappAhlin ja Polarn O Pyretin jotkut tuotteet noudattavat myös Better Cotton Initiative eli BCI-merkinnän periaatteita.

”GOTS-merkintä on hyvä ja luotettava merkintä luomupuuvillalle, mutta BCI-merkintä ei ole lainkaan yhtä uskottava tai kattava. BCI:n tarkoitus on esimerkiksi vähentää torjunta-aineiden käyttöä, mutta se ei ole missään nimessä tae luomutuotannosta. Luomutuotannossa keinotekoisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö on kokonaan kielletty”, Nurmi toteaa.

Myös H&M:n käytössä oleva, untuvan ja höyhenien tuotannon vastuullisuudesta kertova Responsible Down Standard eli RDS-merkintä on Nurmen mukaan askel oikeaan suuntaan, mutta kriteerien pitäisi olla vielä tiukemmat.

Nurmi toivoo, että ketjujen omien merkkien sijaan olisi olemassa ulkopuolisen, riippumattoman tahon vastuullisuuskriteerit, jotka kattaisivat koko tuotteen elinkaaren ekologisuuden ja eettisyyden.  Näin vaateketjujen vastuullisuutta voisi oikeasti vertailla. Tällä hetkellä luotettavimmatkin sertifikaatit kuten GOTS keskittyvät vain tuotannon tiettyyn osa-alueeseen.

”EU olisi oikea taho laajan ja kattavan vastuullisuuskriteeristönlaatijaksi sekä riippumattomaksi arvioijaksi. On jo olemassa EU-ympäristömerkki, joka on askel oikeaan suuntaan, mutta kriteeristön pitäisi olla vielä paljon tiukempi ja laajempi.”

Ketjujen vaatteista jopa yli puolet on vastuullisuusmerkittyjä

Dressmann

Dressmann myy vaatteita, joissa on Reilun kaupan sertifiointimerkki. Yritys kertoo ottaneensa käyttöön GOTS-sertifikaatin syksyn 2018 aikana. Dressmann noudattaa BCI-järjestön ohjeita, kun se hankkii puuvillansa, mutta yritys ei mainitse tätä vaatemallistoissaan.

H&M

H&M:n vaatteista noin puolessa on ympäristömerkki, jonka tunnistaa nimestä Conscious Collection. Vaateketju pyrkii käyttämään ainoastaan kierrätettyjä tai vastuullisesti tuotettuja raaka-aineita vuoteen 2030 mennessä. H&M käyttää myös kolmannen osapuolen myöntämiä GOTS- ja RDS-sertifikaatteja.

KappAhl

Responsible Fashion -ympäristömerkki kertoo, että vaate on tehty vastuullisemmasta materiaalista tai tuotettu vastuullisemmin kuin perinteisesti valmistetut vaatteet. Ketjun vaatteissa voi myös olla esimerkiksi GOTS- tai BCI-merkintä. 57 prosentissa KappAhlin vaatteista on vastuullisuusmerkki. Tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä ketju käyttää vain vastuullisia materiaaleja.

Lindex

Lindexin mallistosta 55 prosenttia on merkitty vaateketjun omalla Sustainable Choice -ympäristömerkillä. Yrityksen tavoitteena on, että 80 prosenttia vaatteista olisi vastuullisesti tuotettuja vuoteen 2020 mennessä. 

Polarn O Pyret

58 prosenttia Polarn O Pyretin mallistosta ovat merkitty vastuullisuuslapuin. Lapuista näkee, ovatko vaatteet GOTS -tai BCI-sertifioituja, luomua tai kierrätysmateriaaleista tehtyjä.

Stockmann

Stockmann on lisännyt omien merkkiensä vaatteisiin Sustainable Design -riippulapun kertomaan esimerkiksi tuotteessa käytetystä lyocellista tai luomupuuvillasta. Osassa tuotteista tieto ekologisesta materiaalista löytyy tuotteen niskaprintistä.

Lähteet: Råd&Rön ja Stockmann

Kommentit (1)

Eipä ole tähän päivään mennessä (28.10.2019) juurikaan mikään muuttunut. Isot brändit teettävät Aasiassa vaatteensa tehtaissa, jotka edelleen laskevat puhdistamattomat jätevetensä myrkkyineen suoraan jokiin, mistä sadat miljoonat ihmiset saavat päivittäisen vetensä. Stacey Dooley ja pikamuoti, kannattaa katsoa aiheeseen liittyvä dokumentti. Järkyttävää luonnon tappamista osinkojen jaon ja osakkeenomistajien ahneuden takia.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.