Tuottajayhteisöt vastaavat kierrätyksestä

Aluksi hyvät uutiset: kun suomalainen vie vanhan kännykkänsä tai kodinkoneensa viralliseen SER-kierrätyspisteeseen, laitteen reitti tiedetään tarkasti. Tällaisia kierrätyspisteitä on Suomessa vajaat 500 esimerkiksi kaupunkien ja kuntien jäteasemilla sekä suurimpien kodinkonekauppojen yhteydessä.

Suomessa tuli kymmenisen vuotta sitten voimaan jätelain mukainen tuottajavastuu, jonka myötä elektroniikkaa myyvien liikkeiden on otettava vastaan käytettyjä laitteita ja varmistettava niiden päätyminen viralliseen kierrätysprosessiin. Kuluttajan kannalta ei ole merkitystä, onko laite ostettu juuri kyseisestä paikasta. Prismasta hankitun television voi siis huoletta viedä Gigantin SER-kierrätyspisteeseen, eikä samalla tarvitse ostaa mitään. Pieniä sähkö- ja elektroniikkalaitteita otetaan vastaan myös monissa muissa liikkeissä kuin virallisissa SER-kierrätyspisteissä.

Järjestelmän ansiosta kuluttajan on ainakin teoriassa helppo kierrättää käytetyt laitteensa: ei tarvitse ajaa usein kunnan laitamilla sijaitsevalle jäteasemalle.

Käsityötä ja huipputeknologiaa

SER-keräyspisteiden konteista, häkeistä ja lavoilta laitteet kuljetetaan johonkin tuottajayhteisöjen kanssa sopimuksen tehneelle viralliselle käsittelijäfirmalle, joita on Suomessa vajaat parikymmentä.

Yksi suurimmista toimijoista on Kuusakoski, yli 500 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä ja 2 000 ihmistä työllistävä kierrätysfirma, jolla on toimipisteitä Suomen lisäksi Virossa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Kiinassa.

Suomessa esimerkiksi Kuusakosken Heinolan-toimipisteessä käsitellään vuosittain yli 10 000 tonnia elektroniikkaromua, arviolta jopa parikymmentä prosenttia kaikesta talteen saatavasta elektroniikasta. Sinne päätyy vanhoja kodinkoneita ja sähkölaitteita kaikkialta Suomesta.

SER-romun kierrättäminen on yhdistelmä käsityötä ja huipputeknologiaa.

Kuusakosken kierrätyslaitokselle tuleva SER-romu lajitellaan ensin ihmisvoimin esikäsittelylinjastolla. Kuormasta poistetaan SER-kierrätykseen kuulumattomat laitteet. Tietotekniikka- ja mobiililaitteiden osalta arvioidaan, voiko laitteen mahdollisesti käyttää uudelleen. Uudelleenkäyttö on lain mukaan ensisijaista.

Jos laitteen voi käyttää uudelleen eikä asiakasyritys ole sitä kieltänyt, laite tyhjennetään sekä tietoturvallisesti että ulkoisesti niin, että kaikki alkuperään viittaavat merkinnät ja tarrat poistetaan.

Jos taas laitetta ei voi käyttää uudelleen, siitä irrotetaan tietyt osat, muun muassa akku, minkä jälkeen laite ohjataan murskattavaksi.

”Esikäsittely vie aikaa, mutta auttaa meitä nostamaan lopullista kierrätys- ja talteenottoprosenttia”, kertoo Kuusakosken asiakaskokemuspäällikkö Tatu Karlström.

Kun elektroniikkalaitteen vie viralliseen SER-kierrätyspisteeseen, se kierrätetään asianmukaisesti. Yksi tällainen piste on kuvan Helsingissä sijaitseva Kivikon Sortti-asema.

Metallit erotellaan murskasta

Murskauksen tavoitteena on pienentää laitteet sellaiseen kokoon, että romumateriaalin erottelu eri alkuaineisiin on mahdollisimman tehokasta.

Linjastolla kulkevasta murskasta erotellaan esimerkiksi magnetismin, ominaispainon sekä värin perusteella eri materiaaleja.

Niistä tulee Karlströmin mukaan tavanomaista kierrätysteollisuuden kauppatavaraa.

”Suuri osa kierrätysmateriaaleistamme myydään suomalaisille metallinjalostajille”, Karlström kertoo.

Osa materiaaleista päätyy myös ulkomaille, jossa niille löytyy jatkojalostusmarkkinoita. Kuusakosken sopimuskumppaneina on kansainvälisiä metallinjalostajia, jotka jalostavat mursketta edelleen eli erottelevat siitä muun muassa kuparin ja jalometalleja.

Omassa alumiinisulatossaan Kuusakoski sulattaa alumiinia, joka päätyy metalliseoksiksi teollisuuteen. Rauta puolestaan päätyy terästeollisuudelle ja muovit muovinkierrättäjille.

Syntypaikkalajittelua voisi parantaa

Edellä kuvattu virallinen kierrätysprosessi toimii Suomessa hyvin ja valvotusti. Kun siis vie vanhan laitteensa SER-kierrätyspisteeseen, voi olla lähes varma, että se käsitellään ja kierrätetään asianmukaisesti. SER-romu kiinnostaa myös varkaita, mutta pääsääntöisesti kierrätyspaikat ovat valvottuja, ja esimerkiksi kaikki henkilökohtaisia tietoja sisältävät laitteet on syytä palauttaa joko suoraan myymälöiden henkilöstölle tai lukittuihin astioihin.

Kolmen tuottajayhteisön yhteisen palveluyhtiön Elkerin operatiivinen päällikkö Juha-Pekka Lappi sanoo, että pienistä laitteista, kuten älypuhelimista, läppäreistä ja tableteista, pystytään hyödyntämään kierrätysprosessissa noin 90 prosenttia. Suurempien laitteiden, kuten jääkaappien ja pesukoneiden, osien hyödyntämisprosentti on jopa 99.

Parantamisen varaa on kuitenkin aina. Lapin mukaan esimerkiksi syntypaikkalajittelua voisi tehostaa, mikä tarkoittaa, että jo kierrätyksen alkupisteessä eli kotitalouksissa materiaalit voisi lajitella nykyistä tarkemmin. Samoin jäteasemilla ja kauppojen SER-kierrätyspisteissä jaottelua voisi lisätä, kun se nyt on melko karkeaa. Samalle kierrätyslavalle saattaa päätyä sekaisin erikokoisia laitteita.

Yksi ongelma on se, että laitteista ei aina irroteta akkuja ja pattereita ennen kuin ne viedään kierrätykseen. Viime vuonna useiden suomalaisten jätteenkäsittelijöiden toimipisteissä syttyi tulipaloja väärin paikkoihin menneiden litiumakkujen vuoksi, Lappi toteaa.

Vain puolet näkyy tilastoissa

Pirkanmaan Ely-keskuksen tuoreimpien tilastojen perusteella vuonna 2018 suomalaisilta kotitalouksilta kerättiin reilut 56 000 tonnia käytettyjä sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Samaan aikaan markkinoille toimitettiin yli 132 000 tonnia vastaavia laitteita.

Yli puolet elektroniikkaromun kulusta jää siis viralliselta tilastoinnilta piiloon. Miksi?

Paras vastaaja on tuottajavastuun noudattamista valvovan Pirkanmaan ely-keskuksen johtava tuottajavastuuvalvoja Teemu Virtanen. Hän sanoo, että tilastoissa näkyvät pääsääntöisesti vain kuluttajakaupan kierrätysprosentit.

Tämän lisäksi on paljon yritysten välistä kauppaa. Koska yritykset tekevät kierrätyssopimuksia suoraan kierrätysoperaattoreiden kanssa, ne eivät välttämättä tule tuottajavastuuvalvonnan raportointiin. Tämä ei tarkoita, etteivätkö yritykset hoitaisi asioitaan hyvin. Kierrätetyt laitteet eivät vain tilastoidu mihinkään.

Pieniä sähkö- ja elektroniikkalaitteita menee kotitalouksista edelleen myös sekajätteen joukkoon. Lisäksi työpöytien laatikoissa lojuu iso määrä pientä elektroniikkaa, kuten vanhoja puhelimia, joita ihmiset eivät esimerkiksi tietoturvasyistä halua kierrättää.

Tuotteita katoaa tilastoinnin ohi myös ulkomaille. Virtasen mukaan yksityishenkilöt ostavat vanhoja kodinkoneita kierrätyskeskuksista ja nettipalstoilta tai hankkivat niitä pienkauppiaiden palautusten tai huoltoliikkeiden kautta. Sen jälkeen he kuljettavat niitä myytäväksi Venäjälle.

Käytettyjen laitteiden kauppa ei sinällään ole laitonta, vaan on suorastaan kannatettavaa, että laitteet saavat uuden elämän. Ongelmana on vain se, että laitteiden vienti rajan yli vaatisi testaustodistukset ja muut luvat, joilla voidaan todistaa, että kyse ei todellisuudessa ole jätteiden viennistä.

Samalle kierrätyslavalle päätyy jäteasemilla varsin sekalaista tavaraa. Kierrätys tehostuisi, jos eri materiaalit voitaisiin lajitella tarkemmin.

Vientilupia ja vihreää jätettä

Luvista taas osaa kertoa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ylitarkastaja Hannele Nikander. SYKE myöntää jätevientilupia esimerkiksi sellaiselle vaaralliselle jätteelle, jota ei voi käsitellä Suomessa. SYKE myös valvoo lupaehtojen toteutumista.

Vuonna 2019 jätevientiluvilla Suomesta ulkomaille vietiin yhteensä noin 300 000 tonnia jätettä. Tästä noin 2 800 tonnia oli elektroniikkajätteeksi luokiteltua tavaraa. Suurin osa, noin 2 500 tonnia, on kylmälaitteita, jotka viedään käsiteltäväksi Ruotsiin.

”Sikäläiset laitokset ovat pystyneet tekemään paremman tarjouksen kuin vastaavat laitokset Suomessa. Yrityksille tämä on bisnestä”, Nikander sanoo.

Jätevientiluvilla viedään pieniä määriä elektroniikkajätteitä myös Viroon ja Saksaan.

Toinen tärkeä asia on niin sanottu vihreä jäte. Se tarkoittaa esimerkiksi laitteista erotettuja piirilevyjä tai muita komponentteja, joita viedään jatkokäsiteltäväksi usein Aasian maissa sijaitseviin yrityksiin. Jotta elektroniikkajäte voidaan viedä niin sanottuna vihreänä jätteenä, sillä on oltava tarvittavat siirtoasiakirjat sekä asianmukainen laitos vastaanottamassa sitä kohdemaassa. SYKE ei kuitenkaan tilastoi vuosittain ulkomaille viedyn vihreän jätteen määrää.

Valvonta vaatisi resursseja

Laittomaksi vienti muuttuu silloin, jos käytettyjä laitteita viedään ulkomaille ilman, että niiden toimivuutta on testattu. Nikander sanoo, että rajanveto on vaikeaa ja resursseja tarkastuksiin vähän suhteessa siihen, paljonko tavaraa liikkuu.

Hän on erilaisten kansainvälisten tutkimusten pohjalta arvioinut, että Suomesta vietäisiin laittomasti ulkomaille noin 5 000 tonnia elektroniikkajätettä vuodessa. Määrä ei ole valtava, mutta se on kuitenkin merkittävä.

”Maailmanlaajuisesti ongelmia on todella paljon. Suomessa jätevirrat ovat suhteellisen pieniä”, Nikander sanoo.

”Mutta se ei tietenkään tarkoita, etteikö meidänkin pitäisi löytää laittomia virtoja ja tehdä niille jotain. Mutta resursseja pitäisi olla paljon enemmän, jos kaikkiin yksittäisiin vienteihin haluttaisiin puuttua.”

Tavoitteena 65 prosentin kierrätysaste

EU asetti hiljattain jäsenmailleen tavoitteeksi elektroniikan 65 prosentin kierrätysasteeen vuoteen 2025 mennessä. Tähän saakka tavoite on ollut 45 prosenttia, ja siihen Suomessa on päästy.

Koska tilastointi on juuri uudistunut, ei vielä ole tiedossa, kuinka hyvin Suomi uuden tavoitteensa elektroniikan osalta saavuttaa. Pirkanmaan ely-keskuksen Virtanen kuitenkin arvioi, että erityisesti yritysten välisten elektroniikkavirtojen raportoinnin aukkoja parantamalla tavoitteeseen on mahdollista päästä tulevaisuudessa.

Jo tällä hetkellä Suomi on kilomäärillä mitattuna ahkerimpia elektroniikan kierrättäjiä. Keskimäärin elektroniikkaa päätyy kierrätykseen 12 kiloa per asukas, kun Eurostatin tilaston kärjessä oleva Ruotsi kerää pari kiloa enemmän asukasta kohden.

Lähteet: Kuusakosken asiakaskokemuspäällikkö Tatu Karlström, Elker Oy:n operatiivinen päällikkö Juha-Pekka Lappi, AkkuSer Oy:n toimitusjohtaja Tommi Karjalainen

Koti ja piha

Tekniikka

Talous ja palvelut

Ruoka

Terveys ja hyvinvointi

Matkustaminen ja liikenne

Koti ja piha

Biojätteen lajittelu on helppoa näillä ohjeilla

Onnistuuko Maillard-reaktio? – Näin valmistat parasta grilliruokaa hiili-, kaasu- ja sähkögrillillä

Myös pihakalusteet saattavat kaivata suojaa auringolta: näin kannattaa toimia

Kuluttajan oikeudet

Viranomainen voi antaa nyt jopa 100 000 euron seuraamusmaksun, jos tuote ei ole turvallinen

Liikuntarajoitteisten paikkoja ei ollut aluksi myynnissä ollenkaan – näin vastaavat Ticketmaster ja tapahtumanjärjestäjä

Gigantti myy jatkotakuuta, mutta takuun pitäisi olla ilmainen: näin yritys perustelee

Tekniikka

Testi: Näissä bluetooth-kaiuttimissa oli paras akunkesto

Näistä merkeistä huomaat, jos laitteesi tietoturva ei ole kunnossa

Elisa tuo lisäpalvelun kaikkiin liittymiinsä, halusi asiakas sitä tai ei – hinnat nousevat

Talous

Kodinkone rahoituksella? Todellinen vuosikorko voi olla jopa yli 50 %

Tunnistatko verkon ”hiirenloukut”? näin vältyt manipuloivilta käytännöiltä

Foodora sai viranomaiselta nuhtelut: hinnoittelussa lainvastaisia menettelyitä

Ruoka

Lidlin itsepalvelukassalla voi jättää kuitin tulostamatta, mutta ulospääsyyn tarvitsee viivakoodin: ratkaisu on ”porttikuitti”

Sienten säilöminen on helppoa: näin asiantuntija ohjeistaa ravintoarvojen säilyttämiseen

Ruotsalaislehti: kaikissa testatuissa tonnikalapurkeissa haitallista kemikaalia

Terveys ja hyvinvointi

Kyypakkaus ei juuri tehoa käärmeenpuremaan, mutta voi auttaa ampiaisenpistoon

Helpotusta helteeseen näillä testatuilla laitteilla ja selvitetyillä keinoilla

Mistä tyynyt tehdään ja mitä niiden hinnasta voi päätellä?

Pukeutuminen

Ostitko uuden vaatteen? Asiantuntija vinkkaa, mitä kannattaa tehdä ennen sen käyttöönottoa

Lukijan kysymys: alusvaatteessa oli vain paperinen pesulappu, mutta onko se sallittua?

Shein sai EU:lta kovat ukaasit: kuukausi aikaa toimia

Matkustaminen ja liikenne

Miten usein tievaurioon ajamisesta saa korvausta? Näin ely-keskus käsittelee hakemuksia

Auton pakkaaminen alkaa tällä toimenpiteellä jo ennen yhdenkään laukun nostamista

Miksi VR:n paras sesonki tuli myyntiin jo lähes vuosi etukäteen?

Koti ja piha

Tekniikka

Talous ja palvelut

Ruoka

Terveys ja hyvinvointi

Matkustaminen ja liikenne

Koti ja piha

Biojätteen lajittelu on helppoa näillä ohjeilla

Onnistuuko Maillard-reaktio? – Näin valmistat parasta grilliruokaa hiili-, kaasu- ja sähkögrillillä

Myös pihakalusteet saattavat kaivata suojaa auringolta: näin kannattaa toimia

Kuluttajan oikeudet

Viranomainen voi antaa nyt jopa 100 000 euron seuraamusmaksun, jos tuote ei ole turvallinen

Liikuntarajoitteisten paikkoja ei ollut aluksi myynnissä ollenkaan – näin vastaavat Ticketmaster ja tapahtumanjärjestäjä

Gigantti myy jatkotakuuta, mutta takuun pitäisi olla ilmainen: näin yritys perustelee

Tekniikka

Testi: Näissä bluetooth-kaiuttimissa oli paras akunkesto

Näistä merkeistä huomaat, jos laitteesi tietoturva ei ole kunnossa

Elisa tuo lisäpalvelun kaikkiin liittymiinsä, halusi asiakas sitä tai ei – hinnat nousevat

Talous

Kodinkone rahoituksella? Todellinen vuosikorko voi olla jopa yli 50 %

Tunnistatko verkon ”hiirenloukut”? näin vältyt manipuloivilta käytännöiltä

Foodora sai viranomaiselta nuhtelut: hinnoittelussa lainvastaisia menettelyitä

Ruoka

Lidlin itsepalvelukassalla voi jättää kuitin tulostamatta, mutta ulospääsyyn tarvitsee viivakoodin: ratkaisu on ”porttikuitti”

Sienten säilöminen on helppoa: näin asiantuntija ohjeistaa ravintoarvojen säilyttämiseen

Ruotsalaislehti: kaikissa testatuissa tonnikalapurkeissa haitallista kemikaalia

Terveys ja hyvinvointi

Kyypakkaus ei juuri tehoa käärmeenpuremaan, mutta voi auttaa ampiaisenpistoon

Helpotusta helteeseen näillä testatuilla laitteilla ja selvitetyillä keinoilla

Mistä tyynyt tehdään ja mitä niiden hinnasta voi päätellä?

Pukeutuminen

Ostitko uuden vaatteen? Asiantuntija vinkkaa, mitä kannattaa tehdä ennen sen käyttöönottoa

Lukijan kysymys: alusvaatteessa oli vain paperinen pesulappu, mutta onko se sallittua?

Shein sai EU:lta kovat ukaasit: kuukausi aikaa toimia

Matkustaminen ja liikenne

Miten usein tievaurioon ajamisesta saa korvausta? Näin ely-keskus käsittelee hakemuksia

Auton pakkaaminen alkaa tällä toimenpiteellä jo ennen yhdenkään laukun nostamista

Miksi VR:n paras sesonki tuli myyntiin jo lähes vuosi etukäteen?

Kuluttaja