Uskallatko lähteä lääkärin vastaanotolle? Korona vauhditti etälääkäripalveluita julkisella puolella

Videovastaanotolla voidaan tehdä vaikkapa hammastarkastus. Digilääkäripalvelut vaihtelevat kuitenkin suuresti eri kunnissa.

Koronapandemia on lisännyt etälääkäripalveluiden käyttöönottoa myös julkisella puolella. ”Monet alueet ovat kartoittaneet tilannetta korona-aikana, tehneet sopimuksia ja laittaneet palveluita pystyyn”, kertoo hankejohtaja Hanna Nordlund valtion omistamasta SoteDigi-kehitysyhtiöstä.

Esimerkiksi Kuopion yliopistollinen sairaala KYS ja Pohjois-Savon perusterveydenhuolto ottivat käyttöön etävastaanotot videoyhteydellä. Myös Tampereen yliopistollisessa sairaalassa koronatilanne on vauhdittanut etävastaanottoja.

Espoon ja Vantaan kaupunkien terveysasemilla on kevään aikana otettu käyttöön videovastaanottoja, ja hammashoidossa etänä on alettu toteuttaa muun muassa pikkulasten määräaikaistarkastuksia. Helsingin terveysasemilla on kokeiltu videovastaanottoja viime syksystä saakka. Usein terveysasemilla käytetään puhelinta, ellei asia erityisesti vaadi näköyhteyttä. HUSissa on viime aikoina lisätty etävastaanottoja esimerkiksi synnyttäneille sairaalasta kotiutumisen jälkeen.

”Lähes joka alueella etävastaanottoja on aiemminkin ollut joillakin toimialoilla ja yksittäisissä toiminnoissa. Uskoisin, että koronan myötä videovastaanottoja otetaan laajasti käyttöön”, Nordlund sanoo. Yksi etävastaanottojen muoto ovat tietysti lääkärin ja hoitajan puhelinajat, joita on ollut hamasta menneisyydestä asti.

Helsingissä on perustettu erikseen digitaalinen terveysasema vauhdittamaan sähköisten palveluiden käyttöönottoa. Johtava ylilääkäri Marja-Liisa Lommi kertoo, että terveysasemilla käytetään automatisoitua chatbottia, joka ohjaa asiakasta eteenpäin. Myös reaaliaikaista chattia hoitajien ja lääkärien kanssa on kokeiltu, mutta se sitoo niin paljon työpanosta, että sitä ei ole voitu toteuttaa.

Tarkkaa, kattavaa tietoa julkisen terveydenhuollon etäpalveluista ei löydy. Sosiaali- ja terveysministeriö teki toukokuussa kuntien ja kuntayhtymien perusturva-, sosiaali- ja terveysjohtajille kyselyn etäpalvelujen käytöstä. Vastauksissa ei kuitenkaan ole eritelty terveydenhuoltoa erikseen.

Edelliset kootut tiedot etäyhteyksien käytöstä terveydenhuollossa ovat Oulun yliopiston ja THL:n selvityksestä vuodelta 2017, joten ne ovat auttamatta vanhentuneet. Digitalisaatio on edennyt eri kunnissa ja alueilla eri tahtiin.

Julkisessa terveydenhuollossa on viime vuosina panostettu sähköisiin palveluihin, joilla voi saada apua vaivaan jopa ilman kontaktia lääkäriin. Kansallisessa Omaolo-verkkopalvelussa voi tehdä oirearvion, ja palvelu antaa suosituksia, jotka perustuvat uusimpaan tieteellisen näyttöön. Se voi antaa itsehoito-ohjeita, lähetteen näytteenottoon, sähköisen reseptin tai ohjauksen vastaanotolle. Viime aikoina Omaolo on ollut tärkeä koronavirustaudin oirearvioissa.

Jos oirearviossa selviävät vaikkapa selkeät virtsatietulehduksen oireet, pitää vain täyttää sähköinen kaavake terveysaseman käsittelyyn, ja terveysasema lähettää reseptimääräyksen apteekkiin.

Kaikki suomalaiset eivät näin sujuvaa palvelua vielä saa. Omaoloa käyttävien kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien alueilla asuu noin 3,5 miljoonaa ihmistä. Eri yksiköt ovat ottaneet Omaoloa käyttöön omaa tahtiaan. Esimerkiksi toisten terveyskeskusten ajanvaraus on yhdistetty palveluun, toisten ei.

Lue lisää: Lääkäri kännykkään vaikka heti (vain tilaajille)

Kommentit (1)

Lääkäriaika terveyskeskukseen kello 10 tänään. Eipä tarvinnut jonottaa sitä vakiintunutta yli kuukauden mittaista aikaa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.