Ukrainan sota luo epävarmuutta bensapumpuilla – Neste: ”Hintakehitystä vaikea ennustaa”

Neste irtautuu venäläisestä öljystä. Mitä se tarkoittaa suomalaiselle autoilijalle?

Suomalaiset autoilijat ovat joutuneet viime aikoina sopeutumaan ennätyksellisiin polttoaineiden hintoihin, kun Ukrainan sota nosti raakaöljyn hinnan huippulukemiin.

Venäjän raakaöljy ei ole toistaiseksi pakotelistalla, mutta käytännössä monet kansainväliset öljynjalostajat eivät enää suostu ostamaan sitä. Näiden joukossa on myös suomalainen öljynjalostaja Neste.

Neste ilmoitti maaliskuun alussa korvaavansa suurimman osan venäläisen raakaöljyn hankinnastaan muilla raakaöljylaaduilla, kuten Pohjanmeren öljyllä.

Suomen kannalta muutos on merkittävä, sillä tähän saakka Suomeen tuodusta raakaöljystä noin 80 prosenttia on peräisin Venäjältä. Raakaöljy jalostetaan Nesteen Porvoon jalostamolla.

Kysyimme Nesteeltä, miten ja miksi Ukrainan tilanne näkyy nyt suomalaisilla bensapumpuilla.

Hintoihin vaikuttaa moni asia, verot jopa 60 prosenttia

Neste vastasi Kuluttajan kysymyksiin sähköpostitse. Vastauksessaan Neste toteaa, että yhtiö ei lähde arvioimaan yleistä polttoaineiden markkinatilannetta tai -kehitystä. Neste ei siis ennakoi, miten bensan hinta kehittyy.

Neste kertoo korvanneensa jo kaksi kolmasosaa Venäjältä ostamastaan raakaöljystä muilla raakaöljylaaduilla sodan alkamisen jälkeen.

”Emme ole sodan alkamisen jälkeen ostaneet venäläistä raakaöljyä spot-markkinoilta, emmekä toistaiseksi tee uusia sopimuksia raakaöljyn tai fossiilisten syöttöaineiden hankinnasta Venäjältä”, Neste kertoo vastauksessaan.

Spot-markkinat on välittömän vaihdon markkinapaikka, jossa hyödykkeitä kuten öljyä kaupataan sen hetken arvolla.

”Muutokset toteutetaan hallitusti, jotta voimme täysimittaisesti taata tuotetoimitukset asiakkaillemme ja toimintamme turvallisen jatkumisen. Jäljellä olevat hankintasopimukset [Venäjältä] päättyvät tämän vuoden lopussa.”

Neste ei tee myöskään uusia sopimuksia uusiutuvien raaka-aineiden hankkimiseksi jalostamoilleen Venäjältä.

Polttoaineiden hintakehityksestä kysyttäessä Neste toteaa, että polttoaineiden hintoihin vaikuttaa moni asia, kuten maailmanmarkkinat, valuuttakurssit, paikallinen kilpailu ja verotus.

”Verojen osuus polttoaineiden hinnoista Suomessa on jopa 60 prosenttia. Raakaöljyn hinta on noussut geopoliittisen tilanteen kiristyessä. Bensiinin ja dieselin maailmanmarkkinahinta on noussut raakaöljyn mukana.”

Dieselin hintaa nostaa lisäksi kallis maakaasun hinta ja matalat dieselin varastotasot Euroopassa, Neste toteaa. Osa lämpövoimaloista, taloyhtiöistä ja kotitalouksista Euroopassa pystyy korvaamaan maakaasun lämmitysöljyllä polttoaineena.

”Lämmitysöljy on samaa tuoteperhettä kuin diesel, joten niiden hinnat liikkuvat käsi kädessä. Vallitsevasta tilanteesta johtuen tulevaa hintakehitystä on vaikea ennustaa.”

Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa muistuttaa, että raakaöljyn ja jalosteiden hinnat olivat nousseet merkittävästi jo hyvissä ajoin ennen sodan alkua.

”Talouden liikkeellelähtö pandemian jälkeen oli varmaan siinä merkittävä tekijä. Toisena olivat pandemian ja epätavallisen halvan öljyn aikana muodostuneet tuotantokapeikot. Tuotanto, jalostus ja kuljetus eivät pystyneetkään vastaamaan nousseeseen kysyntään välittömästi”, Salomaa analysoi.

Voiko bensan raaka-aineiden alkuperän tietää?

Kysyimme Nesteeltä myös, voiko suomalainen kuluttaja tietää, mistä maasta hänen tankkaamansa polttoaineen raaka-aineet ovat peräisin.

”Neste raportoi läpinäkyvästi raakaöljyn ja muiden fossiilisten syöttöaineiden alkuperän osana vuosiraportointiaan. Yhtiö ei pääsääntöisesti viesti markkina- tai tuotekohtaisista raaka-aineista, sillä ne vaihtelevat raaka-aineiden saatavuuden, hinnan ja markkinakohtaisten vaatimusten perusteella”, vastauksessa sanotaan.

Vastaus on siis ei: Neste ei erittele, kuinka suuri oli venäläisen öljyn osuus Suomen markkinoilla tai eri bensalaaduissa. Nesteen vuoden 2021 englanninkielisessä vuosikertomuksessa kerrotaan, että yhtiö käytti raakaöljyä ja muita fossiilisia raaka-aineita yhteensä 10,1 miljoonaa tonnia. Tästä 7,8 miljoonaa tonnia oli peräisin Venäjältä.

Kommentit (1)

Norjan pitäis myödä nyt öljyä kohtuuhinnalla ainakin Pohjoismaihin.
Mutta kun ei.
Huijarit ja kaupustelujat tekevät tilin vaikka mistä katastrofista.
Varmuusvarastoja voisi ihan hyvin nyt käyttää, vai minkä takia varastoja on?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.