Turvafirma myi muistisairaan kotiin kalliin hälytysjärjestelmän – peruutusehdot aiheuttavat hämmennystä kotimyynnissä

”Pakkomyyntiä” tapahtuu, mutta KKV voi puuttua vain räikeimpiin tapauksiin.

Kuluttaja sai vinkin tapauksesta, jossa turvallisuusalan yritys myi muistisairaan vanhuksen kotiin hintavan hälytysjärjestelmän.

Kuukausihinta oli noin 400 euroa. Kaupat tehtiin vanhuksen kotona eli kyse oli kotimyynnistä.

Lukija kertoo olleensa yhteydessä turvafirmaan ja saaneensa vastaukseksi, että yrityksen palveluille ei ole yläikärajaa. Yritys ei aluksi suostunut perumaan sopimusta ilman asianomaisen osallistumista.

”Miten ihmeessä muistisairas pystyy perumaan sopimuksen, kun hän ei edes muista tehneensä sellaista?” lukija ihmetteli.

Useiden yhteydenottojen jälkeen tilanne ratkesi lopulta asiakkaan hyväksi.

Vain vakavimpiin tapauksiin ehditään puuttua

Kuluttaja ei julkaise yrityksen nimeä yksittäistapauksen perusteella. Kilpailu- ja kuluttajavirastosta (KKV) kerrotaan, että KKV:n kuluttajaneuvonta on saanut kyseisestä yrityksestä noin 30 ilmoitusta vuosina 2016–2021. Tänä vuonna niitä on tullut viisi.

Yritys ei ole kuitenkaan kuluttaja-asiamiehen valvonnassa, eli KKV ei tutki sitä. Erityisasiantuntija Kristiina Vainio ei ota kantaa yrityksen toimintatapoihin pelkän ilmoitusmäärän perusteella. 

”Pelkkä ilmoitus ei vielä kerro, että yritys rikkoisi lakia.”

Vainio toteaa, että KKV:n ei ole mahdollista tutkia kaikkia ilmoitettuja yrityksiä. KKV:n kuluttajaneuvonta ja kuluttaja-asiamies saavat vuosittain kaikkiaan yli 60 000 yhteydenottoa.

”Joudumme priorisoimaan. Puutumme vakavimpiin tapauksiin, jotka esimerkiksi koskevat laajaa kuluttajajoukkoa tai joissa puhutaan isoista rahasummista tai jotka ovat muuten erityisen merkityksellisiä kuluttajien kannalta.”

Peruutusehdot hämmentävät kotimyynnissä

Kotimyyntiin liittyvät yhteydenotot ovat viime vuosina olleet yleisiä kuluttajaneuvonnassa. Vuonna 2020 niitä tuli noin 1 100.

KKV:n erityisasiantuntijat Katja Järvelä ja Mika Saastamoinen kirjoittivat aiheesta 16. helmikuuta Kuluttaja-asiamiehen blogissa

”Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ikäihmiset, joilla kyvykkyyttä ostopäätösten harkintaan voivat rajoittaa esimerkiksi muistisairaudet. He näyttävät joutuvan muita useammin hankaluuksiin tehtyään sopimuksen hyväuskoisena myyjän antamien riittämättömien tai harhaanjohtavien tietojen varassa tai myyjän painostamana”, Järvelä ja Saastamoinen kirjoittavat.

Kuluttaja-asiamies puuttui kotimyyntiä harjoittavien yritysten toimintaan valvontaprojektissa vuonna 2018. Huomautettavaa oli etenkin remonttifirmojen toiminnassa. Myös Kuluttaja-lehti selvitti remonttifirmojen toimintaa.

”Epäselvyydet liittyvät usein siihen, onko kyse palvelusopimuksesta vai tavaran kaupasta. Niissä on erilaiset peruuttamisoikeudet”, Kristiina Vainio kertoo.

Tavaralla ei ole koti- ja etämyynnille laissa turvattua 14 päivän peruuttamisoikeutta, jos se valmistetaan tai sitä muunnellaan kuluttajan tarpeisiin eli tehdään niin sanotusti mittatilaustyönä.

Palvelusopimuksella ei puolestaan ole peruuttamisoikeutta, jos työ on ehditty tehdä. Tämä koskee esimerkiksi huoneistoremontteja.

Kauppa voi myös sisältää sekä tavaran että palvelun ostamista. Tällöin voidaan arvioida, kummastako kuluttaja maksaa enemmän: jos tavaran osuus hinnasta on suurempi kuin työn, sopimus voidaan katsoa tavaran kaupaksi, ja peruuttamisoikeus määräytyy sen mukaisesti.

”Peruuttamissäännöt ja niiden poikkeukset aiheuttavat paljon sekaannuksia. Ne voivat olla yrityksillekin vaikeita tulkita”, Vainio sanoo.

Edunvalvoja voi vaatia kaupan purkua

Kun kotimyynnin kohteena on muistisairas vanhus, kaupan peruuttamisen kannalta oleellista on, onko henkilö oikeustoimikelpoinen.

”Jos henkilö on todettu oikeustoimikelvottomaksi, tilanne on selkeä: silloin voidaan katsoa, että kuluttaja ei ole ymmärtänyt tekemänsä sopimuksen merkitystä. Hänen edunvalvojansa voi ilmoittaa yritykselle, ettei sopimus ole sitova”, Vainio sanoo.

Aina muistisairas ei ole edunvalvonnassa, ja myyjälle kuluttajan kyvykkyyden arviointi voi olla vaikeaa. Jos kuluttaja tai tämän omainen kuitenkin katsoo, ettei ostaja ole ymmärtänyt tekemäänsä sopimusta, voidaan vaatia kaupan purkua vetoamalla esimerkiksi lakiin varallisuusoikeudellisista oikeustoimista eli oikeustoimilakiin.

Lain 33. pykälässä sanotaan:

Oikeustointa, jota muuten olisi pidettävä pätevänä, älköön saatettako voimaan, jos se on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota oikeustoimeen, ja sen, johon oikeustoimi on kohdistettu, täytyy olettaa niistä tietäneen.

”Tämä tarkoittaa käytännössä tilannetta, jossa myyjän olisi pitänyt ymmärtää  kuluttajan käytöksestä, ettei tämä ymmärrä tekemänsä sopimuksen merkitystä”, Vainio sanoo.

Vainio muistuttaa lisäksi, että korona-aikana kotimyynnissä on huomioitava terveysviranomaisten asettamat rajoitukset ja suositukset.

Vainion mukaan kuluttajaneuvontaan on tullut viimeisen vuoden aikana yksittäisiä ilmoituksia, joissa on esitetty huoli riskiryhmään kuuluvien kuluttajien kotona tapahtuvasta kotimyynnistä.

”Kenellä tahansa on oikeus kieltää myyjää tulemasta kotiinsa.”

 

Lue lisää kotimyynnin ongelmista Kuluttaja-lehden 4/2015 artikkelista Härskit kotimyyjät: rahat pois vanhuksilta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.