Testissä 9 viinikaappia: Laadusta täytyy maksaa

Kalliit viinikaapit ovat parhaita kaikilla testin osa-alueilla, paitsi sähkönkulutuksessa.

Kuluttajan testaamien viinikaappien hintahaitari on suuri: noin 600 eurosta 3 150 euroon. Testitulosten perusteella parhaat viinikaapit ovat kalliita, mutta kuluttavat myös paljon sähköä.

Testin kaapit ovat ulkomitoiltaan samaa luokkaa, noin 60 senttimetriä leveitä ja alle 90 senttimetriä korkeita, mutta sisätiloissa on vaihtelua. Pienimpiin malleihin mahtuu 34 viinipulloa, tilavin malli on tarkoitettu peräti 62 pullolle. Valmistajien ilmoittamat pullonsäilytysmäärät eivät tosin aina pidä paikkaansa: kahden kaapin testattu kapasiteetti osoittautui ilmoitettua pienemmäksi.

Kaikissa testin viinikaapeissa on kaksi lämpötilavyöhykettä, joissa voi säilyttää erilaisia viinejä. Kaappien ylä- tai vasen vyöhyke asetettiin seitsemän asteen lämpötilaan ja ala- tai oikea vyöhyke 12 asteen lämpötilaan koko testin ajaksi. 7 asteeseen asetettuna viinikaapit pitävät viinit noin hieman alle 7–9 asteisina. 12 asteeseen säädettyjen osioiden viinien lämpötilat vaihtelivat alle 12 asteesta yli 13 asteeseen.

Kun viinikaappiin lisää pulloja, niiden jäähtymisessä kestää aikansa. Nopein kaappi jäähdytti 7-asteiseen lämpötilavyöhykkeeseen lisätyt viinipullot 5 tunnissa ja seuraavaksi nopein 11 tunnissa, mutta kaikilla muilla jäähdytykseen kului 48 tuntia tai yli. 12-asteiseen osioon lisätyt viinit jäähtyivät nopeimmillaan 10 tunnissa, kun hitaimmilla jäähdytykseen kului 2 vuorokautta tai pidempään.

Testissä tutkittiin myös viinikaappien eristyskykyä, jolla on merkitystä sähkökatkon aikana. Parhaimmillaan kaapit säilyttivät viinit alle 18-asteisina noin kaksi ja puoli vuorokautta. Kahdella kaapilla ensimmäinen viinipullo lämpeni 18-asteiseksi noin puolessatoista vuorokaudessa.

Kostea ilma ja vaakatasossa säilytys estävät luonnonkorkin kuivumista. Jos pulloja säilytetään pystyasennossa, korkki voi kuivua ja happea päästä pullon sisään, jolloin viini hapettuu. Testissä kiinnitettiin huomiota viinikaappien eri osastoiden kosteusprosentteihin. Useimmat testin viinikaapit saivat huonon tai erittäin huonon arvosanan kosteusprosenteistaan. Parhaimmillaan kosteusprosentti oli viileämmällä puolella 59 ja lämpimämmällä 67.

Testattujen viinikaappien melutasot olivat tyypillisesti noin 35 desibeliä tai hieman yli. Äänekkäimpien melutaso oli yli 40 desibeliä. Viinikaappi voi olla siis perinteistä jääkaappia äänekkäämpi.

Viinikaapit kuluttavat myös tyypillisesti enemmän sähköä kuin jääkaapit. Useimmat testin viinikaapit kuluttavat sähköä noin 120–150 kilowattituntia vuodessa. Eniten sähköä kuluttavat vievät lähes 200 kilowattituntia vuodessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.