S-ryhmältä kunnianhimoinen kalalupaus – miten Norjan kassilohi istuu vastuullisuuteen?

WWF:n mukaan Norjan kasvatettu lohi ei ole järin ekologinen valinta.

S-ryhmä kertoi 11. tammikuuta 2021 uudesta vastuullisuusohjelmastaan. Siinä asetetaan tavoitteeksi muun muassa kasvisten ja kasvispohjaisten ruokien määrän nostaminen 65 prosenttiin kaikesta myydystä ruoasta vuoteen 2030 mennessä.

Samalla osuuskaupparyhmä päivitti kalalinjaustaan. SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa kertoi tiedotteessa S-ryhmän haluavan, että sen myymä kala on ”varmasti pyydetty kestävistä kalakannoista, eikä vaaranna lajien monimuotoisuutta”.

SOK:n kalalupaus on kunnianhimoinen, sillä suomalaisten kauppojen kalahyllyjä hallitsee vahvasti norjalainen kassilohi, jota ei pidetä erityisen vastuullisena valintana. Vuonna 2019 suomalaiset söivät Norjassa kasvatettua lohta keskimäärin 3,5 kiloa, mikä on noin neljännes kaikesta kalan kulutuksesta.

S-ryhmä luokittelee Suomessa tarjolla olevat ruokakalat vihreälle, keltaiselle tai punaiselle listalle WWF:n kalaoppaan suositusten mukaisesti. Jos jokin kala ei kuulu WWF:n listalle, hyödynnetään muita tutkittuja lähteitä.

WWF:n kalaoppaassa Norjan kassilohi kuuluu tällä hetkellä (2021) keltaiseen ”Osta harkiten” -luokkaan. WWF:n mukaan Norjan lohenkasvatuslaitoksiin liittyy lukuisia ongelmia: ne voivat muun muassa levittää tauteja ja loisia luonnonkaloihin. Lisäksi kasvatuksesta karkaavat kalat voivat heikentää luonnonlohikantojen perimää risteytymällä niiden kanssa.

Punaisen listan kalalajien kulutusta tulee välttää, sillä ne ovat uhanalaisia tai voimakkaasti ylikalastettuja. Suositukset perustuvat kalakantojen tilaan ja pyyntitapojen kestävyyteen.

Kassilohta yhä kalatiskillä

S-ryhmä ei kuitenkaan ole muuttanut kasvatettua Norjan lohta koskevaa linjaustaan, eli sitä aiotaan myydä entiseen malliin.

”Kuluttaja päättää mitä haluaa ostaa. On kuitenkin iso kysymys, miten voitaisiin edistää kotimaisen kalan kysyntää ja tuoda esille kotimaisia tuotteita”, Elomaa sanoo.

Toistaiseksi suomalaiset ovat äänestäneet lompakollaan. Norjan lohi on suhteellisen edullista, ja sen saatavuus on hyvä.

WWF:n suositukset vaikuttavat silti S-ryhmän kalavalikoimiin.

”Esimerkiksi sinievätonnikalaa ei saa enää olla meidän valikoimissamme, koska laji on äärimmäisen uhanalainen. Tonnikaloissa otetaan vahvemmin ohjenuoraksi WWF:n suositukset”, Elomaa kertoo Kuluttajalle.

Vastuullisuusohjelman tavoitteena on myös nostaa S-ryhmän kaupoissa ja ravintoloissa myytävän kalan kotimaisuusastetta. Se on nykyisin noin neljännes.

Myös markkinoinnilla voidaan vaikuttaa kulutustottumuksiin. Vuoden 2019 Suomu nousuun -kampanjan ansiosta kotimaisen kalan myynti on kasvanut S-ryhmän kaupoissa 20 prosentilla.

”Uudet tuotteet kannustavat ostamaan kotimaista. Hinta vaikuttaa toki paljon siihen, päätyykö tuote ostoskoriin vai ei.”

WWF: valitse kotimainen kirjolohi

WWF:n suojeluasiantuntija Perttu Tamminen ei ota tässä vaiheessa kantaa siihen, onko S-ryhmän tuore kalalinjaus yhtä kunnianhimoinen kuin millaisena sitä markkinoidaan.

”Myönteistä on, että heillä on selkeästi tahtotila lisätä kalatuotteiden vastuullisuutta.”

Tammisen mukaan kalatiskeillä on tapahtunut viime vuosina edistystä, sillä ympäristövaikutuksiltaan kaikkein ongelmallisimpia kalatuotteita on karsittu valikoimista. 

WWF:n vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan punaisella listalla olevia tuotteita oli päivittäistavarakaupoissa vain kaksi prosenttia kaikista kala- ja äyriäistuotteista.

Tamminen arvioi, että lohen kysyntä pakottaa kauppiaat ostamaan tuotteensa Norjasta.

”Esimerkiksi kotimaisen kirjolohen kysyntä on suurempi kuin mitä kalankasvatuslaitokset pystyvät tuottamaan.”

Kotimaista kirjolohta kannattaisi suosia, sillä Suomessa esimerkiksi loistauteja ei esiinny Norjan tapaan. Kirjolohi ei myöskään nykyisellään lisäänny Suomen vesistöissä siinä määrin, että kasvattamoista karkaavat yksilöt vaarantaisivat luonnonkalakantoja. Kirjolohta myös istutetaan paljon luonnonvesiin kalastettavaksi.

Tamminen suosittelee kuluttajaa tutustumaan rohkeasti eri kalalajeihin.

”Kotimaisissa särkikaloissa saatavuus on parantunut, ja silakkaa on aina hyvin saatavilla. Myös esimerkiksi muikun, ahvenen, kuhan ja hauen kulutusta voisi hyvin lisätä.”

Kotimaisten kalojen osalta ongelmana on tosin hinnoittelu. ”Esimerkiksi ahvenfileen hinta kuluttajalle saisi olla kohtuullisempi.”

Kommentit (5)

Kalasta kannattaisi kirjoittaa positiivisemmin. Pitäisi muistaa ainakin mainita näissä, että kalan syöminen on joka tapauksessa terveellistä ja sitä kannattaisi lisätä. Oli se sitten kotimaista tai norjalaista.

Kalan terveellisyys ei kuitenkaan auta siihen, että monet kalajannat ovat todella uhanalaisia ja kasvattamoiden ympäristöongelmat todellisia.
Kiitos tästä jutusta, lisää tällaisia! 🙂

Ruotsalaisessa Kirjolohessa on yleensä parhain maku sekä vähiten ruotoja lihassa kotimaiseen verrattuna, mikä on ettei sitä näe tiskeissä entiseen tapaan?

Tämä on muuten mielenkiintoinen havainto johon on helppo yhtyä! Mikäköhän on syynä…?

Kasvatettua lohta kyllä tiskeiltä löytyy eri muodoissa mutta kotimaista silakkaa saa haluavalle myydään ”ei oota”, niin kuin muitakin kotimaisia kaloja himoaville.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.