Ruplan kurssi pohjalukemissa, pörssisähkön hinta pilvissä – Sähköasiakkaan syytä varautua ”isoihin heittoihin”

Ukrainan sota tuntuu myös suomalaisen kukkarossa. Miten käy sähkön hinnan?

Sähkön hinta on ollut viime aikoina jyrkässä nousussa. Tilastokeskuksen mukaan pohjoismaisen pörssisähkön hinta rikkoi aiemmat ennätykset vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä.

Alkuvuodesta 2022 energian hinnan nousu on jatkunut Ukrainan sodan ja Venäjälle asetettujen pakotteiden johdosta, kertoi muun muassa energiayhtiö Vattenfall.

Sähköpörssi Nord Poolissa Suomen aluehinta oli esimerkiksi viikolla 10 (7.–13.3.) keskimäärin noin 119 euroa megawattitunnilta. Vuotta aiemmin vastaavalla ajanjaksolla hinta oli noin 44 euroa. Aluehinta on Suomen hinta-alueen tunneittain vaihtuva pörssihinta eli niin kutsuttu spot-hinta. Tämä on hinta, jolla sähköyhtiöt ostavat sähköä Nord Pool -pörssistä. Kuluttajalle sähkön lopullinen hinta muodostuu spot-hinnasta, arvonlisäverosta, sähkönsiirron hinnasta sekä sähkönmyyjän marginaalista.

Selvitimme, miten sähkön hinnan odotetaan kehittyvän kevään aikana ja miksi Ukrainan sota näkyy suomalaisten kuluttajien sähkölaskussa.

Sähkön hinta laskenee kesää kohti

Sähkön hintakehityksen ennustaminen on tällä hetkellä hyvin vaikeaa, sanoo Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.

”Tilanne voi muuttua ja muuttuu koko ajan. Esimerkiksi sähkön tai kaasun tuonnin määristä tai jatkumisesta ylipäätään ei ole takeita. Sinänsä hyvä asia juuri nyt koko EU:n kannalta on se, että lämmityskausi alkaa olla pääosin takana”, Salomaa sanoo.

Salomaan mukaan sähkön johdannaismarkkinat ennakoivat tällä hetkellä sitä, että sähkön hinta laskisi hieman kesää kohti Pohjoismaissa. Johdannaismarkkinat kertovat ostajien ja myyjien hintaodotuksista markkinoilla.

”Tämän hetken tiedot viittaavat pienen laskun odotukseen kesää ja kohti ja kesäksi, mutta sitten hinnat taas voivat nousta seuraavaa talvea kohti. Johdannaismarkkinoilla arvioidaan todennäköisintä toteutumaa, mutta todennäköisyydet ovat viimeisen vuoden aikana heittäneet monen monituista kertaa”, Salomaa sanoo.

EU:n kaasumarkkinat heijastuvat Suomeen

Venäjää koskevat talouspakotteet eivät koske ainakaan toistaiseksi sähkön ja maakaasun tuontia Venäjältä. Miksi pakotteet sitten nostavat sähkön hintaa Suomessa?

”Suomi on osa yhteisiä eurooppalaisia sähkömarkkinoita, minkä takia muualla Euroopassa kaasun ja kivihiilen hintojen nousun takia tapahtunut sähkön hintojen nousu heijastuu myös tänne. Yhteisillä markkinoilla sähkö pyritään tuottamaan siellä, missä sitä on edullisinta tuottaa ja siirtää siirtokapasiteettien rajoissa muille alueille”, sanoo Energiaviraston Markkinat-yksikön johtaja Antti Paananen.

Kaasun ja kivihiilen hinnat olleet nousussa viime syksystä alkaen, ja alkuvuonna 2022 kaasun hinta on noussut erittäin voimakkaasti. Lisäksi päästöoikeuksien hinnat vaikuttavat fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön hintaan.

Suomessa kaasua ei käytetä pelkässä sähkön tuotannossa, vaan sen käyttö liittyy lämmön tuotantoon tai yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon (CHP).

Venäjän tilanteen vaikutus Suomeen tulee pääasiassa kaasumarkkinoiden kautta, sanoo Pekka Salomaa. EU:n kaasuvarastot ja kaasun tarjonta ovat heikentyneet, minkä takia kaasun hinta esimerkiksi Keski-Euroopassa moninkertaistui vuoden 2021 aikana.

”Maakaasu on merkittävä sähköntuotannon polttoaine muun muassa Saksassa. Kaasun hinta nosti sähkön hinnan epätavallisen korkeaksi, ja tämä ketjureaktio on ulottunut myös Suomen sähkön hintaan”, Salomaa sanoo.

Noin 40 prosenttia EU-maiden käyttämästä maakaasusta tulee Venäjältä. Jos tuonti Venäjältä vähenee, se vaikuttaa lisää eurooppalaisiin sähkömarkkinoihin.

Sähkön tuonti jatkuu toistaiseksi Venäjältä

Suomeen tuodaan edelleen sähköä Venäjältä, esimerkiksi maaliskuun puolivälissä noin 1 400 megawatin teholla. Venäjä on Suomelle suurin tuontisähkön toimittaja.

Onko Suomi varautunut Venäjän tuontisähkön korvaamiseen tarvittaessa?

”Suomeen tuodaan edelleen sähköä Venäjältä, mutta vähemmän kuin vielä runsas vuosikymmen sitten. Tuonnin loppuminen tietenkin vähentäisi tarjontaa ja nostaisi hintaa jonkin verran. Tuntikohtaisesti vaikutus voisi vaihdella huomattavassa määrin”, Salomaa pohtii.

Venäjän tuontisähköä voidaan kompensoida tuulivoimalla ja Olkiluoto 3 -ydinvoimalan tuottamalla sähköllä. Energiavirasto arvioi viime vuoden lopulla, että Suomessa on talvikaudella 2022–2023 käytettävissä olevaa oma sähkön tuotantokapasiteettia noin 10 700 megawattia.

Uutta tuulivoimakapasiteettia on tulossa tänä vuonna yli 1 000 megawattia, ja lisäksi Olkiluoto 3:n säännöllinen tuotanto alkaa näillä näkymin heinäkuussa. Sen teho on 1 600 megawattia.

”Kun Olkiluoto 3 -reaktorin täysimittainen tuotanto on alkanut, se tuottaa Suomeen jatkuvasti enemmän sähköä kuin mikä on Venäjän koko tuontikapasiteetti”, Salomaa suhteuttaa.

Energiateollisuus kiisti sähköpulan

Maaliskuussa ryhmä Aalto-yliopiston tutkijoita esitti Helsingin Sanomissa, että jos energian tuonti Venäjältä päättyisi, seurauksena voisi olla jopa vakava sähköpula. Energiateollisuus puolestaan arvioi julkaisemassaan tiedotteessa, että sähköpula olisi hyvin epätodennäköinen. Tiedotteen mukaan Olkiluoto 3:n käyttöönotto ja tuulivoiman lisääminen nostavat Suomen energiaomavaraisuutta merkittävästi.

”Meillä ei ole ajankohtaista huolta sähkön riittävyydestä, mutta energian hinta tulee olemaan hyvin vaihteleva lähitulevaisuudessa”, Pekka Salomaa sanoi tiedotteessa.

Entä millainen sähkösopimus kuluttajan kannattaa tässä tilanteessa tehdä, jotta välttyy rajuimmalta hinnannousulta?

”Kilpailuttaminen ja vertailu on yleisesti järkevää. Jos taloudessa on pelivaraa ja varaa myös ajoittaa esimerkiksi lämmitystä yöajalle, voi valita pörssisähkön, mutta silloin pitää varautua isoihin heittoihin. Jos talous on tarkkaan mitoitettu, voi olla syytä tehdä kiinteä määräaikainen sopimus. Silloin erityisesti hintavertailu on tärkeää”, Salomaa neuvoo.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.