Heittääkö kauppa syömäkelpoista ruokaa roskiin?

Kaikki ruoka ei mene kaupaksi. Osa joutuu roskiin, osa lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Kuinka paljon kauppa haaskaa ruokaa?

Mielikuva ruokakauppiaasta heittämässä myymättä jäänyttä ruokaa roskiin, elää edelleen. Samoin mielikuvat siitä, miten ihmiset dyykkaavat täysin syömäkelpoista ruokaa kauppojen roskalaatikoista.

Dyykkarit ja monet muutkin toivoisivat, että kaupat mieluummin lahjoittaisivat myymättä jääneen ruuan sitä tarvitseville.

Näin tapahtuukin yhä useammin. Esimerkiksi Kesko lahjoittaa nykyään noin 40 prosenttia myymättä jääneestä ruuasta hyväntekeväisyysjärjestöille. Ruokalahjoituksia tekee noin 90 prosenttia K-ruokakaupoista.

S-ryhmän ruokalahjoitusten määrä taas on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Nyt ryhmän 900 myymälästä noin 700 lahjoittaa ruokaa.

Mutta onko ruuan lahjoittaminen vaikuttanut siihen, kuinka paljon ruokaa kaupat heittävät roskiin?

Ruokaa auton tankkiin

Puolueetonta tietoa ruokahävikin määrästä ja sen muutoksista ei ole. Tiedot ovat kaupan alan itsensä julkaisemia. Siksi on myös mahdotonta selvittää, kuinka paljon kaupat yhä heittävät ruokaa roskiin.

Kaikki asiantuntijat kuitenkin arvioivat, että ruokalahjoitusten myötä roskiin menevän ruuan määrä on vähentynyt.

Päivittäistavarakaupan yhdistyksen mukaan ruokakauppojen elintarvikkeista keskimäärin 1,7 prosenttia päätyy Suomessa hävikiksi. Tästä osuudesta suurin osa lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Keskon mukaan roskiin päätyy pääasiassa vain syömäkelvotonta ruokaa.

SOK:n suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen kertoo, että hävikkiä syntyy enemmän pienemmissä kuin suuremmissa myymälöissä. Myymättä ja lahjoittamatta jäänyt ruoka menee biojätteeksi ja sitä hyödynnetään myös bioetanolin raaka-aineena.

”Myös biojätteisiin päätyneet elintarvikkeet päätyvät lopulta hyötykäyttöön kuten energiantuotantoon”, Lyytikäinen sanoo.

Vastuu siirtyy järjestöille

Kaupan osuus kaikesta Suomessa tuotetusta ruokahävikistä on alan oman arvion mukaan 18 prosenttia. Se tarkoittaa vuosittain 65–75:tä miljoonaa kiloa ruokaa. Kotitalouksista syntyy ruokahävikkiä lähes kaksinkertainen määrä.

Kauppojen kannalta tehokkain tapa vähentää hävikkiä on ennakoida, mitä kuluttajat ostavat ja tilata valmistajalta oikeita määriä. Tietotekniikasta on apua. Myös alennustarrat yhdistettynä varsinkin kauppojen aukioloaikojen pidentymiseen ovat pienentäneet hävikkiä.

Koska kaikesta ennakoinnista huolimatta ruokaa tilataan yli tarpeen eikä sitä saada myytyä edes alennuksella, hävikkiä syntyy.

Ruuan lahjoittaminen hyväntekeväisyyteen oli pitkään nihkeää, sillä kauppoja arveluttivat vastuukysymykset. Asiaan saatiin selkeys vuonna 2013, kun Elintarviketurvallisuusvirasto Evira antoi ruokahävikin käsittelystä ensimmäiset kirjalliset ohjeet.

”Kun kauppa lahjoittaa ruokaa, se siirtää vastuun elintarvikkeiden laadusta avustusjärjestölle”, sanoo Eviran ylitarkastaja Pirjo Korpela.

Kauppa välttää jätemaksut

Kauppa ja viranomaiset epäilevät, ettei lahjoitusruuan määrä voi nykyisestä enää kasvaa. Pullonkaulana ovat järjestöjen omat resurssit. Varsinkin syrjäseutujen kaupoilla on vaikeuksia löytää yhteistyökumppaneita, joten ruokaa voi joutua roskiin. ”Ruuan jakaminen vaatii riittävän ison järjestön, jossa on paljon vapaaehtoisia”, Korpela toteaa.

Viime vuonna kuusi kansanedustajaa teki lakialoitteen, joka pakottaisi ruokakaupat ja esimerkiksi kahvilat lahjoittamaan myymättä jääneen ruuan hyväntekeväisyysjärjestöille. SOK:n Lyytikäisen mukaan laki ei lisäisi lahjoitusruuan määrää. ”Lahjoitamme jo kaiken, minkä voimme”, hän sanoo.

Motivan asiantuntija Elina Ovaskainen pitää hyvänä sitä, että kauppa lahjoittaa ruokaa hyväntekeväisyyteen. Hän kuitenkin muistuttaa, että järjestöt hakevat ruuan kaupasta omalla kustannuksellaan – toisin kuin jätefirmat, joille kauppa maksaa siitä, että ne hakevat myymättä jääneen ruuan pois.

Ovaskainen ymmärtää, ettei lahjoittaminenkaan ole kaupoille täysin ilmaista. Kaupan henkilökunta käyttää aikaa lahjoitettavan ruuan lajittelemiseen. Hän haluaisi kuitenkin herättää keskustelua siitä, kenelle hävikkiruoan kuljettamisesta syntyvät kustannukset kuuluvat.

”Ruokahävikki on aina kustannus. Kenelle kauppa on valmis maksamaan siitä, että jäte vaihtaa omistajaa?” Ovaskainen kysyy.

Kuluttaja-lehti järjestää Hävikkiviikon 2017. Hävikkiaiheisten artikkelien kirjoittamiseen on saatu maa- ja metsätalousministeriön tukea. Rahoitus ei ole vaikuttanut artikkelien sisältöön.

MYYTTI

Kauppa heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin.

TUOMIO

Pitää paikkansa osittain. Varsinkin syrjäseuduilla ruokaa todennäköisesti joutuu roskiin. Kauppa kuitenkin lahjoittaa yhä enemmän ruokaa hyväntekeväisyyteen. Myös alennustarrat ja pidemmät aukioloajat ovat vähentäneet roskiin heitettävän ruuan määrää.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.