Remonttifirma maksaa virheistään

Urakoitsija ei voi luistaa huolimattomuudestaan rajaamalla sopimusehtoja. Virheistä kannattaa reklamoida mahdollisimman nopeasti.

Remontit ovat kuluttajaneuvonnan tilastojen perusteella yleisiä valituksen ja riidan aiheita. Useimmiten kyse on remontoijan tekemästä virheestä, joka voi joskus johtaa siihen, että yritys joutuu maksamaan asiakkaalle vahingonkorvausta.

Tyypillinen vahingonkorvaukseen johtava tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, jos kylpyhuoneremontin yhteydessä puutteellisesti tehty vesieristys aiheuttaa kosteusvahingon. Kuluttajariitalautakunnan käsittelemässä tapauksessa kotivakuutus ei korvannut tällaista vahinkoa asiakkaalle, koska sen katsottiin johtuneen rakennusvirheestä. Tällaisessa tilanteessa korvauksia on haettava suoraan remontoijalta.

Laki määrää urakoitsijan vastuut

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) kuluttajaneuvonnan johtava asiantuntija Mikko Saastamoinen sanoo, että ennen remonttia on tärkeää sopia mahdollisimman tarkasti siitä, mitä remonttityö sisältää. Lisäksi kannattaa varmistaa, että urakoitsijalla on vastuuvakuutus. Esimerkiksi konkurssitilanteessa kuluttaja voi tällöin esittää korvausvaatimuksensa suoraan vakuutusyhtiölle.

Työn suorittajan vastuut tulevat suoraan kuluttajansuojalaista, joten remontoija ei voi sopimuksella rajata vastuutaan mahdollisista virheistä. Myöskään remontin vastaanottokuittaus tai lopputarkastuspöytäkirjan allekirjoitus ei poista asiakkaan oikeutta vedota virheeseen.

Jos remontin aikana sattuu korjaamista vaativia virheitä, kuluttaja voi edellyttää, että urakoitsija korjaa ne viipymättä. Jos urakoitsija ei tähän syystä tai toisesta suostu, asiakkaalla voi olla oikeus korjauttaa virheet toisella yrityksellä ja laskuttaa kustannukset alkuperäiseltä remontoijalta.

”Aina pitää katsoa, vastaako lopputulos sitä, mitä on sovittu, ja onko se ammattitaitoisesti ja huolellisesti tehty”, Saastamoinen sanoo.

Reklamoi kohtuullisessa ajassa

Korvausvaatimukset voi kohdistaa työn todelliselle tekijälle eli esimerkiksi aliurakoitsijalle. Viime kädessä pää­urakoitsija on kuitenkin vastuussa ­virheistä, joten asiakas voi valita, kummalle vaatimuksensa esittää.

Lain mukaan reklamaatio vahingosta pitää tehdä ”kohtuullisessa ajassa” siitä hetkestä, kun virhe on havaittu tai se olisi pitänyt havaita. Käytännössä remontoijalle kannattaa reklamoida mahdollisimman nopeasti.

Jos mahdollisen virheen laadusta tai vahingosta on erimielisyyttä, Saastamoinen kehottaa kääntymään ulkopuolisen, puolueettoman rakennusalan ammattilaisen puoleen. Nämä kustannukset voi sisällyttää korvausvaatimukseen, mutta jos ulkopuolinen arvioija ei totea virhettä, lausunnon kulut jäävät kuluttajan maksettavaksi. Myös kuluttajaneuvontaan voi olla yhteydessä, mutta neuvonnassa voi olla vaikea ottaa kantaa yksityiskohtaisiin rakennusalan kysymyksiin. Kuluttajaneuvonta voi kuitenkin antaa henkilökohtaista neuvontaa ja tarvittaessa sovitteluapua.

Käyttöhyödyn menetyksestä voi saada korvausta

Lain mukaan virheen korjaamisesta ei saa aiheutua kuluttajalle ylimääräisiä kustannuksia. Remontin tilaaja voi olla oikeutettu korvauksiin esimerkiksi asian selvittelyyn kuluneista kustannuksista, kuten vaikkapa puhelukuluista.

”Aineettomat vahingot, kuten ­mielipaha tai harmi, jäävät yleensä korvaamatta.”

Joissakin tapauksissa on kuitenkin mahdollista saada korvausta ”käyttöhyödyn olennaisesta menetyksestä”. Esimerkiksi jos keittiöremontin virheiden korjaamisessa kestää huomattavan pitkään, eikä keittiötä voi sinä aikana käyttää, asiakas voi olla oikeutettu jonkinlaiseen korvaukseen.

”Korvaus ei kuitenkaan ole kovin suuri, ja haitan määrä arvioidaan tapauskohtaisesti”, Saastamoinen toteaa.

Hän muistuttaa, että vahingonkorvauksia saadakseen kuluttajalla on näyttötaakka aiheutuneesta vahingosta sekä vahingon määrästä. Siksi sekä virheitä että asian selvittelyyn liittyviä kuluja kannattaa dokumentoida mahdollisimman tarkasti.

”Kuluttajalla on myös velvollisuus toimia niin, että vahingot jäävät mahdollisimman pieniksi”, Saastamoinen sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että virheellisesti remontoitua kohdetta ei pitäisi käyttää, jotta ei synny lisävahinkoja. Samasta syystä virheestä kertomisessa ei pidä viivytellä.

Kommentit (2)

Monet pienet remonttifirmat menevät konkurssiin tämän tästä. Konkurssiin menneeltä firmalta ei voi periä yhtään mitään. Siksi voisi olla järkevämpää ottaa remontti toiminimen omaavalta yrittäjältä.

Tai artikkelissa mainitusti varmistua siitä, että yrityksellä on vastuuvakuutus. Jos remonttifirma ei suostu tällaista dokumentaatiota osoittamaan, niin parempi välttää koko yritys kuin ottaa riski. Toiminimien osalta ongelmaksi tulee elinkeinonharjoittajan oma maksukyky. Jos henkilö on aiheuttanut vesivahingon ja hän ei pystykään ammattiaan harjoittaa enää, niin häneltäkään ei kovin montaa kymppiä kuukaudessa saa, jos hänellä on samanaikaisesti muitakin velkoja. Sitä voi sitten laskea kauanko kestää saada 10.000e vahingonkorvaussaatava, jos vuodessa hän pystyy maksamaan muutaman satasen.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.