Puhelimen ostajan opas

Kuluttaja testaa vuosittain kymmeniä puhelimia. Lue ostajan oppaastamme, mihin kannattaa kiinnittää huomiota puhelinta ostettaessa.

Kuluttaja testaa vuosittain kymmeniä älypuhelimia. Viimeisimmässä puhelintestissämme mukana oli 72 puhelinta, ja vuonna 2019 testasimme 107 puhelinta.

Parhaan kokonaisarvosanan ansainneelle puhelimelle tai puhelimille myönnämme Kuluttajan Testivoittaja-merkin. Hinta-laatusuhteeltaan parhaille puhelimille myönnämme Hyvä ostos -merkin.

Testivoittaja-merkin ansainneet puhelimet ovat tyypillisesti todella kalliita, jopa tuhannen euron hintaisia. Lähes yhtä hyviä, Hyvä ostos -maininnan ansainneita puhelimia voi saada satoja euroja halvemmallakin. Kuluttajan puhelintestin avulla voit säästää siis selvää rahaa. Seuraavan puhelintestimme julkaisemme marraskuussa 2021.

Testaamme ja arvioimme puhelimista kameran ja videokuvauksen, näytön, akun, suorituskyvyn, äänentoiston, kestävyyden, käyttömukavuuden, liitännät ja verkot, äänenlaadun puheluissa, tietoturvallisuuden, kuuluvuuden heikossa kentässä sekä yksityisyyden.

Puhelintesteissämme kerromme, mitkä ovat esimerkiksi parhaat 5G-puhelimet, parhaat puhelimet eri hintaluokissa ja parhaat kamerapuhelimet. Lisäksi kerromme esimerkiksi suorituskyvyltään tai akkukestoltaan parhaista puhelimista, puheluiden äänenlaadultaan ja kuuluvuudeltaan parhaista puhelimista sekä hinta-laatusuhteeltaan poikkeuksellisen hyvistä laitteista.

Puhelintestimme voit lukea kirjautumalla lehden takakannesta löytyvällä asiakasnumerollasi. Mikäli et ole tilaaja, voit ostaa myös erillisen lukuoikeuden yksittäiseen testiin.

Sisällysluettelo

Kamera

Näyttö

Akku

Suorituskyky ja käyttömukavuus

Kestävyys

Muita puhelinta ostettaessa huomioitavia seikkoja

Kamera

Etenkin kalliimmissa älypuhelimissa on yleensä useita kameroita. Kamerat ovat erityyppisiä: mukana voi olla pääkameran ohella esimerkiksi laajakulmakamera, ultralaajakulmakamera, zoom-linssillinen kamera tai telelinssikamera eli pitkän polttovälin kamera, jolla kauempana olevat kohteet näkyvät suurempina.

Testaamme puhelinten kameroista muun muassa pääkameran kuvanlaadun päivänvalossa ja hämärässä. Valovoimaisella kameralla saa hämärässä tai pimeässä parempia kuvia. Mitä valovoimaisempi kamera, sitä enemmän valoa kennolle päätyy ja sitä pienempi valotusaika tarvitaan. Jos valoa on vähän, hämäräkuvauksessa kuvat voivat tärähtää.

Kameran valovoimaa kuvaa aukkosuhde eli niin sanottu f-luku, joka kertoo linssin polttovälin ja kameran kennolle sisääntulevaa valomäärää rajoittavan aukon suhteen eli valovoiman. Mitä pienempi aukkosuhde, sitä enemmän valoa päätyy kameran kennolle. Pienellä aukkosuhteella syvyysterävyys on kuitenkin pieni, eli jos kuvan etualalla oleva kohde näkyy terävänä, tausta on sumea.

Aukkosuhde eli f-luku ilmaistaan polttovälin ja linssin aukon suhdelukuna, esimerkiksi f/1,4, f/2, f/2,8, f/4 ja niin edelleen. Mitä pienempi aukkosuhde, sitä vähemmässä valossa voi kuvata. Toisaalta jos aukkosuhde on suuri, esimerkiksi f/8, kuvan syvyysterävyys on suuri, eli sekä kameraa lähellä oleva kohde kuten kuvattava henkilö ja kamerasta kaukana oleva kohde, kuten taustalla siintävä metsikkö, ovat teräviä. Pienellä aukkosuhteella tausta on sumea. Pientä aukkosuhdetta kannattaa hyödyntää esimerkiksi potrettikuvauksessa tai hämärissä olosuhteissa, suuret aukkosuhteet sopivat esimerkiksi maisemakuvaukseen. Useimmissa nykypuhelimissa aukkosuhdetta voi säätää kamerasovelluksesta.

Kameran linssin erikokoisia aukkoja. Kuva: Wikimedia Commons, KoeppiK, CC BY-SA 4.0.
Kameran linssin erikokoisia aukkoja. Kuva: Wikimedia Commons, KoeppiK, CC BY-SA 4.0.

Jos kuvataan nopeasti liikkuvia kohteita, kuten vaikkapa villieläimiä tai urheilijoita, valotusaika määrittää sen, miten terävästi liikkeen saa pysäytettyä. Pitkällä valotusajalla nopea liike sumenee. Myös valotusaikaa voi useimmiten säätää manuaalisesti kamerasovelluksesta.

Kolmas kameran kuvanlaatuun liittyvä tekijä on kennon herkkyys eli niin kutsuttu ISO-luku. Mitä suurempi ISO-arvo on käytössä, sitä enemmän valoa pääsee kameran kennolle, ja sitä lyhyempi valotusaika tarvitaan. Suuren herkkyyden haittapuolena on kuitenkin kuvaan tuleva kohina eli kuvakennon kuvapisteiden tuottama satunnaisvaihtelu. Pienellä ISO-arvolla kohinaa on vähemmän, eli esimerkiksi värit ovat tasaisempia. Hämärässä tai nopeaa liikettä kuvatessa tarvitaan suurempaa kennon herkkyyttä, aurinkoisella kesäpäivällä maisemaa kuvattaessa pienempikin ISO-arvo riittää.

Esimerkkikuva kennon herkkyysasetuksen vaikutuksesta kuvaan: vasemmalla alhainen herkkyys, oikealla korkea herkkyys. Oikeanpuoleisessa osasuurennoksessa näkyy kohinaa eli kuvapisteiden värien satunnaisvaihtelua. Kuva on esimerkkikuva.
Esimerkkikuva kennon herkkyysasetuksen vaikutuksesta kuvaan: vasemmalla alhainen herkkyys, oikealla korkea herkkyys. Oikeanpuoleisessa osasuurennoksessa näkyy kohinaa eli kuvapisteiden värien satunnaisvaihtelua. Kuva on muokattu eikä todellinen esimerkkikuva.

Optisten ja valokuvausteknisten seikkojen lisäksi puhelimien kameroiden kuvanlaatuun vaikuttavat muun muassa valmistajien käyttämät algoritmit, jotka voivat esimerkiksi pehmentää kuvaa, jotta kennon kohina näyttäisi vähäisemmältä ja ihmiskasvot sileämmiltä.

Testaamme puhelinten kameroista myös kuvan resoluution eli todellisen näkyvän tarkkuuden. Puhelimen kamerakennon tarkkuus eli megapikselimäärä, esimerkiksi 12 megapikseliä, ei kerro totuutta kameran todellisesta tarkkuudesta, sillä myös muut tekijät kuten kameran linssi ja kuvankäsittelyalgoritmit vaikuttavat siihen, mikä on kuvan todellinen erottelutarkkuus.

Kameroista testaamme myös värintoiston: miten tarkasti kamerat toistavat todellisesti näkyvät värit. Eri valmistajat voivat käyttää erilaisia kuvanparannusalgoritmejä tai kuvan”parannus”algoritmejä, joilla kameran kuvat yritetään saada ihmissilmälle mieluisemman näköiseksi. Algoritmit voivat esimerkiksi korostaa ihmisen ihon sävyjä saaden ihon näyttämään ”terveemmältä”, eli käytännössä muokkaamalla kameran todellisuudessa kuvaamia värejä.

Värintoiston tarkkuutta mitataan deltaE-arvolla: mitä pienempi deltaE, sitä tarkemmin värit toistuvat. Alle kolmen deltaE:n toistovirheet eivät ole tyypillisesti ihmissilmin havaittavissa, vaikka ne voikin mitata Kuluttajan käyttämien laboratorioiden tarkoilla mittalaitteilla.

Testaamme myös kuvan dynamiikan eli sen, miten hyvin puhelinten kamerat pystyvät taltioimaan suuria kirkkauseroja. Esimerkiksi kirkkaassa auringonpaisteessa kuvan varjoisat kohdat voivat jäädä täysin mustiksi, ja taivaalla näkyvä aurinko voi saada koko taivaan näkymään täysin valkoisena, jos kameran dynamiikka on pieni. Jos dynamiikka on suurempi, varjot eivät ole täysin mustia vaan varjoista on havaittavissa sävyeroja ja yksityiskohtia, samalla kuin taivas näyttää siniseltä.

Esimerkkikuva huonosta dynamiikasta: etualalla olevien koivujen rungot näyttävät todella tummilta.
Esimerkkikuva huonosta dynamiikasta: etualalla olevien koivujen rungot näyttävät todella tummilta. Kuva on muokattu eikä todellinen esimerkkikuva.
Esimerkkikuva hyvästä dynamiikasta: etualalla olevien koivujen rungon vaalea kaarna on nähtävissä.
Esimerkkikuva hyvästä dynamiikasta: etualalla olevien koivujen rungon vaalea kaarna on nähtävissä.

Huomioimme kameratesteissämme myös kuvanvakaimen. Kuvanvakain helpottaa sekä hämäräkuvausta että nopeasti liikkuvien kohteiden kuvausta, sillä se mahdollistaa pidemmän valotusajan ilman kuvan tärähtämistä. Kuvan tärähtämistä voi estää myös tukemalla puhelin kuvattaessa esimerkiksi pöytään tai seinään.

Puhelintesteistämme löydät tiedot myös puhelinten etukameroiden sekä videokuvauksen laadusta. Testeissämme huomioimme teknisten mittausten ohella myös puhelimen kameran käyttömukavuuden, joka sisältää esimerkiksi tarjolla olevat kuvausasetukset, kuvaamisen helppouden, automaattitarkennuksen nopeuden, kamerasovelluksen käynnistymisnopeuden, laukaisuviipeen ja jatkuvan kuvauksen nopeuden.

Näyttö

Puhelinten näytöt ovat nykyään halkaisijaltaan noin 4–7-tuumaisia. Älypuhelinten näyttöjen koko on kasvanut vuosien varrella: nykyään on hankala löytää enää pienempikokoisia puhelimia.

Näytön tärkeimpiä ominaisuuksia ovat kirkkaus, kontrasti, värientoisto, katselukulmat ja tarkkuus. Yksinkertaistettuna, mitä kirkkaampi näyttö ja mitä suurempi kontrasti, sitä paremmin kuva näkyy esimerkiksi kirkkaassa auringonpaisteessa.

Kuluttajan testeistä löydät tiedot siitä, miten hyvin laitteiden näytöt ovat luettavissa niin auringonpaisteessa kuin hämärässäkin. Lisäksi löydät testeistämme tiedon katselukulmista: mitä suurempi katselukulma, sitä paremmin näyttö on luettavissa myös eri katselukulmilla eli esimerkiksi puhelimen näyttöä sivusta katsottaessa.

Näytön kirkkautta mitataan kandeloina neliömetriä kohden. Kirkkauslukemana käytetään myös termiä nit tai nits, joka tarkoittaa samaa asiaa. Mitä suurempi kirkkaus, sitä paremmin näytön kuva näkyy kirkkaissa valaistusolosuhteissa.

Näytön kontrastisuhde vaikuttaa myös siihen, miten hyvin näytön kuva näkyy esimerkiksi auringonpaisteessa. Kontrastisuhde vastaa puhelimen kameran dynamiikkaa, eli kontrastisuhde kertoo myös siitä, miten suuri ero näytön kirkkaimman ja tummimman alueen välillä voi olla. Kontrastisuhde riippuu ensisijaisesti näyttöpaneelin tyypistä: edullisemmissa lcd-näytöissä kontrastisuhde on alhaisempi kuin kalliimmissa oled-paneeleissa.

Lcd-näytöt ovat nestekidenäyttöjä, joissa on taustavalaistus. Taustavalon kirkkaus sekä lcd-nestekiteiden valonsuodatuskyky vaikuttavat suoraan kuvan kirkkauteen. Oled-paneelit puolestaan eivät käytä taustavaloa, vaan jokainen kuvapiste tuottaa itse oman valonsa. Kun kuvapiste on pois päältä, se on täysin mustana, siinä missä lcd-näytössä taustavalo paistaa aina ”mustan” kuvapisteen läpi. Oled-näytöt pystyvät myös tyypillisesti toistamaan syvempiä värejä kuin lcd-näytöt. Värintoiston tarkkuus ei kuitenkaan riipu paneelityypistä.

Oled-näyttöjen etuna ovat markkinoiden paras kontrasti, tyypillisesti lcd-näyttöjä pienempi virrankulutus sekä nopeampi vasteaika. Vasteaika tarkoittaa sitä aikaa, mikä kuvapisteellä kestää väristä toiseen vaihtaessa. Vasteajalla on merkitystä lähinnä nopealiikkeistä kuvaa toistettaessa, esimerkiksi peleissä. Oled-näytöissä on myös lcd-näyttöjä suuremmat katselukulmat.

Viihdekäytössä, kuten pelatessa tai elokuvia katsellessa, oled-näytöt päihittävät lcd:t suuremmalla kontrastillaan, syvemmillä väreillään sekä pienemmällä vasteajallaan. Lcd-näytöt ovat puolestaan oledejä halvempia. Sekä lcd- että oled-näytöt voidaan kalibroida väritarkoiksi.

Puhelinten näytöt ovat tavanomaisesti toimineet 60 hertsin virkistystaajuudella, jolloin näytöllä näkyvä kuva on päivitetty 60 kertaa sekunnissa. Pikkuhiljaa myös nopeammat näytöt ovat yleistymässä, jolloin puhelin voi päivittää ruudulla näkyvää kuvaa esimerkiksi 90 kertaa sekunnissa. Suurempi virkistystaajuus tarkoittaa sulavampaa käyttökokemusta. Nopeasta näyttöpaneelista on iloa myös nopeatempoisissa mobiilipeleissä.

Puhelintesteistämme löydät tiedot näyttöjen laadusta, luettavuudesta niin hämärässä kuin päivänvalossakin, katselukulmista, kontrastista ja kirkkaudestakin. Lisäksi huomioimme testeissämme kosketusnäytön toiminnan.

Akku

Akkujen kapasiteetti ilmoitetaan milliampeeritunteina (mAh) tai wattitunteina (Wh). Akun kapasiteetti ei kuitenkaan suoraan kerro puhelimen akkukestosta, sillä esimerkiksi puhelimen järjestelmäpiiri, käytettävät sovellukset, mobiiliyhteyksien käyttö sekä näytön paneelityyppi sekä kirkkaus vaikuttavat akkukestoon merkittävästi.

Kuluttajan testeissä akkukestoa mitataan tyypillisen käyttäjän mukaisesti. Aktiiviseen käyttöön kuuluu muun muassa nettikäyttö, Youtube-videot, kameralla kuvaus, navigointi sekä tietysti puhelut. Mittaamme akkukeston sekä ruudun täydellä kirkkaudella että vakioidulla peruskirkkaustasolla.

Lisäksi mittaamme latausnopeuden. Puhelimissa on erilaisia pikalataustoimintoja, jotka eivät kaikki ole keskenään yhteensopivia. Pikalataustoimintoja ovat esimerkiksi usb-standardin mukainen USB Power Delivery, jota käyttävät useat puhelin- ja sylimikrovalmistajat.

Myös lukuisten älypuhelinten järjestelmäpiirivalmistaja Qualcommin Quick Charge on laajalle levinnyt, sillä moni puhelinvalmistaja käyttää tuotteissaan Qualcommin järjestelmäpiirejä. Järjestelmäpiirin valmistaja tai latausliitännän tyyppi ei kuitenkaan kerro, mitä pikalatausjärjestelmiä puhelin tukee.

OnePlusin Warp Charge, Samsungin Adaptive Fast Charge sekä Apple Quick Charge ovat esimerkkejä valmistajakohtaisista pikalataustyypeistä, jotka eivät ole keskenään yhteensopivia. Tämän takia toisen valmistajan laturilla ei voi ladata toisen valmistajan puhelinta maksiminopeudella.

Akkuja voidaan ladata myös langattomasti. Langattomissa latauksissa tilanne on samanlainen kuin langallisissa pikalatauksissakin: on standardinmukainen qi-lataus sekä valmistajien omia muunnoksia, jotka eivät ole yhteensopivia standardinmukaisten latureiden kanssa. Alkuperäinen qi-standardi mahdollistaa 5 watin langattoman latauksen, uusin standardiversio mahdollistaa jopa 30 watin latauksen.

Qi-standardin uusin versio on vuodelta 2017, joten valmistajat ovat pyrkineet kehittämään langattomasta latauksesta nopeampia versioita. Esimerkiksi Oneplusin Warp-pikalatauksen langaton lataus toimii uusimpien puhelinten kohdalla 50 watin teholla, selvästi qi-standardia nopeammin.

Mittaamme myös akkujen latausnopeuden. Akkujen latausnopeus ei kuitenkaan ole lineaarinen, vaan täysin tyhjä akku latautuu aluksi nopeammin, ja varauksen tullessa täydemmäksi latausnopeus hidastuu selvästi.

Puhelintesteissämme huomioimme sekä akun keston, latausnopeuden että myös latauksen monipuolisuuden, kuten esimerkiksi langattoman latauksen.

Suorituskyky ja käyttömukavuus

Järjestelmäpiirin suorituskyky, keskusmuistin määrä, nopeus ja tyyppi sekä tallennustilan nopeus ja tyyppi vaikuttavat puhelimen käytön sujuvuuteen. Yleensä kalliimmissa puhelimissa on nopeampi järjestelmäpiiri, mutta myös halvemmissa puhelimissa voi olla nopea järjestelmäpiiri tai kalliissa laitteessa hitaampi. Älypuhelinten järjestelmäpiirit sisältävät muun muassa arm-tekniikan suorittimia ja gpu- eli näytönohjainpiirin.

Testaamme puhelimien järjestelmäpiirien suorituskykyä esimerkiksi verkkoselaimen nopeutta mittaavan Google Octane -testin avulla. 

Suorittimien nopeutta ilmaistaan yleensä niiden kellotaajuuden perusteella. Kellotaajuuden yksikkönä käytetään gigahertsiä eli miljardia laskutoimitusta sekunnissa. Suorittimen kellotaajuudesta ei voi kuitenkaan suoraan päätellä sitä, miten nopeasti puhelimen käyttöjärjestelmä reagoi tai miten nopeasti pelit toimivat. Järjestelmäpiirin suorittimen teknologia on sen sijaan merkittävässä asemassa.

Applen järjestelmäpiirit ovat tämän hetken suorituskykyisimpiä sekä energiatehokkaimpia, eli ne kuluttavat vähiten virtaa käytettyä laskutoimitusta vasten. Applen järjestelmäpiirien arm-suorittimet ovat yhtiön itsensä suunnittelemia.

Moni Android-puhelinten valmistaja käyttää siruvalmistaja Qualcommin suunnittelemia järjestelmäpiirejä, jotka eivät pärjää suorituskyvyltään Applen uusimmille siruille. Applen ja Qualcommin ohella esimerkiksi Samsung valmistaa omia Exynos-järjestelmäpiirejään.

Markkinoilla on myös monia muita järjestelmäpiirivalmistajia. Halvimmissa laitteissa voidaan käyttää esimerkiksi kiinalaisen Mediatekin siruja, jotka eivät pärjää suorituskyvyltään tai energiatehokkuudeltaan kärkivalmistajille.  

Järjestelmäpiirin näytönohjain eli gpu (graphics processing unit) on merkittävä tekijä, jos puhelimella haluaa pelata. Kaikista tehokkaimmat gpu:t ovat tällä hetkellä Applen puhelimissa. Android-puhelimissa väkevimmät gpu:t ovat Qualcommin uusimmissa ja kalleimmissa piireissä. Qualcommin järjestelmäpiirien teholuokat erottaa niiden ensimmäisestä numerosta: Snapdragon 200-sarjalaiset ovat halvimpia ja hitaimpia, kun taas 800-sarjalaiset ovat kaikkein kalleimpia ja suorituskykyisimpiä.

Järjestelmäpiirin toinen numero kertoo yleensä piirin tuoreudesta: kirjoitushetkellä kesällä 2021 tuoreimmat Qualcomm Snapdragon -piirit ovat yleensä x8x-sarjalaisia, esimerkiksi suorituskykyisin malli on 888+, edeltävä 870 5G -malli tätä vanhempi, vuoden 2020 lippulaivamalli on 865, sitä edeltävän vuoden huippupiiri puolestaan 855 ja niin edelleen. Kovin vanhalla järjestelmäpiirillä varustettua laitetta ei välttämättä kannata ostaa, sillä suorituskyky ja energiatehokkuus paranevat tyypillisesti vuosi vuodelta.

Puhelimen suorituskykyyn ja havaittavaan toimintanopeuteen sekä käyttöliittymän sulavuuteen vaikuttaa järjestelmäpiirin lisäksi esimerkiksi keskusmuistin määrä ja tyyppi sekä tallennustilan tyyppi ja nopeus. Tallennustilan nopeus vaikuttaa esimerkiksi sovellusten käynnistysaikoihin. Jos laite reagoi hitaasti, sitä ei ole erityisen mukava käyttää.

Moni valmistaja ilmoittaa etenkin kalliimpien mallien kohdalla puhelimen tallennustilan tyypin, esimerkiksi UFS 3.0. UFS-standardi (Universal Flash Storage) on pienlaitteita, kuten digikameroita ja älypuhelimia, varten luotu tallennusjärjestelmä, joka järjestelmäpiirien ohella päivittyy säännöllisesti uudempaan tekniikkaan.

Tuorein standardin versio on vuonna 2020 julkistettu 3.1, jossa suurin siirtonopeus on 2 900 megatavua sekunnissa. Käytännössä parhaatkaan puhelimet eivät yllä näin suuriin tiedonsiirtonopeuksiin. Myös edellinen 3.0-standardiversio takasi vastaavat suurimmat siirtonopeudet. Sen sijaan tätä edelliset versiot 2.0, 2.1 ja 2.2 rajoittivat suurimman siirtonopeuden 1 200 megatavuun sekunnissa. Jopa nykyisissä keskihintaisissa puhelimissa on laitteita, jotka ylittävät tätä suurempiin nopeuksiin. Jos haluat varmistua, että sovellukset käynnistyvät mahdollisimman vaivattomasti, valitse puhelin, jossa käytetään tuoreimman UFS 3.x -standardin mukaista tallennustilaa.

Puhelinten tallennustilan kapasiteetti ilmoitetaan gigatavuina. Tallennustilaa on esimerkiksi 16, 32, 64 tai 128 gigatavua. Osa tallennustilasta kuluu puhelimen käyttöjärjestelmälle sekä mukana tuleville sovelluksille. Ilmoitamme puhelintestien taulukossa paitsi valmistajan ilmoittaman tallennustilan määrän, myös todellisuudessa käyttäjälle vapaana olevan tallennustilan määrän. Tässä yhteydessä huomioimme myös puhelimen mukana toimitettavat sovellukset sekä sen, voiko näitä sovelluksia poistaa.

Testissämme kiinnitämme huomiota esimerkiksi yleiseen toimintanopeuteen, RAM-muistin eli keskusmuistin määrään sekä tallennustilaan.

Käyttömukavuudessa huomioimme esimerkiksi kosketusnäytön käytettävyyden, kameran käyttömukavuuden, biometriset tunnistimet, kuten sormenjälkitunnistuksen ja kasvontunnistuksen, valikoiden ja asetusten käytettävyyden sekä verkkoselailun helppouksen.

Kestävyys

Testaamme puhelinten iskunkestävyyttä pudottamalla ne 100 kertaa 80 sentin korkeudelta. Testi tehdään erikseen tarkoitusta varten tehdyllä laitteella. Huomioimme puhelintesteissämme, mikäli puhelin menee pudottelusta rikki.

Lisäksi testaamme kaikkien puhelinten roiskevesikestävyyden pitämällä puhelimia 5 minuuttia sadesimulaattorissa. Jos puhelinta markkinoidaan vedenkestävänä, vedenkestävyys testataan valmistajien ilmoittamia tietoja vastaavaksi.

Puhelinten veden- ja pölynkestävyys ilmoitetaan IP-lukemana, esimerkiksi IP57. Ensimmäinen numero kertoo pölynkestävyydestä, jälkimmäinen vedenkestävyydestä. Yksinkertaistaen, mitä suurempi luku, sen paremmin tuote kestää pölyä ja vettä.

IPX3 eli 3-luokan suojaus tarkoittaa, että puhelin kestää vesisuihkun korkeintaan 60 asteen kulmasta. 4 tarkoittaa tuotteen olevan roiskevesitiivis, 5 kertoo puhelimen kestävän vesisuihkun mistä tahansa kulmasta ja 6 puolestaan tarkoittaa laitteen kestävän voimakkaan vesisuihkun. Luokat 7 ja 8 tarkoittavat puhelimen kestävän upotuksen veteen: 7-luokitellut kestävät upotuksen metrin syvyiseen veteen puolen tunnin ajaksi ja suurin suojausluokka eli 8 tarkoittaa kuulokkeiden kestävän myös yli metrin syvyisen veden.

Jos valmistaja on luokitellut puhelimen vedenkestäväksi, puhelimen IP-luokitus on yleensä IP57 tai IP58. Osa valmistajista lupaa siis puhelimen kestävän upotuksen metrin syvyiseen veteen, osa tätäkin syvempään veteen, esimerkiksi 1,5, 2 tai 3 metriin. Laboratorio testaa upotuskokeella, pitävätkö valmistajien vedenkestävyysväittämät paikkansa.

Kestävyystestien jälkeen puhelimen toiminta testataan sekä heti kestävyystestin jälkeen että 1, 2 ja 3 päivän kuluttua. Puhelintesteistämme saat siis selkeän, puolueettomasti laboratoriossa testatun tuloksen puhelimen todellisesta kestävyydestä.

Muita puhelinta ostettaessa huomioitavia seikkoja

Edellä mainittujen lisäksi löydät puhelintesteistämme tiedot esimerkiksi puhelimien äänentoiston laadusta sekä puhelimen kaiuttimia käytettäessä että erillisillä kuulokkeilla. Lisäksi huomioimme puhelinten mahdolliset stereokaiuttimet sekä 3,5 millimetrin kuulokeliitännän, jota ei enää kaikista nykypuhelimista löydy.

Testaamme myös kaikkien puhelinten äänenlaadun tavallisissa puheluissa sekä kuuluvuuden heikossa kentässä. Testitulostemme perusteella nykypuhelimien puheluiden äänenlaatu on tyypillisesti hyvällä tolalla, samoin kuuluvuus heikossa kentässä. Jos kuitenkin asut alueella, jossa mobiilisignaali on heikko, testiemme avulla löydät itsellesi puhelimen, joka toimii myös heikossa kentässä.

Huomioimme myös liitännät ja verkot. Testaamme esimerkiksi satelliittipaikannuksen tarkkuutta niin avoimessa maastossa kuin heikon signaalin ympäristöissäkin. Lisäksi huomioimme testeissämme langattomat wlan-verkkoyhteydet, mobiilidatayhteydet sekä puhelinten sensorit.

Kiinnitämme testeissämme huomiota myös puhelinten tietoturvaan ja yksityisyyteen. Tietoturvaan vaikuttaa olennaisesti se, miten usein valmistaja tarjoaa käyttöjärjestelmä- ja tietoturvapäivityksiä. Tyypillisesti Applen puhelimet saavat sekä käyttöjärjestelmä- että tietoturvapäivitykset ainakin viiden vuoden ajan, siinä missä Android-valmistajat tarjoavat käyttöjärjestelmäpäivityksiä tyypillisesti korkeintaan kahdeksi vuodeksi ja tietoturvapäivityksiä kolmeksi vuodeksi. 

Päivitysten saatavuus riippuu merkittävästi paitsi valmistajasta, myös puhelinmallista: kalliimmat Android-puhelimet saavat päivityksiä yleensä pidempään kuin saman valmistajan halvimmat mallit, ja toisaalta jotkut valmistajat, kuten Nokia-merkkisiä puhelimia myyvä HMD, tarjoaa samat ohjelmistopäivitysajat kaikille malleilleen. Kaikista halvimmat ja vähemmän tunnetut puhelimet eivät välttämättä saa ohjelmistopäivityksiä lainkaan. Tietoturvan kannalta kannattaakin valita sellainen puhelin, jolle valmistaja lupaa pitkän teknisen tuen.

Ostajan kannattaa kiinnittää huomiota puhelimen tietoturvan ohella myös tietosuojaan ja yksityisyyteen. Tätä varten kiinnitämme huomiota puhelinvalmistajien tietosuojakäytäntöihin: miten hyvin valmistajat noudattavat turvallisia salasanakäytäntöjä, ovatko puhelinten käyttöjärjestelmien haavoittuvuudet paikattu, miten helposti puhelimen salasana on murrettavissa ja niin edelleen.

Tämä on päivittyvä artikkeli, jonka sisältö tarkastetaan säännöllisesti. Artikkelin sisältö on tarkastettu viimeksi 3.8.2021.

Kommentit (1)

olipa yksinkertaisista asioista saatu monimutkainen ja pitkä kirjoitus. en jaksanut kiinnostua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.