Puhelimen akun voi vaihdattaa, mutta jos valmistaja ajaa älyvalojen etäohjauspalvelimet alas, toimivaakaan tuotetta ei voi välttämättä käyttää

Ehjäkin laite saattaa muuttua käyttökelvottomaksi, jos valmistaja sulkee sen etäkäyttöön tarkoitetun etäohjauspalvelimen.

Tuotteiden lyhytikäisyys, kertakäyttöisyys ja korjauskelvottomuus on paljon esillä oleva ongelma lähes kaikilla teollisuudenaloilla. Erityisesti tietotekniikassa ja ajoneuvoissa käyttöikä, korjattavuus ja päivitettävyys ovat nousseet huomion kohteeksi. Kirjoitimme aiheesta Kuluttajan numerossa 5/2021.

Perinteinen pöytätietokone on erinomainen esimerkki laitteesta, joka on helposti korjattavissa ja päivitettävissä. Koneen jokaisen osan kuten suorittimen, massamuistin, virtalähteen ja jopa kotelon voi hyvin helposti vaihtaa uuteen, eikä mitään käyttökelpoista ole tarpeen heittää pois. 

Lukuisissa laitteissa on komponentteja, joiden kesto on luontaisesti rajallinen. Tällaisia ovat etenkin akut, jotka kestävät suurin piirtein tietyn määrän lataussyklejä. Akun vaihto esimerkiksi nelivuotiaaseen Apple iPhone 8:aan tai Samsung Galaxy S8:aan maksaa valmistajista riippumattomassa huoltoliikkeessä selvästi alle sata euroa – ja tämä sisältää uuden akun.

Heikkolaatuisten, lyhytikäisten kondensaattorien käyttö elektroniikassa tai liiman käyttö kokoonpanossa pulttien ja kierteiden sijasta ovat yleisiä esimerkkejä säästölinjan vaikutuksesta tuotteiden pitkäikäisyyteen.

Esimerkiksi monien netin kautta ohjattavien kodin laitteiden kuten vaikkapa älyvalojen kohdalla korjattavuus ja pitkäikäisyys voivat olla eri tolalla, ja valmistaja saattaa jopa ajaa tuotteiden etäkäyttöön tarvittavat nettipalvelut alas vaikka tuotteet fyysisesti toimisivatkin.

Edes suurempaan, vakavaraiseen valmistajaan luottaminen ei välttämättä auta. Yksi korkeimman profiilin esimerkki ovat Philipsin ensimmäisen sukupolven Hue-valaistustuotteet, joiden ohjaus internetin välityksellä lakkasi toimimasta noin vuosi sitten. Vaikka valoja voi edelleen ohjata ­paikallisesti, valmistaja ei suosittele ohjaussovelluksien käyttöä, koska se ei saa enää päivityksiä eikä siten ole turvallinen.

Silmiä avaavia juttuja, ei mainoksia

Kommentit (3)

Nythän asiaan ollaan Euroopan Unionin taholta kiinnittämässä huomiota, mutta hitaita ovat herrojen kiireet olleet ja teollisuuden lobbaus raivopäistä. Yli 90 prosenttia tästä ongelmasta johtuu pelkästään siitä, etteivät päättäjät ole perillä teknologiasta. Kun ei tiedetä, on teollisuuden lobbareilla helppo sarka puhua päättäjät pyörryksiin ja vesittää lainsäädännön uudistukset. Minulla on kahdeksan vuotta vanha puhelin alkuperäisellä akulla, lataan sen kerran kaksi kuussa. Älypuhelimien surkea akkukesto johtuu sovelluksista, joka kuluttavat akkua jatkuvasti. Suuri osa näistä sovelluksista on turhia, niiden ainoa tarkoitus on varastaa tietoa, eli jauhaa yritykselle rahaa. Liikkeelle on lähdettävä siitä, että käyttäjällä on oltava täysi vapaus valita, mitä sovellusta tarvitsee ja käyttää.

Olen yli 20 vuotta yrittänyt saada päättäjiä tajuamaan, että rauta ja softa pitää saada erilleen. Tuossa oli esimerkkinä pöytäkone, nostan sen esiin tässäkin. Pöytäkoneen voit koota itse, ja asentaa sinne ne ohjelmat joita tarvitset. Mobiililaitteissa valmistaja hallitsee kaikkea, kaikki valinnanvapaus puuttuu. Miksi? Tietenkin siksi, että se on hyvä bisnes – ja hyvä bisnes se on tietämättömien päättäjien vuoksi!

Ei ole olemassa perinteistä pöytäkonetta, on komponenttiliittoja, alustoja, koontayrityksiä joilla on yksiseliteinen näkemys siitä kuinka kauan elektroniikan ja ohjelmistojen kannattaa olla ylläpidettävissä.
Jos kehitystä haluaa jarruttaa, osuu se vain omaksi riesaksi ja vaivaksi. Uuden kertakäyttökulttuurin maksajiksi löytyy joka vuosi yhä uudestaan uusia ihmisiä, jos ei täältä metsäisestä pohjolasta niin kehittyviltä markkinoilta varmasti. Ehkäpä olisi viisainta keskittyä miettimään kierrätystä ja materiaalien parempaa hyödyntämistä yhä uudestaan kun olla ostamatta sitä mieluista parin sadan kapulaa, jos se sen hetken mielihyväksi muodostuu.
Tässähän voisi ottaa vertailun suoraan esimerkiksi autoiluun, vanhoja pystyy pitämään yllä vuosikymmeniä, uudempia parikyt vuotta, sähköautoja lienee järkevää käyttää enää kymmenisen vuotta, jos edelleen ajelisimme kaikki 70 luvun autoilla ja lämmittäisimme talojamme öljyllä ja puulla, olisi suomi hieman toisenlainen, ehkäpä tänne ei koskaan olisi syntynyt Nokiaa ja muita It alallakin mainiosti pärjääviä veronmaksajia?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.