Päivittäistavarakaupan Kari Luoto: Apteekkijärjestelmä uusiksi

Olet Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja. Mitä yhdistys tekee?
”Olemme päivittäistavarakaupan sekä hotelleille, ravintoloille ja catering-yrityksille myyvien tukkuliikkeiden edunvalvoja. Pyrimme vaikuttamaan alaamme koskevaan poliittiseen päätöksentekoon. Meillä on 12 jäsenyritystä ja -yhteisöä, jotka ovat asettaneet tavoitteeksemme, että päivittäistavarakauppa voisi toimia mahdollisimman vapaassa kilpailuympäristössä. Haluamme myös kertoa kaupan vastuullisesta toiminnasta.”

Ajatte sääntelyn purkamista, ja perustelette sitä kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamisella. Mitä sääntelyä pitäisi purkaa?
”Keskeisimmät asiat liittyvät tällä hetkellä lääkejakelun uudistamiseen sekä mietojen alkoholijuomien myynnin sallimiseen ruokakaupoissa. Alkoja on Suomessa 353 ja markettityyppisiä ruokakauppoja noin 3 000. Vain osa ruokakaupoista saa kylkeensä Alkon, mikä vääristää kilpailua. Apteekkien perustamista koskevaa säätelyä olisi purettava ja lääkkeiden hintakilpailu mahdollistettava. Lisäksi pitäisi sallia kuluttajille turvallisten itsehoitolääkkeiden myynti apteekkien ulkopuolella nykyistä laajemmin. Kun taksitoimintaa on vapautettu ja raideliikennettäkin ollaan avaamassa kilpailulle, apteekit eivät voi jäädä kilpailusta vapaaksi saarekkeeksi.”

Ruokahävikistä noin viidennes syntyy ruokakaupoissa. Onko kaupoilla yhteistä linjausta, miten hävikkiä vähennetään?
”Yhteistä linjausta ei ole, koska hävikki liittyy kilpailukeinoihin. Niistä ei voida sopia yhteisiä toimenpiteitä. Kaupat tekevät esimerkiksi strategisia valintoja, millainen valikoima niillä on. Nämä päätökset vaikuttavat hävikin määrään. Kaupoille on kuitenkin luontevaa pyrkiä minimoimaan hävikki, koska kaikki hukkaan menevä on suoraan pois tuloksesta.”

Entä onko yhteistä linjausta sille, mitä kaupat tekevät myymättä jäävälle ruualle?
”Myymättä jäävää ruokaa menee ruoka-apuun, rehuksi, biokaasun tuotantoon ja biojätteen erilliskäsittelyyn. Jäsenyritystemme mukaan kaatopaikalle ei mene ruokaa ollenkaan.”

Kesko osti keväällä Suomen Lähikaupan ja SOK kesällä Stockmannin Herkun. Onko ruokakauppa liian keskittynyttä?
”Suomessa päivittäistavarakaupassa on erittäin kova kilpailu. Lähes kaikissa Pohjoismaissa on kaksi tai kolme suurta toimijaa ruokakaupassa. Meillä niitä on kolme. Pohjoismaissa palvelusektori on siis paljon keskittyneempää kuin monissa Keski-Euroopan maissa. Esimerkiksi Ruotsissa ICA:lla on yli 50 prosentin markkinaosuus.”

Onko Suomen markkinoilla tilaa uudelle ulkomaiselle ruokakauppaketjulle?
”Tämä on vapaa markkina, kyllä tänne voi tulla. Tosin pitkien välimatkojen ja harvan asutuksen maana Suomi ei ole ketjuille kovin houkutteleva.”

Jos hallituksen esitys alkoholilain uudistamiseksi hyväksytään syksyllä, se muun muassa sallii 5,5-prosenttisten alkoholijuomien kuten A-oluen ja niin sanottujen limuviinojen myynnin ruokakaupoissa. Mitä vaikutuksia muutoksella olisi vähittäiskaupalle?
”Uudistuksesta hyötyisivät erityisesti pienet ruokakaupat, jotka saisivat lisää myytävää. Valtiolle kertyisi lisää verotuloja, koska alkoholin tuonti esimerkiksi Virosta vähenisi merkittävästi. Uudistus antaisi myös kasvun mahdollisuuksia erikoisoluita tuottaville pienpanimoille.”

Mitä voitaisiin tehdä palvelujen turvaamiseksi syrjäseuduilla?
”Jos sallittaisiin lisää myytäviä tuotteita ja palveluita, se kasvattaisi asiakasvirtaa ja tuloja kaikissa ruokakaupoissa. Syrjäseutujen pienet kaupat höytyisivät siitä suhteellisesti eniten. Ruotsissa kyläkaupat saavat valtiolta toimintatukea. Summat ovat pieniä, mutta niillä voi olla ratkaiseva merkitys sille, että kauppa säilyy kylässä.”

Kommentit (1)

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.