Ostajan opas: televisiot

Televisiot ovat muuttuneet todellisiksi monitoimilaitteiksi. Tv-ohjelmien ja elokuvien lisäksi ne toistavat esimerkiksi muistikortille tai usb-tikulle tallennettuja valokuvia, ja toimivat vaikkapa tietokoneen näyttönä. Useimmilla uusilla televisioilla voi toistaa ohjelmia myös internet-yhteyden kautta suoratoistopalveluja käyttäen. Mediaa saa myös näkyviin ja kuuluviin television ruudulle langattomasti vaikkapa älypuhelimesta.

Peruskatselija pääsee onneksi melko helpolla: useimmissa televisiossa on tarvittavat virittimet sekä antenni- että kaapeliverkkoon. Tällöin ei tarvitse ostaa erillistä digiboksia. Antennitelevisioverkon alueella asuvan kannattaa varmistaa, että uudessa televisiossa on DVB-T2-viritin.

Muistilista television valintaan

  • tekniikka: Litteät televisiot toimivat eri tekniikoilla. Tällä hetkellä yleisin vaihtoehto on led-taustavalolla varustettu nestekide- eli lcd-televisio. Näitä markkinoidaan yleensä led-televisioina. Uudempi, ja ainakin toistaiseksi kalliimpi vaihtoehto on oled-televisio.
  • kuvaruudun koko: yleisimmät kuvaruutujen koot ovat 32 – 65 tuumaa. Kiinnitä huomiota sijoituspaikkaan ja katseluetäisyyteen.
  • kuvaruudun tarkkuus: täyden teräväpiirron mahdollistaa 1 920 x 1 080 kuvapistettä eli pikseliä. Uutena tarkkuutena on tullut tarjolle Ultra HD, jossa kuvan tarkkuus on 3 840 x 2 160 kuvapistettä. Ultra HD-tarkkuudella kuvattua materiaalia on tarjolla vielä vähänlaisesti, mutta tarjonta paranee koko ajan.
  • liitännät: tarkista, että television liitännät ovat omaan käyttöön riittävät. Hdmi-liitännät ovat tärkeimpiä. Usb-liitäntään saa kytkettyä esimerkiksi kiintolevyn.
  • tallennus: lähes kaikkiin uusiin televisioihin voi kytkeä erikseen ostettavan ulkoisen kiintolevyn usb-liitäntään.
  • maksu-tv: maksullisten kanavien katsomiseen tarvitaan televisiossa tai digiboksissa kortinlukija – joko korttipaikka tai sisäänrakennettuna – sekä palveluntarjoajan ohjelmakortti.
  • sähkönkulutus: isompi kuvaruutu kuluttaa yleensä enemmän sähköä kuin pieni. Televisioiden energiamerkinnöistä ilmenee olennainen tieto. Kysy myös kauppiaaltasi kulutusluvuista. Jatkuvasti tiukentuneet energiatehokkuusvaatimukset pitävät kuitenkin huolta siitä, että isotkaan televisiot eivät kuluta ihan mahdottomia.

Tietoa ostajalle

Antenni-, kaapeli- vai satelliittiviritin?

Tarkista, miten televisiolähetykset otetaan vastaan kiinteistössäsi. Tv-lähetysten vastaanotto tapahtuu yleensä antennin (dvb-t) tai kaapelin (dvb-c) kautta. Lähetyksiä voi ottaa vastaan myös satelliitin (dvb-s) kautta.

Antennitelevisioverkossa siirrytään 1.4.2020 alkaen pelkästään DVB-T2-lähetystekniikkaan. Tämän siirtymän jälkeen antennitalouksissa tarvitaan DVB-T2-virittimellä varustettu televisio tai digiboksi tv-ohjelmien katsomiseen. Antenniverkon maksu-tv-kanavat lähetetään jo nyt DVB-T2-lähetystekniikalla.

Led vai oled

Litteät televisiot toimivat eri tekniikoilla. Tällä hetkellä yleisin vaihtoehto on led-taustavalolla varustettu nestekide- eli lcd-televisio. Näitä markkinoidaan yleensä led-televisioina. Uudempi, ja ainakin toistaiseksi kalliimpi vaihtoehto on oled-televisio. Oled-televisioiden etuna on yleensä laajempi katselukulma ja syvempi mustan toisto. Molemmilla tekniikoilla pystytään kuitenkin tuottamaan hyvälaatuista kuvaa.

Nestekidetelevisioiden ongelmana on aina ollut huonot katselukulmat, ja monet mallit kärsivät lisäksi edelleen niin sanotuista valovuodoista. Oled-televisioilla ei ole näitä ongelmia. Oled-tekniikan ongelmana on pidetty lyhyempää käyttöikää. Nykyisin myytävien oled-televisioiden pitäisi kuitenkin jo kestää normaalin television käyttöiän verran. Oled-tekniikalla pystytään valmistamaan helpommin erittäin ohuita televisioita, koska oled-televisio ei tarvitse erillistä taustavaloa näyttöpaneelin taakse.

Mikäli aikoo käyttää televisiota tietokoneen näyttönä, kannattaa valita mieluummin lcd-televisio.

Kuvaruudun koko

Television ruudun koko ilmoitetaan kuvaruudun lävistäjän pituutena. Koko ilmoitetaan yleensä tuumissa. Yleisimmät koot ovat noin 32-65 tuumaa. Television kokoa mietittäessä otetaan huomioon tietysti television sijoituspaikka ja katseluetäisyys, mutta lisäksi kannattaa huomioida katseltavan kuvamateriaalin laatu. Puutteet tv-kuvan laadussa tulevat selkeämmin esille isolla ruudulla. Mitä hyvälaatuisempaa katsottava kuvamateriaali on, sitä mukavampi sitä on katsella läheltä.

Sopivasta katseluetäisyydestä on monenlaisia suosituksia. Sopiva katseluetäisyys riippuu ruudun koosta ja tarkkuudesta. Yleensä esimerkiksi 32-tuumaista televisiota suositellaan katseltavaksi noin 1,5–3 metrin ja 42-tuumaista noin 2–4 metrin etäisyydeltä. Tarkkaa teräväpiirtokuvaa on mukavampi katsoa läheltä kuin tavallista digilähetystä. Sopiva ruudun koko ja katseluetäisyys ovat pitkälti makuasioita!

Kaarevat televisiot yrittivät tehdä tuloaan parin vuoden ajan. Kesällä 2017 julkaistussa televisiotestissä oli mukana enää yksi kaarevalla ruudulla varustettu televisio. Kuluttaja-lehden testeissä kaarevuudesta ei ollut haittaa muuten, mutta kaarevat ruudut olivat alttiimpia ylimääräisille heijastuksille. Myös 3D-ominaisuus näyttää jälleen kerran olevan poistumassa televisioista.

Kuvaruudun tarkkuus

Litteiden televisioiden tarkkuus on nykyään lähes aina vähintään 1 920 x 1 080 kuvapistettä eli pikseliä. Uutena tarkkuutena on tullut tarjolle Ultra HD, jossa kuvan tarkkuus on 3 840 x 2 160 kuvapistettä. Ultra HD-tarkkuudella kuvattua materiaalia on tarjolla vielä vähänlaisesti, mutta tarjonta paranee koko ajan. Televisioiden markkinointimateriaaleissa voi törmätä myös 4K-termiin. Käytännössä sillä tarkoitetaan samaa asiaa kuin Ultra HD-tarkkuudella.

Ultra HD-tarkkuuden kuvaa katsottaessa on täysin perusteltua katsella isoa ruutua melko läheltä. Kauempaa katsottuna Ultra HD- (3 840 x 2 160) ja Full HD-tarkkuuden (1 920 x 1 080) eroa ei edes huomaa. Normaalikokoisissa televisioissa ja normaaleilla katseluetäisyyksillä kuvapisteitä on joka tapauksessa riittävästi, joten television kuvan pikselimäärää ei kannata pitää ensisijaisena valintaperusteena.

Ultra HD-tarkkuuden lisäksi televisioiden markkinoinnissa viitataan HDR-termiin. HDR (high dynamic range) -ominaisuus parantaa parhaimmillaan kuvan kontrastia ja värien toistoa silminnähtävästi. Ultra HD-televisiot tukevat yleensä Ultra HD bluray-levyillä käytettävää HDR-standardia. HDR:ää tukevaa kuvamateriaalia ole vielä paljoakaan saatavilla.

Television liitännät

Tarkista, että television liitännät ovat omaan käyttöön riittävät. Hdmi-liitäntä on tärkein. Sen kautta siirretään sekä kuvaa että ääntä. Televisioissa on yleensä useampia erillisiä kuva- ja ääniliitäntöjä. Tarvittavat kaapelit eivät välttämättä ole mukana televisioiden myyntipakkauksessa. Hdmi-liitäntöjen lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota usb-liitäntöjen määrään ja laatuun. Usb 3.0-tyypin liitäntä on parempi kuin usb 2.0.

Tallennus

Useimpiin uusiin televisioihin voi kytkeä usb-tikun tai usb-kiintolevyn tallennuksien tekemistä varten. Suurimmassa osassa televisioita ei voi tallentamisen aikana katsoa muita kanavia. Mikäli haluaa katsoa tallentamisen aikana muita ohjelmia, televisiossa pitää olla niin sanotut tuplavirittimet. Nämä ovat yleisempiä kallimman pään televisioissa. Kiintolevyn kytkemällä monet televisiot kykenevät myös niin sanottuun ajan siirtoon. Tämä tarkoittaa sitä, että suoran tv-lähetyksen voi halutessaan laittaa tauolle. Lähetyksen katsomista voi sitten jatkaa kaukosäätimen napin painalluksella.

Maksu-TV

Maksullisten kanavien katsomiseen tarvitaan televisiossa tai digiboksissa kortinlukija. Digibokseissa kortinlukija on usein sisäänrakennettu. Televisioissa puolestaan on yleensä ns. CI-korttipaikka, johon erikseen ostettavan kortinlukijan voi asentaa.

Kortinlukijan lisäksi tarvitaan ohjelmakortti. Palveluntarjoaja yleensä vuokraa asiakkaalle digiboksin, kortinlukijan ja ohjelmakortin, joilla saa näkyviin maksulliset kanavat.

Maksullisten teräväpiirtolähetysten katselua varten ohjelmakortti pitää linkittää päätelaitteen kanssa. Ohjelmakortin linkitystä varten asiakkaan pitää ilmoittaa Cable Ready HD tai Antenna Ready HD –vastaanottimensa sarjanumero operaattorille, jos sitä ei ole ilmoitettu vastaanotinta ostettaessa. Maksullisia kanavia voi sitten katsella vain tällä laitteella. Antenna Ready HD -hyväksytty vastaanotin tai kortinlukija on kuitenkin linkitettävä ohjelmakortin kanssa myös normaaleja maksu-tv-kanavia katsottaessa.

Ohjelmakortti voidaan kuitenkin linkittää useampaan laitteeseen samassa taloudessa. Lisäksi on mahdollista tilata käyttöön maksullisia rinnakkaiskortteja, jolloin maksukanavia voi katsoa useammasta televisiosta samanaikaisesti.

HD-teräväpiirtolaitteet ja kanavien katselu

Maksullisia teräväpiirto- eli HD-kanavia on tarjolla kaapeli- ja antenniverkossa ja satelliitin kautta.

Laitemerkinnät

Teräväpiirtotelevisioissa on käytössä useita standardisoituja symboleita ja merkintöjä, joiden on tarkoitus auttaa ostajaa valitsemaan itselle sopivin laite. Teräväpiirto-ohjelman katselemiseksi tärkeimmät symbolit ovat Antenna Ready HD ja Cable Ready HD. Osoitteesta www.testatutlaitteet.fi voi tarkistaa onko omassa televisiossa tällainen hyväksyntä.

Teräväpiirtolähetykset kaapeliverkossa ja satelliitin kautta

Kaapeliverkossa ja satelliitin kautta on mahdollista tilata teräväpiirtolähetyksiä esittäviä kanavia. Teräväpiirtolähetyksen vastaanottaminen vaatii siihen sopivan virittimen. Tämäkin viritin on yleensä televisioissa sisäänrakennettuna. Vaihtoehtoisesti voi käyttää erillistä teräväpiirtodigiboksia.

Kaapeliverkossa toimivaan teräväpiirtovirittimeen viitataan yleensä Cable Ready HD –merkinnällä.

Kaapelitelevisioverkossa voi katsella maksullisia teräväpiirto- eli HD-kanavia vain Cable Ready HD – hyväksytyillä laitteilla. Hyväksyntä takaa, että televisio tai digivastaanotin tukee ohjelmakortin linkitystä ja että laite toimii kaikissa Suomen kaapelitelevisioverkoissa. Merkintä ei välttämättä ole näkyvillä televisiossa.

Maksullisten teräväpiirtolähetysten katsomiseksi vastaanottimessa on oltava CIv1 tai CI+ -yhteensopiva kortinlukijapaikka. CIv1-kortinlukijapaikalla varustettuun vastaanottimeen täytyy vuokrata kortinlukija kaapelioperaattorilta. Mikäli televisiossa on CI+ kortinlukijapaikka, sopivan CI+ -kortinlukijan voi ostaa itse kodintekniikkaliikkeestä.  Lisätietoja voi kysyä omalta kaapelioperaattorilta.

Teräväpiirtolähetykset antenniverkossa

Maanpäällisessä verkossa eli antenniverkossa teräväpiirto-ohjelmat lähetetään DVB-T2 –standardin mukaisina.

Antenniverkon HD-lähetyksiä näyttävät vastaanottimet on merkitty Antenna Ready HD -merkinnällä. Näissä vastaanottimissa on DVB-T2-viritin mukana.

Antenniverkon HD-lähetysten katsomiseen tarvitaan DVB-T2 -yhteensopiva viritin. Aikaisemmin ostetuilla televisioilla tämä tarkoittaa sitä, että jos haluaa katsella teräväpiirtolähetyksiä maanpäällisessä verkossa, on ostettava erillinen digiboksi, joka pystyy vastaanottamaan DVB-T2 -lähetyksiä. Nykyistä televisiota ei ole pakko vaihtaa.

Antenniverkossa lähetetään ohjelmaa sekä UHF-, että VHF-taajuuksilla sijainnista ja palveluntarjoajasta riippuen. Nykyisiä antenneja voi yleensä käyttää, mutta joissakin kiinteistöissä saatetaan tarvita antennien päivitystyötä teräväpiirtolähetysten katsomiseksi. Antenniverkon maksullisten teräväpiirtolähetysten katsomiseksi myös ohjelmakortti on muistettava linkittää digiboksiin tai CI+ -kortinlukijaan.

Sähkönkulutus

Suuremmat televisiot kuluttavat pieniä enemmän sähköä. Kun 32-tuumaisen lcd-television tyypillinen tehontarve on 40 W, 40-tuumaisella se on noin 40-60 W tuntumassa. 55-tuumaisten televisioiden tehontarve vaihtelee noin 60 ja 120 W välillä.

Television energiatehokkuusluokan voi tarkistaa energiamerkistä. Kuluttaja-lehden testeissä oled-televisiot ovat kuluttaneet sähköä hieman enemmän kuin saman kokoluokan ja saman tarkkuuden led-televisiot.

 

Käyttö

Käyttöönotossa huomioitavaa

  • Jalustaa käytettäessä litteät televisiot kaatuvat tönäistäessä helposti. Valmistajan asennusohjeita kannattaa noudattaa.
  • Turvallisin taulutelevision kiinnitystapa on oikein tehty seinäkiinnitys. Televisioissa on yleensä VESA-standardin mukaiset kiinnityspisteet. Tämä tarkoittaa sitä, että kiinnityspisteinä toimivat ruuvinreiät ovat tietyllä etäisyydellä toisistaan. Näin kiinnitykseen voi käyttää erimerkkisiä seinätelineitä.
  • Lue käyttöohjeet, ennen kuin otat laitteen käyttöön.
  • Aseta televisio tukevalle alustalle ja pidä huolta, että ilmanvaihto toimii laitteen ympärillä.

Useat jälleenmyyjät tarjoavat televisioiden asennusta avaimet käteen -periaatteella.

Kuvaruutu pimeänä

Litteitä televisioita korjataan siinä missä vanhoja kuvaputkellakin varustettuja. Tyypillinen korjattava vika molemmissa on esimerkiksi rikkinäinen virtalähde.

Monesti kuvaruudun ollessa pimeänä vika on kuitenkin kytkennöissä tai joko television, dvd-soittimen, digiboksin tai muun oheislaitteen asetuksissa. Ennen huoltoon soittamista kannattaakin käydä laitteiden käyttöohjeet ja asetukset huolella läpi.

Turvallisuus

Kuvaputkitelevision aiheuttamia tulipaloja oli Suomessa 2000-luvun alussa vuosittain jopa yli 200. Litteät televisiot aiheuttavat tulipaloja erittäin harvoin.

  • Aseta televisio tukevalle alustalle ja pidä huolta, että ilmanvaihto toimii laitteen ympärillä.
  • Jalustaa käytettäessä litteät televisiot kaatuvat helposti.
  • Valmistajan asennusohjeita kannattaa noudattaa.

Ympäristö

Sähkönkulutus

Suuremmat televisiot kuluttavat pieniä enemmän sähköä. Kun 32-tuumaisen lcd-television tyypillinen tehontarve on 40 W, 40-tuumaisella se on noin 40-60 W tuntumassa. 55-tuumaisten televisioiden tehontarve vaihtelee noin 60 ja 120 W välillä.

Television energiatehokkuusluokan voi tarkistaa energiamerkistä. Kuluttaja-lehden testeissä oled-televisiot ovat kuluttaneet sähköä hieman enemmän kuin saman kokoluokan ja saman tarkkuuden led-televisiot.

Televisiot kuluttavat sähköä myös ollessaan pois päältä valmiustilassa. Valmiustilan tehonkulutus on Kuluttaja-lehden testien mukaan lähes poikkeuksetta pudonnut alle puoleen wattiin. On hyvä huomata, että joissakin televisioissa tarjolla olevan pikakäynnistys-ominaisuuden käyttäminen voi nostaa valmiustilan tehontarpeen monikymmenkertaiseksi.

Perinteisen lcd-television sähkönkulutus on kuvan sisällöstä riippumatta vakio. Sähköä kuluu siis saman verran kokonaan valkoista tai mustaa kuvaa näytettäessä. Oled-television sähkönkulutus vaihtelee kuvasisällön mukaan. Myös led-taustavalolla varustetun lcd-television sähkönkulutus vaihtelee jonkin verran kuvasisällön mukaan.

Televisioita käytettäessä kannattaa huomioida, että sähkönkulutus on sitä suurempi, mitä kirkkaampi kuva on. Mikäli katsoo televisiota hämärässä, kuvan kirkkautta voi tiputtaa reilusti. Yhä useammassa televisiossa on toiminto, joka säätää automaattisesti kuvan kirkkautta ympäristön valoisuuden mukaan. Yleensä televisioon voi ainakin tallentaa erilaisia kuvasäätöjä, joita voi halutessaan vaihtaa jopa yhden napin painalluksella.

Kierrätys

Sähkölaitteet, kuten televisiot, tulee toimittaa kierrätyspisteeseen. Kun televisio on aika poistaa käytöstä, kuluttaja voi palauttaa sen maksutta lähimpään keräyspisteeseen.

Lähimmän keräyspisteen löytää SERTY:n verkkosivuilta.

Hyödyllisiä sivustoja

www.hdtvopas.fi
www.testatutlaitteet.fi
www.kaikkitelevisiosta.fi

 

Päivitetty 30.6.2017

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.