Muhiiko noutoruuassa ruokamyrkytysriski? Selvitimme Ruokaviraston tuoreimmat tilastot

Ravintolat ja kahvilat ovat maaliskuussa kiinni suurimmassa osassa Suomea, mutta annosten ulosmyynti sallitaan. Piileekö jäähtyneessä, itse noudetussa tai lähetin tuomassa ruuassa riski sairastua ruokamyrkytykseen?

Mahassa kurnii, mutta ruokaa ei ehdi tai jaksa laittaa. Yhä useampi turvautuu tässä tilanteessa ruokalähettiin tai käy hakemassa lähiravintolasta noutoruuan.

Kun annospakkaus avataan, harmia voi aiheuttaa haaleaksi mennyt ruoka, tyypillisesti pitsa tai ranskalaiset perunat. Makunautinnon väheneminen on kuitenkin pientä verrattuna ruokamyrkytykseen, joka jäähtyneestä ruuasta voi joskus seurata. Herää kysymys: onko noutoruoka varmasti turvallista?

Ruokavirasto tilastoi ruokamyrkytysepidemiat. Tilastojen perusteella erityistä syytä huoleen ei ole.

“Viimeksi kuluneen vuoden aikana ravintoloiden ja kahviloiden toiminta on koronan takia muuttunut, mutta Ruokavirastossa ei ole huomattu mitään piikkiä ruokamyrkytysepidemioissa”, sanoo Ruokaviraston mikrobiologisen elintarviketurvallisuuden yksikön ylitarkastaja Elina Leinonen.

Ruokavirasto tilastoi ruokamyrkytysepidemiat, joita selvittävät ensisijaisesti kuntien viranomaiset. Epidemian rajana pidetään vähintään kahden ihmisen sairastumista, joten yhteen ihmiseen rajoittuneet ruokamyrkytykset jäävät tilastoista pois.

Noin puolet Ruokaviraston kirjaamista elintarvikevälitteisistä ruokamyrkytysepidemioista on viimeisten noin kymmenen vuoden aikana ollut peräisin yleisöravintoloista, kahviloista tai hotelleista. Uusimpina valmistuneista tilastoista selviää, että vuonna 2019 Ruokavirasto kirjasi elintarvikevälitteisiä epidemioita 50 paikasta, joista yleisöravintoloita, kahviloita ja hotelleja oli 26. Vuonna 2018 vastaavat luvut olivat 73 ja 40. Ulosmyyntiruokaa ei tilastoida erikseen.

“Kaikki epidemiat eivät tule tietoomme”, Leinonen tarkentaa. “Ravintolan kautta tulleet epidemiat saattavat päätyä tietoomme todennäköisemmin kuin vaikkapa ne, joissa sairastutaan kotona itse tehdystä ruuasta.”

Vuoden 2020 ruokamyrkytystilastot eivät olleet valmiit maaliskuun puolväliin 2021 mennessä, mutta norovirus on Leinosen mukaan kestoykkönen Suomessa vuodesta toiseen.

Norovirus aiheuttaa oksentelua, ripulia ja toisinaan kuumetta. Taudin itämisaika on 12 tunnista kahteen vuorokauteen sen jälkeen, kun henkilö on altistunut eli esimerkiksi koskenut pintaa tai ihmistä, josta erittyy norovirusta. Suuressa osassa ruokamyrkytysepidemioita aiheuttaja jää kuitenkin tuntemattomaksi.

Miten asiakas voi varmistaa, että hänen ostamansa nouto- tai lähettiruoka on turvallista syödä?

“Jos juuri valmistettu lämmin ruoka pääsee kotona pikkuisen jäähtymään ennen syömistä, siinä ei synny ongelmaa. Jos ruokaa sen sijaan säilytetään pidemmän aikaa, se kannattaa jäähdyttää ja säilyttää sen jälkeen jääkaapissa”, Leinonen sanoo.

“Kuljetuksessa syntyy aina viive ravintolakeittiöstä asiakkaalle.”

“Ravintolan pitää suunnitella toimintansa niin, että kuljetusolosuhteet hallitaan ja ruoka saadaan asiakkaalle turvallisena ja hyvälaatuisena.”

Ruokavirasto ohjeistaa ravintolaruokien ammattikuljettajia pakkaamaan kuljetettavat ateriat asianmukaisiin annosastioihin ja esimerkiksi styroksisiin kylmä-kuumalaatikoihin. Laatikon pohjalle laitetaan ruuan tavoitelämpötilasta riippuen joko kylmä tai lämmin geelimatto.

Lämpimät ruuat täytyy pitää vähintään 60-asteisina ja kylmät ruuat enintään +6-asteisina. Nämä lämpötilarajat on asetettu, koska ruokamyrkytystä aiheuttavien eri mikrobien lisääntyminen vaikeutuu niissä riittävän tehokkaasti.

“Esimerkiksi 40 astetta eli noin ihmiskehon lämpötila on monille ruokamyrkytyksen aiheuttajille mukava lämpötila. Vähintään 60 asteen säilytyslämpö estää, etteivät mikrobit lähde lisääntymään ruuassa valmistuksen jälkeen.”

Jos ulosmyyntiruuan tilaajaa askarruttaa tietyn ravintolan puhtaus ja raaka-aineiden säilytyslämmöt, elintarvikevalvonnan tuoreimmat julkistetut Oiva-raportit voi hakea ravintolan nimellä Ruokaviraston ylläpitämästä palvelusta Oivahymy.fi

Lue lisää ruuan kotiinkuljetuspalveluista Kuluttaja-lehden 7/2019 artikkelista Ravintolaruokaa kotiinkuljetuksella – lähetit kertovat epävarmoista tuloista ja jatkuvasta kyttäämisestä. 

Kommentit (1)

En koskis tänä aikana noutoruokiin.Normaalistikin olen tosi tarkka, kun olen omin silmin nähnyt kiinalaisravintolan touhun jämien kanssa.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.