Kasvisproteiineja, hyönteisiä, keinolihaa – millaista proteiinia syömme tulevaisuudessa?

Vertasimme eri proteiininlähteiden hintaa, terveellisyyttä ja ilmastokuormaa.

Liha

ILMASTOKUORMA: Liha on ruuantuotannossa merkittävä ilmaston ja ympäristön kuormittaja. Kotimaisen lihan ilmastopäästöt eivät eroa merkittävästi ulkomaisen lihan päästöistä. Eniten päästöjä tuotekiloa kohti tuottaa naudanliha.
TERVEELLISYYS: Liha on oiva proteiinin, raudan ja B12-vitamiinin lähde ja sen aminohappokoostumus on hyvä. Tosin rasvaisesta lihasta saa paljon tyydyttynyttä rasvaa, joka nostaa veren kolesterolipitoisuutta ja altistaa sydän- ja verisuonitaudeille. Siksi ravitsemussuosituksissa kannustetaan syömään nykyistä vähemmän lihaa.
HINTA: Lihatuotteet ovat edullisia ja monia kasvisproteiinivalmisteita halvempia.

Keinoviljelty liha

ILMASTOKUORMA: Keinoviljelty liha välttää suurimman osan eläintuotannon ympäristö- ja ilmasto-ongelmista sekä eläineettisistä kysymyksistä. Päästöt ovat selvästi perinteistä lihantuotantoa pienemmät.
TERVEELLISYYS: Keinoviljellyn lihan terveysvaikutukset ovat oletettavasti samanlaiset kuin muussakin lihassa. Keinoviljellyn lihan ravintoainesisältöä voidaan säädellä muuttamalla ravinneliuosta ja esimerkiksi lisäämällä rasvaa.
HINTA: Tuotekehitys on alkutekijöissään, eikä kilohintaa voi vielä määritellä. Tällä hetkellä keinoviljelty liha on niin kallista, ettei se ole vielä pitkään aikaan kuluttajien saatavilla.

Hyönteisproteiini

ILMASTOKUORMA: Hyönteistuotannolla on monia ilmastohyötyjä muuhun eläintuotantoon verrattuna. Tällä hetkellä kotisirkkakilon päästöt Suomessa ovat kuitenkin isompia kuin broilerilla ja samaa luokkaa kuin sialla. Tulevaisuudessa päästöt todennäköisesti pienenevät, kun tuotanto tehostuu.
TERVEELLISYYS: Hyönteisproteiineilla on hyvä laskennallinen ravintoainekoostumus. Hyönteisissä on hyvälaatuista rasvaa, ja varsinkin kuivattu hyönteinen on proteiinirikas. Kattavaa tutkimustietoa hyönteisten ravintoarvoista ja terveysvaikutuksista on kuitenkin melko vähän.
HINTA: Hyönteisproteiinit eivät pysty toistaiseksi kilpailemaan hinnalla muiden eläinperäisten proteiinien kanssa. Kilohinnat todennäköisesti laskevat, jos tuotanto laajenee.

Kasvisperäiset proteiinit

ILMASTOKUORMA: Kasvisperäisten proteiinien tuotanto on lähes poikkeuksetta eläinperäisiä tehokkaampaa ja ilmastoystävällisempää.
TERVEELLISYYS: Ravintoarvot vaihtelevat paljon eri tuotteiden välillä. Jotta aminohappokoostumuksesta tulee hyvä, on kasvisproteiinituotteissa yhdistettävä sekä vilja- että palkokasveja. Näin tehdään esimerkiksi Nyhtökaurassa. Poikkeuksena ovat soijapavuista valmistettu soijarouhe ja tofu, jotka ovat erinomaisia proteiininlähteitä sellaisinaan. Kasvisperäisissä proteiininlähteissä on vähän tyydyttynyttä rasvaa ja paljon kuitua. Sen sijaan useat kasvisproteiinivalmisteet saattavat olla voimakassuolaisia, ja ne vaativat yleensä myös lihatuotteita enemmän maustamista.
HINTA: Prosessoidut kasvisproteiinituotteet, kuten erilaiset härkäpapu- ja kauratuotteet, ovat toistaiseksi lihatuotteita kalliimpia. Soijarouhe tai pelkät pavut ja muut palkokasvit ovat kilohinnaltaan halpoja.

Lue lisää aiheesta Kuluttajan numerossa 4/2020 tai tästä linkistä (tilaajille).

Kommentit (1)

Mikä mahtaa olla sirkka-allergioissa, kun muutamia tuotteita kokeiltu ja lähes kaikissa maininta mahdollisuudesta allergisiin reaktioihin? 60-luvulla myös alettu kolesteroliuskonnon mukainen varoittelu eläinrasvan ”kiistattomasta” vaikutuksesta kolesterolipitoisuuksiin veressä, vaikka enin kolesteroli tuotetaan omassa maksassa. Saattaapi olla, että pahimmat konnat ovat white pure deadly-valkoinen sokeri ja nykykulttuurin tärkkelyssiirapit.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.