Kellariin tulviva jätevesi ja kuristuneita lintuja – tällaista vahinkoa maahan heitetyt kasvomaskit voivat aiheuttaa

Maassa lojuvat kertakäyttöiset suu-nenäsuojat ovat katukuvassa yleinen näky. Mitä tuhoja huonosti hävitetyt maskit ovat aiheuttaneet ja miten maskia pitää käsitellä ennen roskiin laittamista?

Koronapandemia teki suu-nenäsuojaimista välttämättömyystarvikkeita. Vielä kaksi vuotta sitten niitä käyttivät vain terveydenhuollossa ja puhdastiloissa työskentelijät sekä toisinaan Kaukoidästä kotoisin olevat vilustuneet ihmiset, jotka varoivat tartuttamasta muita.

Kun kevät on paljastanut maan ja rantojen roskat Pohjois-Suomea myöten, näky on yhä sinisempi: arkihavainnon mukaan kertakäyttöiset kirurgiset maskit putoavat ihmisiltä väärään paikkaan huomattavasti useammin kuin pestäväksi suunnitellut kalliimmat kasvosuojaimet.

Esimerkiksi Tampereella kaupunkilaiset keräsivät huhtikuun alun tempauksessa käytettyjä maskeja maasta kerääjää kohden jopa 130 kappaletta tunnissa.

Meri- ja järvivesillä liikkujien järjestö Pidä saaristo siistinä julkaisi jo aiemmin valistuskuvan nimeltä Suomen roskakalat 2020, jossa kertakäyttömaskia kutsutaan “maskikalaksi”. Sen eliniäksi kerrotaan 450 vuotta. Polypropyleenikankaasta valmistettu maski toisin sanoen hajoaa luonnossa mikromuoviksi 450 vuodessa, mutta sitä ennen se voi tarrautua hyvin harmillisiin paikkoihin.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY tiedotti huhtikuun alussa, että ennen koronavuotta kuntayhtymän jätevesipumpuissa oli yhdestä kahteen tukosta viikossa. Koronavuoden aikana tukoksia on ollut keskimäärin kymmenen viikossa. Tukoksia ovat aiheuttaneet erityisesti korona-aikana käytetyt hygieniatuotteet, kuten kasvomaskit ja puhdistuspyyhkeet.

“Maksimimäärä on ollut 14–18 tukosta viikossa”, kertoo HSY:n ympäristöasiantuntija Elina Tanner sähköpostitse. “Pumpputukokset on avattava nopeasti, jotta vältytään jäteveden ylivuodolta ympäristöön tai kiinteistöjen kellareihin.”

Tukosten avaaminen syö ammatti-ihmisten työaikaa ja viivästyttää vesihuollon muuta kunnossapitoa.

Maskia ei pidä missään tapauksessa vetää wc-pöntöstä alas. “Pumpun kohdalla maski kerää pikku hiljaa ympärilleen muuta roskaa, jolloin tukos alkaa kasvaa. Pelkästään maskien aiheuttamia tukoksia ei siis yleensä synny, vaan massassa on sekaisin kaikkea viemäriin laitettua roskaa”, Tanner selvittää.

Pönttöön tai viemäriin ei myöskään saa heittää desinfiointipyyhkeitä, vanutuppoja eikä tavallisia paperisia käsipyyhkeitä. Paperilaaduista vain wc-paperi hajoaa matkalla jätevedenpuhdistamolle.

Maskeista tuli valtaväestön arkipäivää niin nopeasti, etteivät tilastot ole pysyneet perässä siinä, kuinka paljon niitä on korona-aikana kulutettu. Esimerkiksi Tilastokeskus ei erittele tilastoissaan sekajätteen sisältöä. 

Tullin maahantuontitilastointiin lisättiin viime vuodenvaihteessa uusi luokka, joka kattaa monenlaiset suu-nenäsuojaimet, myös kirurgiset kertakäyttömaskit. Kuluvan vuoden tammi–helmikuussa näitä maskeja tuotiin Suomeen hiukan alle 9 300 000 eurolla.

Jos yksittäisen maskin maahantuontihinta arvioidaan 10 sentiksi, maskeja olisi pelkästään vuoden 2021 kahtena ensimmäisenä kuukautena saapunut Suomeen 93 miljoonaa kappaletta.

Oikein puettu suu-nenäsuoja palvelee ihmishenkiä, mutta luontoon hylättynä se voi tappaa: Animal Biology -tiedelehdessä maaliskuussa julkaistu raportti kertoo, että kertakäyttömaskien ensimmäinen tiedetty eläinuhri korona-ajalta oli punarinta. Se kuristui maskiin Kanadassa huhtikuussa 2020.

Suomenkielisessä sosiaalisessa mediassa on kerrottu maskeihin takertuneista linnuista ja esimerkiksi iäkkäästä koirasta, joka söi maskin metalliosineen.

Myös Britannian tunnetuin eläinsuojelujärjestö RSPCA on kiinnittänyt huomiota luonnossa lojuvien maskien uhkaan ja ohjeistaa ihmisiä muun muassa katkaisemaan käytettyjen maskien kiinnityslenkit niin, etteivät ne muodosta silmukoita. Näin eläimet eivät voi sotkeutua lenkkeihin, jos käytetty maski esimerkiksi putoaa vahingossa takin taskusta.

Suomessa ympäristöministeriön viralliset ohjeet korostavat, että jos sekajäteastiaa ei ole ulottuvilla, käytetty maski tulee laittaa pieneen muovipussiin ja myöhemmin jäteastiaan. Näin maskin käyttäjä suojelee yhtä aikaa omaa ja muiden terveyttä, viemäriverkkoa, luontoa ja lemmikkejä.

Kommentit (1)

Eipä ole tullut mieleenkään heittää maskia maahan, kyllä se tulee taskussa tai laukussa kotiin asti. Kaikki ”maamaskit” eivät ole ihmisten heittämiä, linnut repivät myös niitä roskiksista ulos🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.