Lopettavalta sähköyhtiöltä voi vaatia korvauksia, vaikka hyväksyisi tarjotun hyvityksen

Kuluttajan ei kannata tyytyä yhteen ilmaiseen kuukauteen, jos sähköyhtiö kaatuu ja määräaikainen sopimus katkeaa.

Kuluttajalla voi olla oikeus saada hyvitystä, jos oma sähköyhtiö ilmoittaa yllättäen lopettavansa toimintansa.

Esimerkiksi toimintansa keskeyttäneen sähköyhtiö Lumo Energian sähköntoimitus asiakkaille loppui syyskuun alussa. Lumo tarjosi asiakkailleen yhtä ilmaista kuukautta hyvitykseksi siitä, että yhtiö purki yksipuolisesti määräaikaisia sähkösopimuksia.

Selvitimme, miten kuluttajan pitää toimia, kun sähkönmyyjä kertoo katkaisevansa sopimuksen, ja milloin kuluttajalla on oikeus vaatia korvauksia.

Kun sähköyhtiö lopettaa toimintansa, asiakkaan vastuulle jää etsiä uusi sähkönmyyjä. Sähkömarkkinalaissa velvoitetaan kuitenkin, että tällaisessa tilanteessa paikallisen siirtoyhtiön on toimitettava asiakkaalle sähköä vähintään kolmen viikon ajan, jotta tämä välttyy välittömältä sähköjen katkeamiselta.

Lähtökohtaisesti myyjille on syytä varata vähintään 14 päivää uuden sähköntoimituksen alkamisen järjestämiseksi, kertoo Energiaviraston juristi Jani Kostiainen.

”Tällaisessa tilanteessa on syytä olla yhteydessä sähkönmyyjään ja selittää tilanne, jotta uusi sähkösopimus saadaan alkamaan mahdollisimman pian.”

Miksi on kuluttajan vastuulla etsiä uusi sopimus, jos sähkönmyyjä ilmoittaa katkaisevansa sähköt?

Kostiaisen mukaan menettelyn taustaa ja syitä ei ole avattu sen tarkemmin lainsäädännössä. ”Käsitykseni mukaan tässä on sen suhteen haluttu olla johdonmukaisia, ettei Suomessa ole mitään oletusmyyjää, jolle asiakas siirtyisi, jos hän ei itse aktiivisesti ole halunnut valita ja tehdä sopimusta jonkin myyjän kanssa.”

Kyse on siis sähkömarkkinoilla toimivien yritysten yhdenvertaisesta kohtelusta.

”Näin ei aseteta ketään myyjää erilaiseen asemaan. Samoin varmistetaan jakeluverkonhaltijoiden riippumaton ja tasapuolinen toiminta, koska verkonhaltijatkaan eivät voi siirtää asiakkaita automaattisesti jollekin tietylle myyjälle”, Kostiainen kertoo.

Jos kuluttaja ei tee mitään uuden sopimuksen etsimiseksi, lähtökohtaisesti häneltä katkeaa sähköt.

Suurimmilla myyjillä voi olla toimitusvelvollisuus

Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa toimintansa lopettavalla sähkönmyyjällä on toimitusvelvollisuus. Toimitusvelvollisella vähittäismyyjällä tarkoitetaan suurinta sähkönmyyjää kullakin jakeluverkonhaltijan alueella.

Tällaisessa tilanteessa verkonhaltijan eli sähköverkkoyhtiön on jatkettava sähköntoimitusta toimitusvelvollisuuden piirissä oleville asiakkaille, kunnes Energiavirasto määrää sähkönmyyjäksi uuden toimitusvelvollisen vähittäismyyjän. Sääntö perustuu sähkömarkkinalakiin.

”Tällaisessa tilanteessa kolmen viikon määräaikaa ei lähtökohtaisesti sovellettaisi, vaan kyseisen alueen verkonhaltija vastaisi sähkön toimittamisesta toimitusvelvollisuuden piirissä oleville asiakkaille, kunnes Energiavirasto määräisi jakeluverkon alueelle uuden toimitusvelvollisen myyjän.”

Kostiaisen mukaan tällaisia tilanteita ei ole kuitenkaan vielä tullut vastaan, joten sääntöä ei ole jouduttu soveltamaan.

Oman jakeluverkkoalueen toimitusvelvollisen myyjän voi tarkistaa Energiaviraston sivuilta löytyvästä listasta.

Ilmainen kuukausi ei ole riittävä hyvitys

Millaisessa tapauksessa kuluttajalla on sitten oikeus saada hyvitystä toimintansa lopettavalta sähkönmyyjältä?

Hyvitysoikeus koskee lähinnä määräaikaisia sähkösopimuksia, sanoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) johtava asiantuntija Jukka Kaakkola.

Esimerkiksi Lumo Energian toistaiseksi voimassa olleet sopimukset siirtyivät syyskuun alussa uudelle sähkönmyyjälle entisin ehdoin, jolloin taloudellista vahinkoa ei synny. Lumo Energialla oli kuitenkin noin 8 000 asiakasta, joilla oli määräaikainen kiinteähintainen sopimus, ja jotka joutuivat etsimään uuden ja todennäköisesti paljon kalliimman sähkösopimuksen.

KKV on ohjeistanut näitä asiakkaita hakemaan yhtiöltä korvauksia sähkösopimuksen purkamisesta. KKV tulkitsee, että heidän osaltaan kyse on sopimusrikkomuksesta.

”Sopimuksen purkamisesta voi tulla sähkölämmittäjälle tuhansien eurojen vahinko, jos sopimus on ollut kaksi- tai kolmevuotinen. Vahingon suuruus täsmentyy uuden sopimuksen kestoajan kuluessa”, Kaakkola sanoo.

Kaakkola arvioi, että kuluttajan ei todennäköisesti kannata tyytyä Lumon tarjoamaan yhteen maksuttomaan kuukauteen.

”Ei sitä voi yleensä pitää riittävänä korvauksena. Mutta se riippuu tietysti sopimuksesta.”

Kaakkola huomauttaa myös, että Lumon tarjoukseen tarttuminen ei vie kuluttajalta oikeutta vaatia lisäksi vahingonkorvauksia.

”Meidän käsityksemme mukaan tämä ei ole joko tai -tarjous. Vahingonkorvaussäännöksiä tulkitaan kuluttajan hyväksi, eikä kuluttajalta voi viedä oikeuksia tarjouksella, joka on selvästi riittämätön vahinkoon nähden.”

Vahingonkorvauksia voi siis vaatia, mutta eri asia on, mitkä mahdollisuudet kuluttajalla on niiden saamiseen. Lumo Energia on ilmoittanut hakeutuvansa selvitystilaan, mikä tarkoittaa todennäköisesti sitä, etteivät kuluttajat saa täysimääräisiä korvauksia vahingoistaan.

Sopimusriita-asioissa kuluttajat voivat kysyä neuvoa kuluttajaneuvonnasta. Kuluttaja voi viedä asian myös kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi. Viime kädessä riidat voidaan ratkaista yleisissä tuomioistuimissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.