Laboratoriotesti paljasti: nenäliinojen bakteeripitoisuuksissa jopa 400-kertaiset erot

Suomessa myytävät nenäliinat eivät laboratorioraportin perusteella sisällä hiivoja tai homeita. Bakteereita löytyi jonkin verran, mutta muissa Euroopan maissa myytävistä nenäliinoista mitattiin jopa lähes 400-kertaisia pitoisuuksia.

Selvitimme valmistajilta ja kauppaketjuilta heidän myydyimmät nenäliinatuotteensa
ja lähetimme ne laboratorioon tutkittavaksi. Nenäliinoista tutkittiin muun muassa mikrobiologinen ja kemiallinen laatu, imukyky, repeytymiskestävyys ja pakkausmerkinnät.

Suomessa myytävistä nenäliinoista testiin päätyivät Lidlin Floralys Soft & Strong, Lambi Ultra Soft, Lotus Nessu Hellävarainen, K-ketjun Pirkka Nenäliina, S-ryhmän Rainbow Nenäliina sekä Serla Silkinpehmeä.

Samaan aikaan 6:n Suomessa myytävän nenäliinan kanssa laboratoriossa testattiin myös 40 Itävallassa, Ruotsissa, Sloveniassa ja Tšekeissä myytävää nenäliinaa.

Nenäliinatesti laboratoriotuloksineen on luettavissa kokonaisuudessaan Kuluttajan numerossa 2/2020 (tilaajille).

Suomessa myytävät nenäliinat osoittautuivat pääosin hyviksi. Vain kaksi testattua Suomessa myytävää nenäliinaa jäi mikrobiologiselta laadultaan tyydyttäväksi, loput olivat laadultaan hyviä tai erittäin hyviä.

Mikrobiologisessa laadussa tutkimme nenäliinoista löytyvien hiivojen, homeiden ja bakteerien määrää. Hiivoja ja homeita ei löytynyt yhdestäkään testatusta Suomessa myytävästä nenäliinasta.

Vähiten bakteereita Pirkassa ja Serlassa

Bakteereista laboratorio tutki mesofiilisten ja sporogeenisten bakteerien pitoisuudet. Kummastakin ryhmästä löytyy esimerkiksi ruokamyrkytysbakteereita. Mesofiiliset bakteerit lisääntyvät parhaiten ihmisen elimistön lämpötilassa, sporogeeniset bakteerit puolestaan muodostavat itiöitä.

Testissä ei erikseen eroteltu mesofiilisista ja sporogeenisistä bakteereista terveydelle haitallisia bakteerilajeja. Bakteerien suurempi määrä voi kuitenkin tarkoittaa myös suurempaa todennäköisyyttä sille, että joukossa on sairauksille altistavia bakteereja.

Suomessa myytävistä tuotteista vähiten bakteereita löytyi Pirkasta ja Serlasta. Kumpikin oli sekä mesofiilisten että sporogeenisten bakteerien määrässä koko 46 eurooppalaisen tuotteen aineistossa 8 parhaan joukossa.

Pahimmillaan 387-kertainen määrä bakteereita parhaisiin Suomessa myytäviin nenäliinoihin verrattuna

Sporogeenisiä bakteereita löytyi eniten Sloveniassa myynnissä olevasta nenäliinasta, peräti 387-kertainen määrä suomalaisnenäliinoista parhaaseen eli Serlaan verrattuna. Mesofiilisiä bakteereita oli puolestaan eniten Tsekeissä myytävässä tuotteessa, 29-kertainen määrä Suomessa myytävistä parhaaseen eli Pirkkaan verrattuna.

Nenäliinojen bakteeripitoisuuksille ei ole laissa säädettyä enimmäismäärää. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes veti viime vuonna 10 tuotetta pois myynnistä mikrobiologisen laadun takia, kerroimme Kuluttajan numerossa 2/2020. Kaikki mikrobiologisista syistä poisvedetyt tuotteet olivat kosmetiikkatuotteita kuten voiteita, shampoita ja pesunesteitä. Poisvetojen joukossa ei ollut yhtään nenäliinatuotetta.

Suomessa myynnissä olevat nenäliinat pärjäsivät testissä keskimäärin hyvin, kun tuloksia vertaa muiden Euroopan maiden tuloksiin. Muista maista löytyi esimerkiksi yhteensä vain 4 nenäliinaa, jotka saivat Kuluttajan testivoittajaa paremman kokonaisarvosanan.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.