Laboratorio testasi 16 Suomessa myytävää suodatinpussia: yhdestäkään ei liuennut lyijyä yli suositusten

Lähetimme laboratorioon 16 eri suodatinpussia. Kaikkien lyijypitoisuudet alittivat suositukset.

Lähetimme 16 Suomessa myytävää suodatinpussia laboratorioon. Laboratorion mittaustulosten perusteella muutamasta liukeni lyijyä kuumaan veteen suosituksia enemmän.

Lyijyn lisäksi laboratorio mittasi suodatinpusseista muun muassa toisen raskasmetallin eli kadmiumin pitoisuudet sekä myös sellun valmistuksessa käytettävien formaldehydin ja glyoksaalin pitoisuudet. Näitä aineita laboratorio ei löytänyt merkittäviä määriä yhdestäkään suodatinpussista.

Kemikaalitestien lisäksi laboratorio mittasi, miten helposti suodatinpussit sekä niiden saumat repeävät märkänä. Laboratorion asiantuntijat arvioivat myös suodatinpusseilla uutetun kahvin maun aistinvaraisesti. Yksi suodatinpussi uutti pahan makuista ja hajuista kahvia. Voit lukea koko testin kirjautumalla sivustollemme painetun lehden takakannesta löytyvällä asiakasnumerolla. Jos et ole tilaaja, voit halutessasi myös ostaa lukuoikeuden yksittäiseen testiin.

Näin paljon lyijyä laboratorio mittasi eri suodatinpusseista

EU-tasolla ei ole tällä hetkellä määritelty, miten paljon elintarvikkeeseen kosketuksissa oleva paperi saa sisältää lyijyä. ”Paperin osalta turvallisuusreferenssinä voidaan käyttää toisen EU-jäsenmaan kansallisia säädöksiä tai viranomaissuosituksia. Paperille ja kartongille käytetään hyvin yleisesti Saksan liittovaltion riskinarviointilaitoksen BfR:n suositusta”, kertoo Ruokaviraston ylitarkastaja Merja Virtanen.

BfR:n suositusten mukaan paperista saa liueta lyijyä enintään 10 mikrogrammaa kilogrammaa tai litraa kohti. Kuluttajan käyttämä laboratorio mittasi S-ryhmän X-tra ­Suodatinpussista 21,1 mikrogrammaa litraa kohti, Melitta Gourmet Intensestä 12,4 µg/l, Melitta Naturasta 10,8 µg/l ja K-ryhmän Pirkka Costa Ricasta 10,0 µg/l. 

Kaikki mainitut suodatinpussivalmistajat, -maahantuojat ja -myyjät kertoivat kuitenkin Kuluttajalle, että heidän omavalvonnassaan lyijyn määräksi on aina mitattu alle 1 µg/l. Kuluttajan käyttämä laboratorio sekä valmistajien käyttämät laboratoriot ovat mitanneet lyijypitoisuuden samalla tavalla, standardin SIST EN 12498:2019 mukaan. 

Valmistajat mittaavat suodatinpussien lyijypitoisuudet tuotteiden valmistuttua tehtaalta. Kuluttaja ostaa aina kaikki laboratoriossa testattavat tuotteet suomalaisista kaupoista, joten ne ovat kulkeneet tehtaalta koko logistiikkaketjun läpi kaupan hyllylle asti. ”Lyijyn siirtyminen ilmasta kuivaan tuotteeseen ei tietääkseni ole mahdollista. Kuljetuksen aikainen kontaminaatio on siten erittäin epätodennäköistä”, kertoo Melittan laatupäällikkö, tohtori Eva Kochhan.

Miten vaarallista laboratorion mittaamat lyijymäärät ovat terveydelle?

”Liukenevan lyijyn merkitystä kuluttajan terveydelle voi suhteuttaa siihen, että kansallisessa arviossamme suomalaisten aikuisten keskimääräinen lyijyaltistus oli 0,15 mikrogrammaa painokiloa kohden vuorokaudessa”, kertoo Ruokaviraston erikoistutkija Johanna Suomi. Esimerkiksi 80-kiloiselle henkilölle tämä tarkoittaa 12 mikrogrammaa päivässä.

Suurimmillaan yhdestä suodatinpussista liukeni lyijyä laboratorion mukaan hieman alle mikrogramman verran, joten yhdellä kahvinkeittokerralla Kuluttajan testaamista suodatinpusseista irtoaa lyijyä korkeintaan noin 7 prosenttia lyijyn keskimääräisestä päivittäisestä saannista. Oikaisu 4.3. klo 13:20: tämä tieto on virheellinen. Suurimmillaan yhdestä suodatinpussista liukeni lyijyä mikrogramman murto-osan verran, mikä vastaa korkeintaan prosenttia tai paria lyijyn keskimääräisestä päivittäisestä saannista.

”Erityyppisistä kahveista tulevan altistuksen osuus lyijynsaannista on muutaman prosentin luokkaa”, erikoistutkija Suomi sanoo. ”Paljon lyijyä sisältävän suodatinpaperin käyttö lisäisi kokonaisaltistusta kuitenkin jonkin verran. Lyijyaltistukseen liittyvän munuaisten suodatusnopeuden heikkenemisen tai verenpaineen ­nousun kannalta riski kasvaisi jonkin verran, mutta pysyisi edelleen pienenä.”

“Suurin merkitys suomalaisten terveydelle olisi sillä, jos nuoret naiset ennen raskautta tai sen ja imetyksen aikana joisivat lyijypitoisella suodattimella valmistettua kahvia suurina määrinä. Se ilmenisi herkimmin lasten laskennallisessa älykkyydessä. Raskaana oleville ja imettäville on annettu suositus kahvinkäytön rajoittamisesta kofeiinin saannin vuoksi, ja sen ­noudattaminen vähentää altistusta suodattimesta irtoavalle lyijyllekin”, erikoistutkija Suomi kertoo.

Artikkelia ja otsikko päivitetty 4.3. uusien tietojen valossa. Muutokset on merkitty artikkeliin yliviivauksella ja lihavoinnilla. 8.3. 9:23: päivitetty myös artikkelin ingressi, johon oli jäänyt virheellisesti maininta suodatinpussien lyijypitoisuuksista.

Tutkittua tietoa ostopäätösten tueksi

Kommentit (12)

Miksi tällainen selostus julkaistaan vaikka tuotteista ei saanut ilmaiseksi tietoja mistä olisi selvinnyt pussien haitallisista aineista.

Miksi toimituksen ja testaajien pitäisi tehdä ilmaista työtä. Haluavathan kaikki muutkin palkkaa työstään, koska mitään taikaseinää ei kenelläkään ole käytössä, vaikka jotkut niin luulevatkin.

Minusta olisi hienoa jos tämmöset terveydelle oleelliset testit julkaistaisiin ilmaiseksi. Kyse yleishyödyllisyydestä. Toisaalta ymmärrän jos se ei ole mahdollista.

”Minusta olisi hienoa jos tämmöset terveydelle oleelliset testit julkaistaisiin ilmaiseksi. Kyse yleishyödyllisyydestä.” Kuinka moni nurisee, kun lääkäri, sairaanhoitaja tai jopa opettaja saa palkkaa terveydelle oleellisesta ja yleishyödyllisestä työstä?

Tämä on niin tärkeä tieto, että testi pitäisi julkaista kokonaan. Eikä laittaa maksumuuri taakse. Testi koskee niin suurta joukkoa, että siinä joukossa on niitä joille muutama eurokin voi olla päivittäisen ruoan ostamisen takia mahdoton kuluttaa johonkin lukuoikeuteen.

Is julkaisee ilmaiseksi, mutta pääseekö kestosuodattimista myös haitallisia aineita ? Niissä on käytetty mm. ruostumatonta terästä, muovia, polypropeenia, ym. valmistusmateriaaleja.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.