Kuluttajan numero 7/2021 on ilmestynyt: testissä 235 televisiota, 60 pölynimuria ja 17 paistinpannua

Kuluttajan uusin numero on ilmestynyt. Testasimme televisiot, imurit ja paistinpannut. Lisäksi nettitesteissä aktiivisuusrannekkeet ja lehtipuhaltimet.

Kuluttajan uusin numero on ilmestynyt. Uusimmassa numerossa testaamme televisiot, pölynimurit ja pinnoitetut paistinpannut. Lisäksi olemme julkaisseet verkkosivuillamme lehtipuhaltimien ja aktiivisuusrannekkeiden testit. Testien lukemiseen tarvitset lehden takakannesta löytyvän asiakasnumerosi. Jos et ole tilaaja, voit ostaa myös lukuoikeuden yksittäiseen testiin.

Jättitestissä peräti 235 televisiota: Kuluttajan Testivoittajan voi saada jo tuhannella eurolla

Painetussa lehdessä julkaistussa televisiotestissä on mukana 90 televisiosta kolmessa eri kokoluokassa: 65 tuumaa, 55 tuumaa ja noin 50 tuumaa, jokaisesta kokoluokasta 30 parasta. Testin laajemmassa verkkoversiossa mukana on peräti 235 eri televisiota, myös noin 60-, 40- ja 32-tuumaisten kokoluokat, jotka eivät painettuun lehteemme mahtuneet.

Television koko vaikuttaa merkittävästi sen hintaan. Esimerkiksi 65-tuumaisten televisioiden paras maksaa 3 700 euroa, ja tyytymällä kymmenen tuumaa pienempään – mutta laadultaan jopa niukasti parempaan – televisioon voi säästää yli 2 000 euroa.

Televisio-ostoksilla kannattaa kiinnittää huomiota sisarmalleihin sekä edellisvuotisiin malleihin. Vuoden 2020 televisiomalleja voi saada huomattavasti halvemmalla nyt kuin viime vuonna, eikä laatueroa tämänvuotisiin välttämättä ole juurikaan. Viimevuotiset mallit ovat poistuvia ja niiden saatavuus voi vaihdella ketju- ja myymäläkohtaisesti, ja kun varastot on myyty loppuun, uusia ei enää tilalle tule. Lisäksi kannattaa huomioida erilaiset tarjoukset kuten esimerkiksi marraskuun lopussa Black Fridayksi kutsuttu päivä, jolloin tuotteita voi saada halvemmilla tarjous­hinnoilla.

Kuvanlaadultaan parhaat televisiot 65- ja 55-tuumaisissa ovat oled-televisioita. Noin 50-tuumaisten kokoluokassa kärjen tuntumaan nousee myös lcd-televisioita, jotka ovat selvästi oled-televisioita halvempia.

Olemme nostaneet testin tuotekortteihin eri kokoluokkien parhaat, Kuluttajan Testivoittajaksi yltäneet televisiot, sekä kirjoitushetkellä hinta-laatusuhteeltaan parhaat eli Hyvä ostos -kunniamaininnan ansainneet televisiot. Hyvän television voi saada jo muutamalla sadalla eurolla, kun vuoden 2021 parhaat televisiot maksavat nelinumeroisia summia.

Testissä 60 pölypussillista imuria: osa reputti kestävyystestin

Testasimme 60 perinteistä pölypussillista imuria. Laboratoriomittausten perusteella imureiden turboharjalliset lemmikkiversiot nousevat testin kärkeen. Mukaan ei eksynyt yhtään huonoa imuria, ja vain kahdeksan siivoustulos jäi tyydyttäväksi. Jo muutamalla kymmenellä eurolla voi lähteä hyvillä mielin imuriostoksille, kunhan tietää mikä malli kannattaa ostaa. Testimme kalleimmat imurit maksavat kuitenkin peräti 450 euroa.

Kaikkien testin parhaiden imureiden mukana tulee myös erillinen turbosuulake. Turbosuulakkeissa on tehokas harja, joka yhdessä imurin imukyvyn kanssa pureutuu tavallisia suulakkeita syvemmälle mattoon. Erityisesti kodeissa, joissa asuu myös karvaisia lemmikkejä, turbosuulake voi olla korvaamaton arjen helpottaja.

Imurit imevät pölyn pois keskimäärin hieman paremmin matosta kuin kovalta lattialta tai lattian raoista, mutta pääsääntöisesti ne selviävät lähes kaikista pinnoista ja tilanteista hyvin. Osa imureista tosin saa huonon tai jopa erittäin huonon arvosanan lautalattian rakojen siivoustuloksesta. Siivoustuloksissa eniten hajontaa tulee karvojen poistamisesta matosta. Lähes kolmasosa imureista selviää siitä erittäin huonosti. Testaamamme imurit suodattavat poistoilman pääsääntöisesti vähintään hyvin. 

Kaikki testaamamme imurit eivät selvinneet puhtain paperein kestävyystestistämme: kahden imurin moottori hajosi kesken testien, ja kolmesta imurista petti johdonkelausmekanismi.

Testissä 17 pinnoitettua paistinpannua: kelpo pannun saa jo noin 20 eurolla, jos ei karsasta teflonia

Testasimme myös 17 pinnoitettua paistinpannua hinnoiltaan 17-160 euroa. Testin kallein paistinpannu sijoittui joukon viimeiseksi, ja parhaan pistepotin keränneitä Testivoittaja-merkin ansainneita paistinpannuja saa kolme kappaletta yhden jumboksi jääneen paistinpannun hinnalla.

Testasimme pannuista esimerkiksi ruuan tarttumisen, lämmön jakautumisen, lämpenemisnopeuden ja käyttömukavuuden. Lisäksi testasimme pannujen kestävyyttä kattavasti: kulutuskestävyys, naarmunkestävyys ja pohjan vääntyminen testattiin erikseen. Yksi pannuista pärjäsi erittäin huonosti naarmunkestävyydessä.

Valmistajat käyttävät erilaisia pinnoitteita ehkäisemään ruuan tarttumista paistinpannuun. Testin tuotteissa on erinimisiä pinnoitteita keraamisesta kennorakenteisiin. Pinnoite ehkäisee tehokkaasti ruuan tarttumista pannuun.  Tarttumisesta ei löytynyt muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta paljoakaan huomautettavaa.

Lämmön jakautuminen sen sijaan osoittautui huonoimmillaan todella epätasaiseksi: lämpötilaero pannun eri kohtien välillä oli pahimmillaan peräti 150 astetta. Näin suurella lämpötilaerolla ruoka paistuu jo todella epätasaisesti.

Nettitestissä lehtipuhaltimet: hyvän laitteen saa jo 50 eurolla

Painetussa lehdessä julkaistujen testien lisäksi olemme julkaisseet testejä myös verkkosivuillamme. Kaikki nettitestimme ovat tilaajiemme saatavilla ilman erillistä maksua, ei-tilaajat voivat ostaa lukuoikeiden yksittäiseen testiin.

Syksyllä testasimme ajankohtaiset lehtipuhaltimet. Testasimme lehtipuhaltimista suorituskyvyn, käyttömukavuuden ja akun. Lisäksi huomioimme pisteytyksessämme ympäristön. Ympäristöarvosanassa huomioitiin laitteiden mitattu ja aistinvarainen melutaso sekä tärinä.

Hyvän lehtipuhaltimen hinta ei välttämättä huimaa päätä: hyvän puhaltimen saa jo sadalla eurolla, kunhan tietää mitä ostaa. Testissämme mukana ovat niin sähköjohdolliset kuin akullisetkin lehtipuhaltimet. Testin paras akkukäyttöinen lehtipuhallin maksaa lähes 300 euroa, kun huomioidaan akun ja laturin hinta. Paras sähköjohdollinen lehtipuhallin maksaa sen sijaan 110 euroa, ja testitulosten perusteella jo 50 eurolla saa hyvän lehtipuhaltinmen.

Suorituskykytesteissä testattiin, miten hyvin märät lehdet saa puhallettua siistiin kasaan. Parhaiten suoriutuvien joukossa on sekä johdollisia että akullisia laitteita. Kaksi testin halvinta, alle 100 euroa maksavaa lehtipuhallinta sijoittuvat suorituskyvyltään laitteiden parempaan puoliskoon. Kaikkein heikoimmin pärjäävät ovat kaikki akullisia lehtipuhaltimia.

Tehokas lehtipuhallin ei ole kuitenkaan hiljainen: eräs sähköjohdollinen lehtipuhallin puhalsi ilmaa peräti 375 kilometrin tuntinopeudella, mutta laitteen meluksi mitattiin 86 desibeliä. Sähköjohdolliset mallit olivat keskimäärin äänekkäämpiä kuin akulliset, ja hiljaisimmat puhaltimet olivat kaikki akkukäyttöisiä. Hiljaisimman melutaso oli vain 67 desibeliä, mutta sen puhallusnopeus oli yksi testin alhaisimpia.

Testin parhaat lehtipuhaltimet ovat akkukäyttöisiä, ja ne keräävät vähintään 70 pistettä sadasta. Sähköjohdolliset mallit ovat kuitenkin selvästi akullisia halvempia, ja parhaat yltävät 68 pisteen kokonaistulokseen.

Nettitestissä aktiivisuusrannekkeet: suuret erot mittaustarkkuudessa

Testasimme myös 13 aktiivisuusranneketta, joiden hinnat vaihtelevat noin 40 ja 150 euron välillä. Laitteiden mittaustarkkuudessa paljastui suuria eroja. Suurimmillaan ero esimerkiksi todellisen askelmäärän sekä aktiivisuusrannekkeen mittaaman askelmäärän välillä paljastui peräti 64,3 prosentiksi. Useimmat aktiivisuusrannekkeet osoittautuivat kuitenkin varsin tarkoiksi, mittaustulokset heittelivät tyypillisesti vain joitakin prosentteja todellisista arvoista.

Sykemittauksessa aktiivisuusrannekkeet osoittautuivat pääosin varsin tarkoiksi, mittaustulokset poikkesivat todellisesta sykkeestä tyypillisesti alle 20 prosentilla. Sykemittauksen tarkkuus riippuu liikunnan tyypistä. Raskaassa harjoittelussa sykemittausten tulokset olivat tarkimmat.

Askelmittaus osoittautui testissä sykemittausta tarkemmaksi – useimmilla laitteilla. Pahimmillaan arkiaskareita suoritettaessa mitattu askelmäärä saattoi poiketa todellisesta peräti 64,3 prosentilla. Kävellessä ja etenkin juostessa askelmittaus on kuitenkin testin laitteilla pääosin erittäin tarkkaa.

Akkukestoltaan parhaat aktiivisuusrannekkeet pärjäävät parisen viikkoa yhdellä latauksella. Tyypillisesti akku kestää viikon verran. Nopeimmillaan akut latautuvat puolestaan noin tunnissa, joten rannekkeita ei tarvitse roikottaa laturin päässä jatkuvasti.

Aktiivisuusrannekkeet sisältävät myös monia älykelloista tuttuja ominaisuuksia, kuten viestintäsovelluksia tai mahdollisuutta käyttää puhelimen toimintoja. Useimpia voi käyttää esimerkiksi tekstiviestien, Whatsappin, Twitterin ja Facebook Messengerin kanssa. 

Kuntoilutoimintojen ja niiden tarkkuuksien lisäksi laboratorio arvioi myös aktiivisuusrannekkeiden käytön helppoutta, akkua, puhelimeen asennettavaa sovellusta, älykello-ominaisuuksia, rakenteen laatua sekä laitteen monipuolisuutta.

Testien lukemiseen tarvitset lehden takakannesta löytyvän asiakasnumerosi. Mikäli et ole Kuluttajan tilaaja, voit myös ostaa lukuoikeuden yksittäiseen testiin.

Testaamme tuotteet puolestasi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.