Kuluttaja 6/2022 on ilmestynyt: testeissä robotti-imurit, sähköautot, mehulingot ja viinikaapit

Kuluttajan uusin numero on ilmestynyt. Lue tästä kooste testeistämme.

Kuluttajan tuorein numero on ilmestynyt. Tässä numerossa olemme testanneet robotti-imurit, sähköautot, mehulingot ja viinikaapit. Lisäksi olemme julkaisseet verkossa testin otsalampuista. Tarvitset testien lukemiseen lehden takakannesta löytyvän asiakasnumerosi. Mikäli et ole Kuluttajan tilaaja, voit ostaa myös lukuoikeuden yksittäiseen testiin.

Testissä 41 robotti-imuria: Tyydyttäviä arjen apureita

Robotti-imuri ei korvaa täysin perinteistä imuria, sillä sen imuteho ei pärjää perinteiselle imurille, selvisi Kuluttajan testissä. Robotti vähentää kuitenkin arkisiivouksen tarvetta. Kaikki testatut robotti-imurit osoittautuivat kokonaisarvosanoiltaan tyydyttäviksi. Vaikka erot kokonaispisteissä ovat pieniä, suorituskyvyn eri osa-alueista löytyy merkittäviäkin eroja.

Siivoustuloksissa suurin hajonta on lemmikkien karvojen imuroimisessa matolta. Vain kolme imuria sai siitä erittäin hyvän arvosanan. Peräti 15 robottia siivoaa lemmikkien karvat huonosti tai erittäin huonosti.

Parhaiten robotit siivoavat roskat kovalta laattalattialta. Sen sijaan lautalattian raoista tai matolta siivoaminen osoittautui roboteille todella haastavaksi: kaikkien robottien arvosanat kummassakin tilanteessa jäivät huonoiksi tai erittäin huonoksi, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.

Murusten siivoaminen matolta sujuu kuitenkin helpommin kuin hienojakoisen pölyn siivousyritykset. Noin puolet roboteista ylsi hyvään tai erittäin hyvään tulokseen, loputkin siivosivat pääosin tyydyttävästi.

Vain neljä robottia siivoaa erittäin hyvin seinien vierestä, ja kaksi ylsi seinän vierten puhdistuksessa hyvään siivoustulokseen. Kaikkien muiden robottien tulokset jäivät tältä osin tyydyttäviksi, huonoiksi ­– tai pahimmillaan peräti erittäin huonoiksi.

Testin robotti-imureiden akkukestossa on suuria eroja. Parhaimmillaan testattujen robottien akut kestävät 3,5–4 tuntia yhdellä latauksella. Joidenkin akut eivät kestä yhdellä latauksella tunninkaan siivousta. Myös latausajassa on merkittäviä eroja.

Testissä 30 sähköautoa: Sähköauto voi olla taloudellisesti kannattava

Kuluttajan sähköautotestissä selvisi, että sähköauton ostaja voi säästää rahaa, vaikka otettaisiin huomioon sähköauton bensiiniautoa kalliimpi hankintahinta. Testissä tutkittiin autojen rakennetta, tavaratilaa, matkustamoa, mukavuutta, moottoria, voimansiirtoa, ajettavuutta, turvallisuutta ja kulutusta. Lisäksi arvioitiin autojen soveltuvuutta eri käyttäjäryhmille.

Testissä autot jaettiin kahteen kategoriaan toimintamatkan mukaan. Alle 300 kilometrin yhtäjaksoiseen ajoon pystyviä autoja on testissä 10 kappaletta. Ne soveltuvat ensisijaisesti kaupunkikäyttöön. Yli 300 kilometrin yhtäjaksoiseen ajoon yltäviä autoja on testissä 20 kappaletta. Nämä ajokit soveltuvat paremmin myös pidemmille matkoille.

Omaa toimintamatkan tarvetta arvioidessa kannattaa muistaa, että ajonopeus vaikuttaa kulutukseen huomattavasti. Autolla voi ajaa kaupunkiajoa tai pikkuteitä paljon pidemmän matkan kuin moottoritietä. Toisaalta toimintamatka laskee kylmissä olosuhteissa.

Pitkän matkan autojen testivoittaja, yli 100 000 euron hintainen sähköauto on hintansa puolesta ylellisyystuote. Kategoriasta löytyy kuitenkin edullisempiakin vaihtoehtoja: Kuluttajan Hyvä ostos -maininnan saaneet autot maksavat selvästi vähemmän, 42 000–43 000 euroa.

Lyhyemmän kantaman autojen voittaja ja kaikki Hyvä ostos -merkinnän saaneet autot ovat taloudellisesti varsin kannattavia hankintoja monille autoilijoille. Vastaavaan bensiiniversioon verrattuna sähköauto voi olla hankintahinnaltaan 10 000–15 000 euroa kalliimpi, mutta polttoaineen nykyhinnoilla käyttövoimakulut kuolettavat eron tyypillisesti alle 100 000 kilometrin matkalla, kun autoa ladataan pääasiassa kotona eikä maksullisilla latauspisteillä.

Sähköautot pitävät tällä hetkellä arvonsa huomattavan paljon paremmin kuin polttomoottoriautot. Uusien sähköautojen saatavuus on heikkoa, ja siksi parin vuoden ikäisen, kymmeniä tuhansia kilometrejä ajetun sähköauton voi parhaimmillaan saada kaupaksi miltei samaan hintaan kuin uuden.

Testissä 10 mehulinkoa: Perinteiset mehulingot ovat keskimäärin halvempia ja useimmiten parempia kuin hitaat mehupuristimet

Kuluttaja testasi 10 mehulinkoa, joista 6 on perinteisiä, keskipakoisia mehulinkoja ja 4 hitaita mehupuristimia. Hintaerot ovat suuret: testijoukon halvin laite maksaa 55 euroa ja kallein 600 euroa. Perinteiset mehulingot ovat keskimäärin halvempia ja lähes kaikki myös parempia kuin hitaat mehupuristimet. Kallein tuote jäi testissä jumbosijalle.

Kokonaisuutena testin mehulingot ovat hyviä tuotteita, mutta useilla ilmeni myös ongelmia. Osa vuotaa ja räiskyttää mehua sitä valmistaessaan, ja osalla mehuista tulee paksuja tai rakeisia – tai niihin kertyy vaahtoa. Joskus mehusta täytyy puolestaan siivilöidä isoja raaka-ainepaloja pois. Toisinaan jäte jää tukokseksi syöttöputkeen tai puristusosaan, jolloin se täytyy työntää laitteessa olevan toiminnon avulla alla olevaan säiliöön.

Testissä tutkittiin myös mehun valmistamisen nopeutta. Kaikki keskipakoiset mehulingot saivat nopeudesta erittäin hyvän arvosanan. Hitailla puristimilla mehuntekoon kuluu enemmän aikaa, mutta ne käyttävät raaka-aineet tehokkaasti hyväkseen.

Lisäksi testissä tutkittiin laitteiden käyttömukavuutta, muun muassa sitä, kuinka helppoa niiden täyttäminen raaka-aineilla on. Keskipakoisilla mehulingoilla on erittäin suuri tai vähintään keskikokoinen täyttöaukko, joten niiden täyttäminen sujuu sukkelasti ja helposti. Kolmea hidasta mehupuristinta on vaikea täyttää, sillä niiden syöttöputket ja täyttöaukot ovat pieniä.

Suurimmassa osassa laitteita kaikki irrotettavat osat voidaan pestä astianpesukoneessa. Silti puhdistamisen nopeudessa on eroja: seitsemän laitteen puhdistus vei muihin malleihin verrattuna paljon aikaa. Hiljaisimpia laitteita ovat hitaat mehupuristimet.

Testissä 9 viinikaappia: Laadusta täytyy maksaa

Kuluttajan testaamien viinikaappien hintahaitari on suuri: noin 600 eurosta 3 150 euroon. Testitulosten perusteella parhaat viinikaapit ovat kalliita, mutta kuluttavat myös paljon sähköä.

Testin kaapit ovat ulkomitoiltaan samaa luokkaa, noin 60 senttimetriä leveitä ja alle 90 senttimetriä korkeita, mutta sisätiloissa on vaihtelua. Pienimpiin malleihin mahtuu 34 viinipulloa, tilavin malli on tarkoitettu peräti 62 pullolle. Valmistajien ilmoittamat pullonsäilytysmäärät eivät tosin aina pidä paikkaansa: kahden kaapin testattu kapasiteetti osoittautui ilmoitettua pienemmäksi.

Kaikissa testin viinikaapeissa on kaksi lämpötilavyöhykettä, joissa voi säilyttää erilaisia viinejä. Kaappien ylä- tai vasen vyöhyke asetettiin seitsemän asteen lämpötilaan ja ala- tai oikea vyöhyke 12 asteen lämpötilaan koko testin ajaksi. 7 asteeseen asetettuna viinikaapit pitävät viinit noin hieman alle 7–9 asteisina. 12 asteeseen säädettyjen osioiden viinien lämpötilat vaihtelivat alle 12 asteesta yli 13 asteeseen.

Kun viinikaappiin lisää pulloja, niiden jäähtymisessä kestää aikansa. Nopein kaappi jäähdytti 7-asteiseen lämpötilavyöhykkeeseen lisätyt viinipullot 5 tunnissa ja seuraavaksi nopein 11 tunnissa, mutta kaikilla muilla jäähdytykseen kului 48 tuntia tai yli. 12-asteiseen osioon lisätyt viinit jäähtyivät nopeimmillaan 10 tunnissa, kun hitaimmilla jäähdytykseen kului 2 vuorokautta tai pidempään.

Testissä tutkittiin myös viinikaappien eristyskykyä, jolla on merkitystä sähkökatkon aikana. Parhaimmillaan kaapit säilyttivät viinit alle 18-asteisina noin kaksi ja puoli vuorokautta. Kahdella kaapilla ensimmäinen viinipullo lämpeni 18-asteiseksi noin puolessatoista vuorokaudessa.

Kostea ilma ja vaakatasossa säilytys estävät luonnonkorkin kuivumista. Jos pulloja säilytetään pystyasennossa, korkki voi kuivua ja happea päästä pullon sisään, jolloin viini hapettuu. Testissä kiinnitettiin huomiota viinikaappien eri osastoiden kosteusprosentteihin. Useimmat testin viinikaapit saivat huonon tai erittäin huonon arvosanan kosteusprosenteistaan. Parhaimmillaan kosteusprosentti oli viileämmällä puolella 59 ja lämpimämmällä 67.

Testattujen viinikaappien melutasot olivat tyypillisesti noin 35 desibeliä tai hieman yli. Äänekkäimpien melutaso oli yli 40 desibeliä. Viinikaappi voi olla siis perinteistä jääkaappia äänekkäämpi.

Viinikaapit kuluttavat myös tyypillisesti enemmän sähköä kuin jääkaapit. Useimmat testin viinikaapit kuluttavat sähköä noin 120–150 kilowattituntia vuodessa. Eniten sähköä kuluttavat vievät lähes 200 kilowattituntia vuodessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.