Kuluttaja 6/2020 on ilmestynyt: 10 kysymystä kasvomaskeista, autojen viat ja korjaaminen, kasvisten ilmastovaikutukset sekä älylaitteiden vedenkestävyys ja takuuehdot

Tuoreimmassa Kuluttajassa kirjoitamme kasvomaskeista, autojen vioista sekä kasvisten ilmastovaikutuksista. Julkaisemme kasvomaskiartikkelimme poikkeuksellisesti ilman maksumuuria.

Kuluttajan numeron 6/2020 artikkeleissa perehdymme kasvomaskeihin, käytettyjen autojen vikoihin ja korjaukseen sekä vertaamme koti- ja ulkomaisten kasvisten ilmastovaikutuksia. Lisäksi selvitimme, kattavatko vedenkestävinä markkinoitujen älylaitteiden takuuehdot, jos laite hajoaa kastuessaan.

Kasvomaskit: 10 kysymystä

Kasvomaskia suositellaan tällä hetkellä käytettäväksi lähes kaikkialla Suomessa koronatilanteen takia. Selvitimme, millaisella maskilla suojelet parhaiten itseäsi ja ympärilläsi olevia ihmisiä koronavirustartunnalta. Vastaamme artikkelissa seuraaviin kysymyksiin:

  1. Kenen kannattaa käyttää maskia ja missä tilanteissa?
  2. Miten käytän maskia oikein?
  3. Millainen maski suojaa parhaiten koronavirustartunnalta?
  4. Onko kertakäyttöisen suu-nenäsuojan tai kangasmaskin käytöstä hyötyä?
  5. Kaupoissa myydään monenlaisia kertakäyttöisiä suu-nenäsuojia. Miten valitsen tehokkaimman mahdollisen?
  6. Miten tunnistan luotettavan kangasmaskin?
  7. Onko kangasmaski pakko puhdistaa keittämällä?
  8. Kertakäyttöiset maskit tulevat kalliiksi. Voiko niitä käyttää uudestaan, jos maskin puhdistaa lämmittämällä uunissa, desinfioimalla tai pesemällä?
  9. Voinko saada rahallista apua maskin ostoon?
  10. Miten varmistetaan, että maskien hinnat eivät karkaa käsistä?

Koska aihe on yhteiskunnallisesti tärkeä, julkaisemme artikkelin poikkeuksellisesti ilman maksumuuria kaikkien luettavaksi.

Joka neljäs yhteydenotto koskee autokauppaa tai auton korjausta: lue, miten vältät sudenkuopat

Joka neljäs kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) kuluttajaneuvontaan ja kuluttaja-asiamiehelle tulleista yhteydenotoista koski viime vuonna autokauppaa ja autojen korjausta. Autoihin liittyviä tapauksia tuli viime vuonna liki 16 500, ja kuluttajariitalautakuntaan päätyi yli 1 000 tapausta.

Käytettyjen autojen kaupassa riitaa aiheuttavat usein jarrujen tai kytkimen kuluminen sekä moottori- ja vaihteistovauriot. Tyypillinen riitatapaus on auton moottorin tai vaihteiden hajoaminen. Yleisiä ovat myös riidat, joissa autosta löytyy heti ostamisen jälkeen monenlaista pikkuvikaa.

Ostaja saa vain harvoin täysiä korvauksia viasta. Auton eri osille ei ole määritelty yleisiä kestoikiä. Suomessa lainsäädäntö ei kuitenkaan aseta myyjän virhevastuulle takarajaa.

Monet auton osat ovat kuluvia, joten niiden vikoja ei automaattisesti katsota virheeksi, vaikka kuluttaja niin luulisikin. Tyypillisiä kuluvia osia ovat esimerkiksi jarru, kytkin, sytytystulpat ja pakoputki.

Kerromme artikkelissa myös Suomen myydyimpien viisi vuotta vanhojen autojen huoltoväleistä.

Käsittelemme aihepiiriä myös Musta lista -palstalla, jossa opastamme tällä kertaa, miten kannattaa toimia, jos huollossa kaikki ei suju kuten pitäisi.

Kasvisten ilmastovaikutukset: onko ympäristöystävällisempää osta kotimaisia vai ulkomaisia kasviksia?

Kolmannessa pitkässä artikkelissamme käsittelemme koti- ja ulkomaisten kasvisten ilmastovaikutuksia. Esimerkiksi kotimaisen kasvihuonetomaatin hiilijalanjälki on puolittunut noin 15 vuodessa. Kesällä viljellyn tomaatin hiilijalanjälki voi olla puolet talvella viljellyn hiilijalanjäljestä. Eteläisen Euroopan mailla on Suomeen verrattuna etuna pidempi ja lämpimämpi kesä.

Vertaamme artikkelissa esimerkiksi tomaatin, kurkun ja salaattien ilmastopäästöjä sekä vesijalanjälkeä. Selvityksemme perusteella kotimaisten kasvisten vesijalanjälki on jopa merkittävästi pienempi kuin vaikkapa Espanjassa kasvatettujen. Lisäksi kuljetuksen osuus hiilijalanjäljestä on suuri: sitrushedelmien kuljettaminen Suomeen saattaa tuplata niiden ilmastopäästöt.

Kotimaisen perunan hiilipäästöt voivat vähimmillään olla vain noin 50 grammaa tuotettua peruna­kiloa kohden. Se on niin vähän, että perunan pakkaamisesta ja kypsentämisestä syntyy enemmän päästöjä kuin sen kasvattamisesta.

Ympäristöystävällisyyden lisäksi valinnassa on huomioitava myös muita seikkoja. Esimerkiksi Etelä-Euroopan tomaattiviljelmät nousevat usein otsikoihin laittomien afrikkalaisten siirtolaistyöntekijöiden huonojen työskentelyolosuhteiden vuoksi.

Selvitimme: kattaako takuu, jos vedenkestävänä markkinoitu laite hajoaa kastuttuaan?

Monia älylaitteita markkinoidaan vedenkestävinä, mutta silti osa valmistajista ei suostu korvaamaan kosteusvahinkoja.

Selvitimme Applelta, Garminilta, Huaweilta, Jaybirdiltä, OnePlusilta, Polarilta, Samsungilta ja Sonyltä, voiko niiden vedenkestäviksi markkinoituja tuotteita käyttää veden alla ja kattaako takuu vesivahingot. Yksikään yritys ei vastannut yksiselitteisesti kyllä. Lain mukaan mainoslupauksia ei voi kuitenkaan perua takuuehdoissa.

Jos valmistaja markkinoi älylaitetta vedenkestäväksi, sen täytyy olla vedenkestävä. Kaikkien valmistajien vedenkestävyyslupaukset eivät kuitenkaan kata esimerkiksi suolaista merivettä tai klooripitoista uima-allasvettä.

Kuluttajaneuvontaan tulee tapauksia, joissa vedenkestävänä markkinoidun laitteen takuuhuolto on evätty kosteusvahingon perusteella. Kuluttajariitalautakunta on ratkaissut asiakkaan hyväksi esimerkiksi tapauksen, jossa vesitiiviiksi mainostettua, vedestä rikkoutunutta älypuhelinta ei huolittu takuuhuoltoon, koska asiakas oli kulkenut sateessa puhelin taskussaan.

Silmiä avaavia juttuja, ei mainoksia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.