Vertailussa omakotitalojen lämmitysratkaisut: jopa tuhansien eurojen avustukset lämmitysjärjestelmää vaihtamalla
Ukrainan sota kiihdytti sähkön hinnannousun ennätyslukemiin ja sai Euroopan energiamarkkinat sekaisin. Nopeaa paluuta normaaliin ei ole näköpiirissä. Vertailimme omakotitalon erilaisia lämmitysratkaisuja niin hankintahinnan kuin käyttökustannustenkin osalta. Oman kiinteistön osalta parhaan tiedon eri vaihtoehtojen kustannuksista saa kuitenkin kysymällä tarjoukset urakoitsijoilta.
Vertailussamme on mukana öljylämmitys, vesikiertoinen sähkölämmitys, suora sähkölämmitys, kaukolämpö, maalämpö, ilmalämpöpumppu, ilma-vesilämpöpumppu, puu ja hake sekä puupelletti.
Esimerkiksi puupelletti voi olla pohjoisessa Suomessa toimivampi ratkaisu kuin ilma-vesilämpöpumppu tai maalämpö.
Lämmitysvaihtoehtoja valitessa kannattaa huomioida, että pientalon omistaja voi saada EU:n elpymispaketista 4 000 euron avustuksen, kun öljylämmitys vaihdetaan maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun. Jos sen tilalle vaihdetaan joku muu ei-fossiilista polttoainetta käyttävä järjestelmä, avustus on 2 500 euroa. Kansallisesta määrärahasta myönnetään avustusta myös kaasulämmityksestä luopumiseen. Lisäksi kaukolämpöön siirtyminen tulee takaisin avustuksen piiriin.
Lisäksi öljy- tai maakaasulämmitteisiin asuinrakennuksiin voi saada ARA:n myöntämää energia-avustusta 4 000 tai 6 000 euroa, kuitenkin enintään 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista.
Öljylämmityksestä irtautumista on tuettu vuoden 2022 alusta alkaen myös kotitalousvähennyksen korotuksilla: vähennyksen enimmäismäärä nostettiin 3 500 euroon ja vähennyksen osuus työn kustannuksista 60 prosenttiin. Korotukset ovat määräaikaisia.
Tuhansia tapauksia vuodessa – kuluttajariitalautakunta on ruuhkaantunut
Kuluttajariitalautakunta on puolueeton ja riippumaton riidanratkaisuelin, joka ratkaisee kuluttajien ja yritysten välisiä riitoja sekä yksityishenkilöiden välisiä asuntokiistoja. Toisin kuin oikeudenkäynti, lautakunnan käsittely on kuluttajalle maksutonta. Sen kustantaa valtio.
Keskimäärin joka kolmas lautakunnassa käsitelty tapaus on hoidettu yksinkertaisena menettelynä, autokorjaamoita ja matkailua koskevista tapauksista jopa joka toinen. Hankalammat tapaukset siirretään jaostojen käsiteltäväksi. Jaostoja on yhteensä 15 ja kukin käsittelee tietyn alan riitoja. Viime vuosina keskimäärin joka neljäs päätös on tehty jaostossa. Periaatteelliset kysymykset siirtyvät kuluttajariitalautakunnan täysistunnon käsiteltäviksi. Tällaisia tapauksia on ollut viime vuosina noin 60 tapausta vuodessa.
Lain mukaan kuluttajariitalautakunnan pitäisi antaa yksinkertaisessa menettelyssä ratkaisusuositus perusteluineen kirjallisesti 3 kuukaudessa siitä, kun lautakunta on saanut kaiken asian ratkaisuun tarvittavan aineiston. Näin se ei tee. Ratkaisupyyntöjen käsittely kesti viime vuonna keskimäärin runsaan vuoden eli yli 13 kuukautta. Tilastossa ei ole eritelty eri ratkaisutapoja.
Kuluttajariitalautakunta ratkaisi oman käytetyn auton ostoa koskevan riitakysymyksen täysin epäoikeudenmukaisesti. Tämä ei ole häviäjä osapuolen avautumista. Auton vikalista oli pitkä kuin nälkävuosi ja luu jäi vain käteen. Ai mikäkö paljastaa kuluttajariitalautakunnan väärän päätöksen? No se, että lautakunta ei ensinnäkään sanallakaan kommentoinut yhtäältä vaatimusteni perusteita, saatikka perustellut omaa päätöstään. Siis sitä miksi päätyivät sille kannalle, että en ole oikeutettu kaupan purkuun, enkä minkäänlaiseen korvaukseen. Luottamus meni!!