Kuluttaja 2/2022 on ilmestynyt: artikkeleissa nettiostajan opas, remonttifirmojen kilpailutus ja älykoti

Kuluttajan uusimmassa numerossa kerromme älykodista, EU:n ulkopuolella tilatuista tuotteista sekä remonteista.

Kuluttajan tuoreimmassa numerossa opastamme EU:n ulkopuolisiin nettiostoksiin, kerromme mitä kannattaa huomioida internetistä tavaroita tilattaessa ja opastamme kodin remonttitarpeiden kilpailutuksessa. Artikkelien lukemiseen tarvitset lehden takakannen osoiteliuskasta löytyvän tilaajanumerosi. Jos et ole tilaaja, voit myös tilata lehden osoitteesta kuluttaja.fi/tilaa.

Älykodin sudenkuopat: huomioi myös lasten oikeus yksityisyyteen

Älykodin idea on säästää ihmistyötä automatisoimalla erilaisia toimintoja. Tyypillisiä ja näkyvimpiä esimerkkejä älykotilaitteista ovat esimerkiksi etäohjattavat pistorasiat ja valot, kuvaa verkkoon välittävät valvontakamerat ja varashälyttimet, elektroniset lukot ja verkko-ohjattava lämmitys sekä jäähdytys, kerromme tuoreessa artikkelissamme.

Tyypillinen esimerkki älykodin toiminnasta on esimerkiksi se, että asukas ilmoittaa järjestelmälle poistuvansa kotoa, jolloin automatiikka sammuttaa valot, vähentää lämmitystä tai ilmastointia ja kytkee hälytysjärjestelmän päälle.

Usein älykotijärjestelmän rakentaminen kannattaa aloittaa valitsemalla ekosysteemi tai standardi, ja hankkimalla vain sen kanssa yhteensopivia tuotteita.

Sekä tietoturvan että järjestelmän pitkäikäisyyden ja laajennettavuuden kannalta älykodin rakentajan on tällä hetkellä osattava veikata voittavaa hevosta. Pienen ja tuntemattoman valmistajan laitteisiin ei kannata haaskata rahojaan etenkään silloin, jos niiden ohjaamiseen tarvitaan valmistajan omaa sovellusta.

Älyvalvontakamerat ja puhelimen tai muun tunnisteen perusteella aktivoitavat järjestelmät sallivat käytännössä ihmisten liikkeiden tarkan seurannan yötä päivää. Älykodin suunnitteluvaiheessa perheenjäsenten yksityisyys on otettava huomioon.

Myös lapsilla on lain mukaan oikeus yksityisyyteen. Lapsien kotona oleilun väijyminen teknisin keinoin voi täyttää salakatselurikoksen tunnusmerkit, pitkässä artikkelissamme kerrotaan.

Nettiostajan opas: kerromme, mitä Brexitin ja alv-uudistuksen myötä kannattaa huomioida

Tuotteen tilaaminen netistä on periaatteessa vaivatonta. Mutta ennen kuin paketti kannetaan kotiovelle tai lähimpään palvelupisteeseen, sen on läpäistävä byrokratian seula, jonka tiheys riippuu siitä, mitä tilataan ja mistä tilataan. Käymme jutussamme läpi asiat, mitä nettiostajan on syytä tietää.

Huolimaton shoppailu voi esimerkiksi tuoda tilaajalle sakot. Esimerkiksi ravintolisävalmiste voi olla lähtömaassa vapaasti myytävä, mutta jos se on Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean lääkeluettelossa, tilaaja saattaa syyllistyä lääkerikkomukseen.

Brexitin johdosta kaikki Isosta-Britanniasta tulleet lähetykset on pitänyt tullata 1.1.2021 alkaen ja maksaa niistä maahantuontiverot, useimmiten arvonlisävero. Arvonlisävero pitää maksaa EU:n ulkopuolelta tilattaessa, oli kyseessä tuhannen euron tabletti tai viisi euroa maksava kännykän kuori. Yleinen verokanta on 24 prosenttia. Elintarvikkeissa alv on 14 prosenttia ja kirjoissa sekä lehdissä kymmenen prosenttia.

Tullimaksuissa EU:n ulkopuolisille ostoksille on asetettu raja-arvo: tullimaksu on maksettava vain, kun ostoksen arvo on yli 150 euroa ilman kuljetuskustannuksia. Poikkeuksena ovat muun muassa alkoholituotteet, joista mahdolliset tullimaksut ja verot on maksettava arvosta riippumatta. Tullaus ja alv-maksut on hoidettava, perittiin tullimaksua tai ei.

Kuriiriyhtiöillä on omat käytäntönsä tavaran tullauksessa, ja kuriirin käyttö voi olla Postiin nähden moninkertaisesti kalliimpaa.

Tullaus ja verojen maksaminen voivat jäädä ostajan vastuulle, jos EU-alueelta ostettu tuote lähetetäänkin esimerkiksi kiinalaisesta keskusvarastosta eikä sitä ole tullattu EU:hun. Lue nettiostosten tekemisestä tarkemmin laajasta artikkelistamme!

Kodin remontointi: tee sopimukset kirjallisesti

Kotiin tarvitaan remonttia, mutta mistä löytää luotettava tekijä? Kerromme artikkelissamme kodin remontoinnin kilpailutuksesta ja osaavan tekijän löytämisestä.

Sopivan tekijän etsimistä ajatellen jo suunnitteluvaiheessa on hyvä miettiä, millaisia osa-alueita remonttiin liittyy, ja voiko työt hoitaa yksi ja sama remonttifirma, vai pitääkö tekeminen palastella pienempiin osiin. Kuka tekee sähkötyöt, kuka vastaa energia-asioista, kuka maalaa?

Kun toiveet ja suunnitelma ovat selvillä, on aika etsiä remontille sopiva tekijä. Remontin koosta tai laajuudesta riippumatta tekijät kannattaa kilpailuttaa. Hyvä nyrkkisääntö on pyytää tarjous vähintään kolmelta toimijalta tai jopa useammalta, jos on aikaa ja mahdollisuuksia.

Lisäksi kannattaa mahdollisuuksien mukaan selvittää laajemminkin potentiaalisen remonttifirman taloudellista tilaa. Googlaamalla yrityksen nimellä löytää usein nopeasti julkiset tilinpäätöstiedot, joista ilmenee, onko yritys esimerkiksi tehnyt vuosikausia tappiota.

Tarjousten vertailun helpottamiseksi kannattaa pyytää firmoja yksilöimään mahdollisimman tarkasti kunkin työvaiheen kustannukset esimerkiksi Excel-taulukkoon. Myös mahdollisten lisätöiden veloituksesta kannattaa kysyä tarjouspyynnössä.

Sopimukset on syytä tehdä aina kirjallisesti. Sopimukseen määritellään aikataulut työn edistymiselle ja laskujen maksamiselle sekä sovitaan mahdollisista poikkeamista.

Artikkelien lukemiseen tarvitset lehden takakannesta löytyvän asiakasnumerosi. Jos et ole tilaaja, voit tilata lehden osoitteesta kuluttaja.fi/tilaa

Silmiä avaavia juttuja, ei mainoksia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.